Asiakastyytyväisyys mielenterveyspalveluiden avohoidon vastaanotoilla : asiakastyytyväisyyskyselylomakkeen kehittäminen

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa asiakastyytyväisyyskyselylomake käytettäväksi Lahden pääterveysasemalla toimivien psykiatristen sairaanhoitajien ja psykologien vastaanotoilla. Tuotoksen tarkoitus oli antaa vastaanottojen asiakkaille mahdollisuus kertoa heidän näkemyksensä siitä miten hoito on toteutunut, mikä heitä on auttanut toipumisessa ja missä olisi kehitettävää. Asiakkailta saatu tieto antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää omaa työtään sekä vastaanottojen toimintaa asiakaslähtöisemmäksi ja tarkistaa, että hoito toteutuu annettujen suositusten mukaan. Tuotos valmistui tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.Kehitysprojektin pohjana toimi tietoperusta, johon kerättiin tutkimustietoa asioista jotka vaikuttavat asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen ja laatuun mielenterveyspalveluiden avohoidon toimintaympäristöissä. Tietoperusta toimi pohjana kun kyselylomaketta kehitettiin toimeksiantajan tarpeisiin vastaavaksi. Tuotoksen pohjana toimiva tutkimustieto osoittaa, että asiakkaat näkevät hoidon laadun positiivisena käsitteenä. Asiakkaiden tyytyväisyyteen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat kohtaaminen ja vuorovaikutus, tiedonsaanti, asiakaskeskeisyys ja osallisuuden mahdollisuus.The goal of this practice-based thesis was to develop a client satisfaction questionnaire to be used at receptions of psychiatric nurses and psychologists in the main health center of Lahti. The purpose of this thesis was to give the clients an opportunity to tell how their treatment is being implemented, what has helped them towards recovery and what could be improved. Information coming from clients gives the employees an opportunity to develop their own work and the procedures of the receptions. It is also an opportunity find out if treatment is being implemented according to the recommendations. The questionnaire was developed in tight collaboration with the commissioner. Information was gathered about factors affecting client satisfaction and quality in outpatient settings of mental health services.Information from research was used as a foundation for the questionnaire. The questionnaire was developed according to the commissioner’s wishes. The information gathered for this thesis shows that clients recognize the quality of care as a positive concept. Factors that affect the most clients’ satisfaction are: encountering and interaction, access to information, client centeredness and the opportunity to be involved

Explorations of the Unconscious in Modernist Women’s Works

This essay focuses on the construction of unconscious processes of the mind in narrative fiction, particularly in the work of modernist women writers. Bringing together Dorrit Cohn’s insights on the presentation of the unconscious, cognitive narratology, and phenomenological and feminist perspectives, we propose an approach for the narratological study of the unconscious that centers not on the “hidden depths” of fictional minds but rather on the way the unconscious “spreads out” into the social and material dimensions of storyworlds. Our method of reading highlights the techniques through which the modernist texts guide their readers to pay attention to the enactment of the unconscious in the characters’ bodily and intersubjective engagements and action, and in the spaces constructed in the stories. Moreover, we show the ways the modernist writers’ explorations of the unconscious reflect and challenge the restrictive socio-cultural environments in which the stories are situated.Peer reviewe

La retraduction : L’évolution de la langue dans les rétraductions de la Dame aux Camélias

Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita Kameliannainen –teoksesta tehtyjä suomennoksia ja niitä tekijöitä, jotka ovat näiden suomennosten syntyyn vaikuttaneet. Korpuksenani on Alexandre Dumas nuoremman Kamelianainen -teoksen (1848) kolme suomennosta vuosilta 1910-1954. Tutkimuksessa keskitytään kielellisten tekijöiden (kielen muuttuminen, käännösvirheet) lisäksi niihin sosiokulttuurisiin tekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet uusien käännösten syntyyn. Hypoteesini on, että suuri käännösten määrä viittaa joko käännösvirheisiin ja/tai käännösteorian vaihtumiseen. Vertailen teoksen kolmea käännöstä, jotta löydän syitä siihen, miksi uusia käännöksiä on pidetty tarpeellisina. Tutkimuskysymyksien vastaukset etsitään vertailevan aineistoanalyysin avulla hyödyntäen aihekohtaista kirjallisuutta. Aineistoanalyysin lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään sanastokohtaista vertailua, jonka sisältö on koostettu Kamelianaisen kolmesta ensimmäisestä luvusta. Työssäni selostan aluksi lyhyesti suomalaisen käännöskirjallisuuden historiaa ja sen käännekohtia. Sotien jälkeen käännöskirjallisuudelle oli paljon kysyntää ja samaan aikaa syntyi paljon uusia, pieniä kustannusyhtiöitä. On mahdollista, että käännösten suureen määrään ovat vaikuttaneet myös pienten kustannusyhtiöiden välinen kilpailu sillä jokainen käännös on eri kustannusyhtiön kustantama. Kääntäjät luokiteltiin omaksi ammattikunnakseen vasta 1900-luvun lopulla, jota ennen teoksia käännettiin vapaammin harrastusmielessä kuin ammattimaisesti tiettyjen käännösstrategioiden ja normien mukaisesti. Kielen ja kulttuuriperäisten asioiden tunteminen saattoi näin ollen olla paikoittain heikompaa, mikä mahdollisti väärinymmärrysten ja käännösvirheiden syntymisen. Tutkimuksesta selviää, että syyt Kamelianaisen uudelleenkäännösten määrään ovat teosten kielten muuttuminen ja/tai ”vanhentuminen”, käännösstrategian vaihtuminen (vieraannuttaminen vs. kotouttaminen), skopoksen muutos virheet käännöksessä tai käännöksen vaillinaisuus. Kamelianaisen ensimmäisessä Vera Anttilan tekemässä suomennoksessa (1910) näkee kääntäjän selvästi kotouttavan kulttuurisidonnaisia asioita kun taas Kyllikki Villan käännöksessä (1954) kääntäjä käyttää vieraannuttamista. Felix Borgin käännöksessä on mielenkiintoista se, kuinka alkuperäisestä tekstistä on poistettu huomattava määrä lauseita ja jopa kokonaisia kappaleita. Felix Borgin, tai mahdollisesti tämän kustantamon, valitsema tapa kääntää Kamelianaisesta vain tietyt kohdat herättää kysymyksen siitä, oliko taustalla tietty skopos, joka on vaikuttanut lopputulokseen

Transition from BOS to RAS impairs prognosis after lung transplantation-CLAD subtype analysis by CT volumetry

Peer reviewe

Explorations of the Unconscious in Modernist Women’s Works

This essay focuses on the construction of unconscious processes of the mind in narrative fiction, particularly in the work of modernist women writers. Bringing together Dorrit Cohn’s insights on the presentation of the unconscious, cognitive narratology, and phenomenological and feminist perspectives, we propose an approach for the narratological study of the unconscious that centers not on the “hidden depths” of fictional minds but rather on the way the unconscious “spreads out” into the social and material dimensions of storyworlds. Our method of reading highlights the techniques through which the modernist texts guide their readers to pay attention to the enactment of the unconscious in the characters’ bodily and intersubjective engagements and action, and in the spaces constructed in the stories. Moreover, we show the ways the modernist writers’ explorations of the unconscious reflect and challenge the restrictive socio-cultural environments in which the stories are situated.acceptedVersionPeer reviewe

Nurmikasvuston puna-apilapitoisuuden voi ennustaa kalsiumpitoisuudesta

Puna-apilan lisäämisellä rehunurmiseoksiin on monia hyviä puolia. Apilapitoisuuden vaihtelu nurmissaon kuitenkin suurta. Biologisen typensidonnan arvioimiseen, sadonkorjuun ajoittamiseen ja rehunsyöntipotentiaalin ennustamiseen tarvitaan tietoa apilan osuudesta nurmikasvustossa.Apilapitoisuuden määrittäminen botaanisella analyysillä on työlästä ja muilla menetelmillä kutensilmämääräisesti arvioiden varsin epätarkkaa. Puna-apilan kalsiumin (Ca) pitoisuus on huomattavastikorkeampi kuin nurmiheinien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö nurmikasvustonpuna-apilapitoisuus arvioimaan nurminäytteen Ca-pitoisuuden perusteella.Puna-apilan ja nurmiheinien seoskasvustoja seurattiin MTT:n tutkimuspaikoilla Juvalla ja Sotkamossavuosina 2004-2006. Lohkot olivat luomuviljelyssä. Näytteiden Ca-pitoisuus määritettiin ValioOy:n laboratoriossa XRF-menetelmällä (X-ray fluorescence). Näytteiden kalsiumpitoisuuden japuna-apilan osuuden yhteyttä tarkasteltiin regressioanalyysillä.Yksinkertaisin yhtälö, jossa on mukana vain Ca-pitoisuus, toimi varsin hyvin. Selitysaste oli0.800 ja mallin jäännösvaihtelu 10.7 %. Sen mukaan apilapitoisuus voitiin ennustaa yhtälöllä:Apilan osuus nurmikasvuston kuiva-aineessa (%) = -3.1 + 4.22 × Ca-pitoisuus (g(kg KA)Sadon (1 vs. 2. sato) huomioiminen paransi ennustetarkkuutta. Myös maan Ca-pitoisuudella oli merkitsevävaikutus. Jos nämä lähtötiedot ovat käytettävissä, niiden hyödyntäminen on suositeltavaa. Artturi-verkkopalvelun (www.mtt.fi/artturi) Laskurit-sivulla on käytettävissä laskuri, johon voi tallentaanäytteen lähtötiedot ja saada tulokseksi nurmikasvuston apilapitoisuuden.Nurminäytteen Ca-pitoisuus määritetään Artturi-rehuanalyysin suppeassa kivennäisanalyysissäja rehujen kivennäispitoisuudet ovat hyödyllisiä tietoja myös eläinten ruokinnan suunnittelussa, mikäpuoltaa Ca-pitoisuuden käyttöä myös apilapitoisuuden arviointiin. Tämän tarkastelun perusteella yhteysvaikuttaa niin selvältä, että lähestymistapa on toimiva. Aineisto on kuitenkin pieni ja sisältää vainluomunurmista kerättyjä näytteitä. Muut tiedot mm. kasvuston kehitysvaiheesta (D-arvo) ja kemiallisestakoostumuksesta saattaisivat parantaa ennustetarkkuutta.Ca:n ja puna-apilan pitoisuuksien yhteys määritettiin tässä nurmikasvustosta kerätyistä ja kuivatuistanäytteistä. Menetelmää voi käyttää myös säilörehunäytteiden apilapitoisuuden arvioimiseen,koska Ca-pitoisuudessa ei ole odotettavissa muutoksia säilönnän aikana

Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksessa

Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, minkälaisia reunaehtoja perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia koskeva säännös sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sosiaalisia ihmisoikeuksia koskevat määräykset asettavat sosiaaliturvauudistukselle. Raportti sisältää kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on kuvattu perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia koskevaa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Raportin toisessa osassa on vertailtu kuuden eurooppalaisen valtion – Alankomaiden, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Tanskan, ja Yhdistyneen kuningaskunnan – sosiaalisia perusoikeuksia ja vähimmäisturvajärjestelmiä keskenään ja suhteessa Suomen vastaaviin. Raportin kolmannessa osassa on arvioitu Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -raportissa hahmoteltuja järjestämismalleja (yksi perusturvaetuus, perustulo ja sosiaalitili) perustuslain 19 §:n ja muiden yksittäisten perusoikeuksien näkökulmasta. Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että perustuslain 19 § ja muut perusoikeussään-nökset eivät aseta periaatteellisia esteitä sosiaaliturvauudistukselle. Monet vertailumais-sa jo toimeenpannut uudistukset sekä Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -selvitystyöryhmän hahmottelemat mallit olisi valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista toteuttaa osana sosiaaliturvauudistusta, kunhan muun muassa raportissa tarkastellut reunaehdot otetaan huomioon.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Artturi avustaa apilarehun korjuussa

Kasvun edetessä nurmen satomäärä kasvaa, mutta laatu huononee - tässä rehuntekijän kiperä optimointiongelma. Jos tavoitellaan tiettyä rehun sulavuutta, apilaa sisältävät nurmet voi korjata heinänurmia myöhemmin, sillä puna-apilan kehitys on alkukesällä nurmiheiniä hitaampaa. Tarkkaan ajoitukseen tarjoaa apuaan Artturi nettipalvelu.vo

Ecological Momentary Assessment of Awake Bruxism with a Smartphone Application Requires Prior Patient Instruction for Enhanced Terminology Comprehension : A Multi-Center Study

The prevalence of awake bruxism (AB) has been reported as being 30%, with sleep bruxism (SB) at 9-15%. Most studies have focused on SB, emphasizing the importance of AB research. For epidemiological evaluations of AB, a smartphone application based on ecological momentary assessment (EMA) was introduced. The aims of this multi-center study were: (1) to investigate how well lay subjects comprehend the AB terminology used in the smartphone application, and (2) to find out whether professional instruction improved their comprehension. The study population consisted of lay subjects from Italy, Portugal, and Finland comprising 307 individuals (156 men, 151 women; 18-86 years). Subjects first completed a five-item questionnaire about the meanings of the five AB terms used in the smartphone application. Each question offered four answer options, with one being correct. Immediately afterwards, the meanings of the terms were instructed. Lastly, the subjects were re-tested with the same questionnaire. In Finland and Italy, the re-tested correct answer scores for the single terms were at 89-97% per term. Improved comprehension was seen across sex, education, and age groups. In the Portuguese data, no improvement was found. Significant differences were found between countries in the improved scores for all terms that were correct following the instruction (Finland, 16.3% to 72.1%; Italy, 32.3% to 83.8%; Portugal, 23.1% to 33.7%) (p < 0.001). In conclusion, standardized instruction on AB terminology prior to EMA is recommended to improve the reliability of collected data.Peer reviewe

Ecological Momentary Assessment of Awake Bruxism with a Smartphone Application Requires Prior Patient Instruction for Enhanced Terminology Comprehension: A Multi-Center Study

The prevalence of awake bruxism (AB) has been reported as being 30%, with sleep bruxism (SB) at 9–15%. Most studies have focused on SB, emphasizing the importance of AB research. For epidemiological evaluations of AB, a smartphone application based on ecological momentary assessment (EMA) was introduced. The aims of this multi-center study were: (1) to investigate how well lay subjects comprehend the AB terminology used in the smartphone application, and (2) to find out whether professional instruction improved their comprehension. The study population consisted of lay subjects from Italy, Portugal, and Finland comprising 307 individuals (156 men, 151 women; 18–86 years). Subjects first completed a five-item questionnaire about the meanings of the five AB terms used in the smartphone application. Each question offered four answer options, with one being correct. Immediately afterwards, the meanings of the terms were instructed. Lastly, the subjects were re-tested with the same questionnaire. In Finland and Italy, the re-tested correct answer scores for the single terms were at 89–97% per term. Improved comprehension was seen across sex, education, and age groups. In the Portuguese data, no improvement was found. Significant differences were found between countries in the improved scores for all terms that were correct following the instruction (Finland, 16.3% to 72.1%; Italy, 32.3% to 83.8%; Portugal, 23.1% to 33.7%) (p < 0.001). In conclusion, standardized instruction on AB terminology prior to EMA is recommended to improve the reliability of collected data