Huono-osaisuuden kasautuminen nuoruudesta keski-ikään

Disadvantage is a multidimensional concept that encompasses several dimensions of life. Different forms of disadvantage are known to correlate, but less is known about how these disadvantages are interlocked in time. Accumulation of disadvantage refers to these processes, where previous disadvantages affect subsequent disadvantage. Mortality can be seen as an extreme end point of accumulation of disadvantage. The multidimensional approach to disadvantage is still underutilized in research in many ways. The general aim of this study was to examine accumulation of disadvantage from adolescence to midlife in a life-course perspective. This study approaches the concept of disadvantage from a multidimensional perspective covering life dimensions of health, social relations, socioeconomic factors and risky behaviour. This study is a part of wider follow-up study Stress, Development and Mental Health Study (TAM-project), which is carried out at the National Institute for Health and Welfare (THL). The study has prospectively followed up a Finnish urban age cohort at the ages of 16, 22, 32 and 42. The original study population included all Finnish speaking ninth-grade pupils attending secondary schools in the spring of 1983 in Tampere, Finland. In the first phase of the study, 2194 pupils (96.7%) aged 16 years completed a self-administered questionnaire during school hours. In three later phases the study cohort was followed up using postal questionnaires when the subjects were 22 (n=1656, 75.5%), 32 (n=1471, 67.0%) and 42 (n=1334, 60.7%) years old. This study examined multidimensional disadvantage using life-course models of clustered disadvantage, chain of risk and accumulation and found support for all of them. According to the results of this study, several individual and clustered forms of disadvantage in adolescence were associated with mortality before midlife. Lack of educational plans or uncertainty of them at age 16 was the strongest single predictor of mortality. Multiple simultaneous forms of disadvantage related to social relations, risky behaviour and own and parental socioeconomic factors were associated with mortality. This was the case also when disadvantage extended to many dimensions of disadvantage simultaneously. We found that poor family relationships in adolescence played a role in chains of disadvantages lasting all the way to midlife. The pathways from poor family relationships to economic adversity in midlife were shaped by low education and poor mental health in early adulthood in women. In men this association was found to be shaped by early adult education, but it was explained by poor school performance already at age 16, indicating that those men with poor family relationships are already in adolescence on a disadvantage trajectory that will continue into adulthood regardless of whether they have problems in family relationships. The pathways to poor mental health in midlife were shaped mainly by mental health in early adulthood and in women also by heavy drinking. In the final life-course model we focused on accumulation of heavy drinking and examined it by using trajectory models. The results indicate that women of the steady high alcohol trajectory from adolescence to midlife had an increased risk of experiencing almost all measured disadvantages at age 42 (health, social relations, socioeconomic factors). In men, those who increased their drinking or drank steadily heavily had an increased risk for experiencing health and economic disadvantage in midlife. Frequent heavy drinking in adolescence did not leave a scar that would associate with midlife disadvantage, if the drinking was reduced after adolescence. Childhood and adolescent disadvantages have long-term effects on wellbeing/disadvantage all the way to midlife, but they do not inexorably determine people s lives, also conditions in other life phases shape the life course. This provides many possibilities for preventive actions that should be targeted, not only to early years of life, but to later life phases as well. Our results highlight the importance of targeting interventions to improving the family relationships, supporting the educational career of the disadvantaged and preventing detrimental alcohol use.Huono-osaisuus on moniulotteinen käsite, joka kattaa useita elämän ulottuvuuksia. Tiedetään, että huono-osaisuuden eri ulottuvuudet korreloivat keskenään, mutta vähemmän tiedetään siitä, kuinka ne liittyvät yhteen ajan kuluessa. Huono-osaisuuden kasautuminen viittaa näihin prosesseihin, joissa aikaisempi huono-osaisuus vaikuttaa myöhempään huono-osaisuuteen. Kuolema voidaan nähdä eräänlaisena äärimmäisenä huono-osaisuuden kasautumisen päätepisteenä. Moniulotteisen huono-osaisuuden näkökulma on edelleen monin tavoin alikäytetty tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia huono-osaisuuden kasautumista nuoruudesta keski-ikään elämänkulku näkökulmasta. Tämä tutkimus lähestyy huono-osaisuuden käsitettä moniulotteisesta näkökulmasta kattaen terveyden, sosiaalisten suhteiden, sosioekonomisten tekijöiden ja riskikäyttäytymisen ulottuvuudet. Tutkimus on osa Stressi, kehitys ja mielenterveys tutkimusta (TAM-hanke), joka toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Tutkimuksessa on seurattu prospektiivisesti yhden suomalaisen kaupungin ikäkohorttia 16-, 22-, 32- ja 42-vuoden iässä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki suomenkieliset keväällä 1983 Tampereella peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyneet oppilaat. Ensimmäisessä vaiheessa 2194 16-vuotiasta oppilasta (96,7 %) vastasi kyselyyn oppitunneilla. Kolmessa myöhemmässä vaiheessa kohorttia seurattiin postikyselyin 22 (n=1656, 75,5 %), 32 (n=1471, 67,0 %) ja 42 (n=1334, 60,7 %) vuoden iässä. Tässä tutkimuksessa moniulotteista huono-osaisuutta tutkittiin käyttäen elämänkulkunäkökulman malleja huono-osaisuuden ryhmittymisestä, riskien ketjuista ja kasautumisesta ja löydettiin viitteitä niistä kaikista. Tämän tutkimuksen mukaan sekä yksittäiset että ryhmittyneet nuoruusiän huono-osaisuustekijät olivat yhteydessä kuolleisuuteen ennen keski-ikää. Koulutussuunnitelmien puuttuminen tai epävarmuus niistä 16-vuotiaana oli voimakkain yksittäinen riskitekijä kuolleisuudelle. Sosiaalisiin suhteisiin, riskikäyttäytymiseen ja omaan tai vanhempien sosioekonomiseen asemaan liittyvät useat samanaikaiset tekijät olivat yhteydessä kuolleisuuteen. Näin oli myös silloin, kun huono-osaisuus ulottui useille ulottuvuuksille samanaikaisesti. Havaitsimme, että vaikeat nuoruusiän perhesuhteet olivat merkityksellisiä huono-osaisuuden kehityskuluissa aina keski-ikään asti. Polut nuoruusiän vaikeista perhesuhteista keski-iän taloudellisiin vaikeuksiin muotoutuivat varhaisaikuisuuden matalan koulutuksen ja mielenterveysongelmien kautta naisilla. Miehillä tämä yhteys muovautui varhaisaikuisuuden koulutuksen kautta, mutta se selittyi koulumenestyksellä jo 16-vuotiaana. Tämä viittaa siihen, että miehet, joilla oli vaikeuksia perhesuhteissa nuoruusiässä, olivat jo nuoruudessaan heikkoihin tulevaisuuden näkymiin johtavalla polulla, joka jatkui aikuisuuteen, riippumatta vaikeuksista perhesuhteissa. Polut keski-iän mielenterveysongelmiin muovautuivat pääasiassa varhaisaikuisuuden mielenterveyden kautta sekä naisilla myös humalajuomisen kautta. Viimeisessä elämänkulkumallissa keskityttiin humalajuomisen kasautumiseen ja sitä tutkittiin käyttäen kehityspolkuanalyysia. Tulosten mukaan naiset, jotka joivat tasaisesti usein humalaan nuoruudesta keski-ikään, kokivat todennäköisemmin lähes kaikkia mitattuja huono-osaisuuksia 42-vuotiaana (terveys, sosiaaliset suhteet, sosioekonomiset tekijät). Miehet, jotka lisäsivät usein tapahtuvaa humalajuomista tai jotka joivat usein humalaan kaikissa ikävaiheissa, kokivat keski-iässä todennäköisemmin terveyteen ja talouteen liittyvää huono-osaisuutta. Nuoruusiän usein toistuva humalajuominen ei jättänyt pysyvää keski-iän huono-osaisuuteen johtavaa arpea , jos juominen väheni nuoruusiän jälkeen. Lapsuudessa ja nuoruudessa koetulla huono-osaisuudella on pitkäaikainen vaikutus hyvinvointiin/huono-osaisuuteen aina keski-ikään saakka, mutta se ei vääjäämättä määritä ihmisen elämää, myös olosuhteilla muissa elämänvaiheissa on merkitystä. Tämä luo monia mahdollisuuksia huono-osaisuuden ehkäisytyölle, jota tulisi kohdentaa, ei ainoastaan varhaisimpiin ikävuosiin, vaan myös myöhempiin ikävaiheisiin. Tuloksemme korostavat huomion suuntaamista perhesuhteiden parantamiseen, koulutuspolkujen tukemiseen etenkin henkilöillä, jotka kokevat huono-osaisuutta, sekä haitallisen alkoholin käytön ehkäisyyn

Pathways from problems in adolescent family relationships to midlife mental health via early adulthood disadvantages - a 26-year longitudinal study

Poor childhood family conditions have a long-term effect on adult mental health, but the mechanisms behind this association are unclear. Our aim was to study the pathways from problematic family relationships in adolescence to midlife psychological distress via disadvantages in early adulthood. Participants of a Finnish cohort study at the age of 16 years old in 1983 were followed up at ages 22, 32 and 42 years old (N = 1334). Problems in family relationships were measured with poor relationship with mother and father, lack of parental support in adolescent's individuation process and poor home atmosphere, and mental health was assessed using Kessler's Psychological Distress Scale (K10). We analyzed the indirect effects of adolescent family relations on mental health at age 42 years old via various disadvantages (somatic and psychological symptoms, relationship/marital status, low education/unemployment and heavy drinking) at ages 22 and 32 years old. Problematic adolescent family relationships were associated with midlife psychological distress in women (0.19; 95% CI 0.11, 0.26) and men (0.13; 95% CI 0.04, 0.21). However, after adjustment for adolescent psychological symptoms, the association was only significant for women (0.12; 95% CI 0.04, 0.20). Poor family relationships were associated with various disadvantages in early adulthood. The association from poor family relationships (16 years old) to psychological distress (42 years old) was in part mediated via psychological symptoms in women (0.03; 95% CI 0.01, 0.04) and men (0.02; 95% CI 0.00, 0.04) and in women also via heavy drinking in early adulthood (0.02; 95% CI 0.00, 0.03). Adolescent family relationships have a role in determining adult mental health. Targeted support addressing psychological well-being and hazardous drinking for adolescents with problematic family relationships might prevent disadvantages in early adulthood, and further prevent poor midlife mental health.Peer reviewe

Stress, development and mental health study, the follow-up study of Finnish TAM cohort from adolescence to midlife : cohort profile

Purpose This cohort profile describes the Stress, development and mental health study (TAM), which is a cohort study investigating risk and protective factors as well as longitudinal associations regarding mental health and well-being from adolescence to midlife. This interdisciplinary cohort study operates, for example, in the fields of public health, social medicine, psychiatry and the life course perspective. Participants In 1981 (n=2242, 98.0% of the target population), 1982 (n=2191, 95.6%) and 1983 (n=2194, 96.7%) during school classes, surveys were conducted to all Finnish-speaking pupils (mostly born 1967) in the Tampere region in Finland. Participants of the school study at age 16 in 1983 (n=2194) comprised the base population for the longitudinal data and were followed-up using postal questionnaires in the years 1989, 1999, 2009 and 2019 at ages 22 (n=1656, 75.5% of the age 16 participants), 32 (n=1471, 67.0%), 42 (n=1334, 60.8%) and 52 (n=1160, 52.9%). Findings to date The self-reported questionnaires include information on physical and mental health (eg, depression and mood disorders, anxiety disorders), health behaviour and substance misuse (eg, alcohol, tobacco and exercise), socioeconomic conditions, psychosocial resources (eg, self-esteem), social relationships and support, life events, etc. The numerous studies published to date have examined mental health and various factors from several perspectives such as risk and protective factors, individual developmental paths (eg, trajectories) and pathway models (mediation and moderation). Future plans Current and future research areas include, for example, longitudinal associations between mental health (eg, depressive symptoms, self-esteem) and (1) substance use (alcohol and tobacco), (2) family transitions (eg, parenthood, relationship status) and (3) retirement. Next follow-up is planned to be conducted at the latest at age 62 in 2029. Before that it is possible to link the data with cause-of-death register.Peer reviewe

Nuoruusiän huono-osaisuus ja sen kasautumisen yhteys kuolleisuuteen. Seurantatutkimus 16-vuotiaista nuorista

Tässä seurantatutkimuksessa selvitettiin nuoruusiän huono-osaisuustekijöiden ja niiden kasautumisen yhteyttä kuolleisuuteen 16–43-vuotiaana viidellä huono-osaisuuden ulottuvuudella (terveys, sosiaaliset suhteet, elämäntyyli, koulutus, sosioekonominen asema). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen peruskoulujen yhdeksäsluokkalaiset keväällä 1983. Luokkakyselyn tiedot (n = 2194, 96,7 %) yhdistettiin kuolleisuustietoihin vuosilta 1983–2010. Tulosten mukaan useat yksittäiset huono-osaisuustekijät ja huono-osaisuuden kasautuminen olivat yhteydessä kuolleisuuteen. Yksittäisistä tekijöistä kuolleisuutta selitti voimakkaimmin jatkokoulutussuunnitelmien puuttuminen tai epävarmuus niistä. Huono-osaisuuden kasautuminen oli yhteydessä kuolleisuuteen useilla eri ulottuvuuksilla. Kuolleisuuden riski oli erityisesti kohonnut, jos huono-osaisuuden kasautuminen ilmeni samanaikaisesti useilla ulottuvuuksilla. Nuorten huono-osaisuuden kasautumisen ja syrjäytymisen ehkäisytyössä keskeistä on ongelmien varhainen tunnistaminen, niihin puuttuminen sekä nuorille ja heidän läheisilleen tarjottu tuki

Nurses' and Patients' Perceptions about Psychiatric Intensive Care-An Integrative Literature Review

This integrative literature review describes nurses's and patients' perceptions of care in psychiatric intensive care units (PICU). The database search was conducted in April 2020. PRISMA checklist and Mixed Method Appraisal Tool guided the identification and evaluation of the studies (n = 21). Data was analyzed with qualitative content analysis. Nurses perceived PICU as a challenging work environment where their primary task was to ensure the unit's safety. Patients views on their treatment varied from positive to negative. Patients wished to have more privacy and supportive interaction. Findings can be used as a basis in developing care practices and staff's further education in PICUs

Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito : Kahden vuoden prospektiivisen seurantatutkimuksen väliraportti

Julkaisun verkkoversiossa väärät ISBN-numerot (978-952-245-030-2 ja 978-952-245-031-9

Non-European immigrants' self-described strategies for mental health promotion and perceptions of Finnish mental health services: A qualitative descriptive analysis

Purpose: This study aims to describe non-European immigrants' perceptions toward mental health care in Finland and the factors that support their mental health.Design and methods: Participants (N = 17) were interviewed through semistructured interviews, after which interview transcripts were analyzed using a six-phase thematic analysis process.Findings: The participants reported that developing self-help strategies benefitted their mental health. The participants primarily preferred unprofessional help over professional mental health care. Several structural and cultural barriers to help-seeking were identified.Practical implication: Health care staff working with immigrants need proper education and knowledge to provide sufficient, holistic care; for this reason, information about the cultural differences among immigrants and cultural sensitivity should be included in basic as well as post-graduate nursing education.Keywords: Finland; immigrant; </p

Interpersonal Conflicts and Development of Self-Esteem from Adolescence to Mid-Adulthood. A 26-Year Follow-Up

Peer reviewe