Yritystoiminnan lopettaminen ja yrittäjän sosiaaliturva

Työn tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoinen lopettaminen ja konkurssi, yrittäjän sosiaaliturva yritystoiminnan aikana ja lopettamisen jälkeen sekä verotus yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä. Lisäksi työssä käytiin läpi yritysmuodot. Työn teoriaosa perustuu pääosin alan kirjallisuuteen ja ajantasaiseen lainsäädäntöön sekä sähköiseen tietoon. Teoriaosuuden tarkoituksena on ollut selventää yritystoiminnan lopettamisen prosessia. Yritystoiminnan voi lopettaa kokonaan vapaaehtoisen lopettamisen tai konkurssin kautta. Vapaaehtoisessa lopettamisessa yhtiön purkaminen toteutetaan selvitystilan kautta. Kannattamaton liiketoiminta päättyy konkurssin kautta. Yrittäjän sosiaaliturva määräytyy YEL-vakuutuksen ja YEL-työtulon perusteella. Sairastuessaan yrittäjä voi saada sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Jäädessä työttömäksi hänen on mahdollista saada peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Eläkkeelle jäädessään yrittäjä voi saada eläkettä vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Lapsen syntyessä yrittäjällä on samat oikeudet saada äitiys- ja vanhempainpäivärahaa kuin palkkatyötä tekevälläkin. Yrityksen lopettamisen yhteydessä voi saada luovutusvoittoa tai luovutustappiota. Lopettamisen yhteydessä myyty liikeomaisuus on elinkeinoverolain mukaan veronalaista. Yhtiöstä saatava jako-osan arvo arvostetaan samaan arvoon, kuin mitä luovutushinnaksi on katsottu purkautuvan yhtiön viimeisessä verotuksessa Työn empiriaosa koostuu haastatteluista, joiden avulla on pyritty saamaan näkemyksiä ja ongelmia yritystoiminnan lopettamisessa. Työ muodostaa kattavan kokonaisuuden yritystoiminnan lopettamisesta ja yrittäjän sosiaaliturvasta.The purpose of this thesis was to clarify a voluntary or bankruptcy-induced closing down of a business, the entrepreneur´s social insurance and taxation after the closing down of a business. An objective of this study was also to describe the different types of business. The theory part is based on literature, laws and sources in the Internet. The purpose of theory part was to find out about the processes of closing down a business. A business can be ended by voluntarily or through bankruptcy. Dissolution of a business can be carried out by way of liquidation. Unprofitable business will end through bankruptcy. The empirical part was carried out by interviews, which helped to find out some insights into and problems with the closing down of a business. Social insurance is based on the YEL-insurance and YEL-income. An entrepreneur can receive social insurance benefits. An entrepreneur can receive capital gains or losses in connection with the closing down of the business. If the property is sold, it will be taxed according to the Business Tax Act

Verkkoviha väkivaltana – vihapuhetutkijoiden näkökulmia

nonPeerReviewe

Verkkoviha : vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit

Hankkeessa tutkittiin verkkovihan tuottajia ja levittäjiä määrällisesti (verkostoanalyysi, some-aineiston luokittelu) ja laadullisesti (teemat ja retoriikka). Heidän toimintatapojaan ja motiivejaan tarkasteltiin teemahaastatteluin, internet-etnografialla ja verkkokyselyllä. Tietoa tuotettiin myös rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan. Viestinnän sisällön, toimintatapojen ja tapahtumapaikkojen tarkastelun perusteella tuottajat ja levittäjät luokiteltiin ideologisesti, affektiivisesti ja performatiivisesti motivoituneisiin vihapuhujiin. Limittäisillä ryhmillä on eri päämääriä ja viestit kohdistetaan eri yleisöille. Verkkovihaa tuotetaan sekä organisoidusti että spontaanisti. Organisoituneita tuottajia on vähän. Yleisö kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden. Anonyymeja tunnuksia luodaan kertakäyttöä varten. Viharikosten määrä on laskenut ja vihapuherikosten määrä kasvanut. Suurin osa rangaistavasta vihapuheesta on yksittäisten henkilöiden tekemää. Pieni osa on keskenään verkostoituneita äärioikeistolaisessa liikehdinnässä toimivia avainhenkilöitä. Vihapuheen kitkemiseen ehdotamme toimenpiteiksi tutkimustiedon tuottamista, verkkovihan tuottajien ja levittäjien tukimuotoja, tietoisuuden lisäämistä verkkovihan levittämisestä, verkkokeskustelujen seurantaa, some-alustojen vastuunkantoa, poliisin lisäresursseja ja vuoropuhelun edistämistä. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Zero to eight : young children and their internet use

EU Kids Online has spent seven years investigating 9-16 year olds’ engagement with the internet, focusing on the benefits and risks of children’s internet use. While this meant examining the experiences of much younger children than had been researched before EU Kids Online began its work in 2006, there is now a critical need for information about the internet-related behaviours of 0-8 year olds. EU Kids Online’s research shows that children are now going online at a younger and younger age, and that young children’s “lack of technical, critical and social skills may pose [a greater] risk” (Livingstone et al, 2011, p. 3).peer-reviewe

Verkkoviha : vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit

Hankkeessa tutkittiin verkkovihan tuottajia ja levittäjiä määrällisesti (verkostoanalyysi, some-aineiston luokittelu) ja laadullisesti (teemat ja retoriikka). Heidän toimintatapojaan ja motiivejaan tarkasteltiin teemahaastatteluin, internet-etnografialla ja verkkokyselyllä. Tietoa tuotettiin myös rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan. Viestinnän sisällön, toimintatapojen ja tapahtumapaikkojen tarkastelun perusteella tuottajat ja levittäjät luokiteltiin ideologisesti, affektiivisesti ja performatiivisesti motivoituneisiin vihapuhujiin. Limittäisillä ryhmillä on eri päämääriä ja viestit kohdistetaan eri yleisöille. Verkkovihaa tuotetaan sekä organisoidusti että spontaanisti. Organisoituneita tuottajia on vähän. Yleisö kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden. Anonyymeja tunnuksia luodaan kertakäyttöä varten. Viharikosten määrä on laskenut ja vihapuherikosten määrä kasvanut. Suurin osa rangaistavasta vihapuheesta on yksittäisten henkilöiden tekemää. Pieni osa on keskenään verkostoituneita äärioikeistolaisessa liikehdinnässä toimivia avainhenkilöitä. Vihapuheen kitkemiseen ehdotamme toimenpiteiksi tutkimustiedon tuottamista, verkkovihan tuottajien ja levittäjien tukimuotoja, tietoisuuden lisäämistä verkkovihan levittämisestä, verkkokeskustelujen seurantaa, some-alustojen vastuunkantoa, poliisin lisäresursseja ja vuoropuhelun edistämistä. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Peer reviewe