VISUAALISEN ILMEEN LUOMINEN JA YHTENÄISTÄMINEN PÄIVÄKOTI PUNAPOSKELLE

Opinnäytetyön aiheena on visuaalisen ilmeen luominen ja yhtenäistäminen avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa harjoittavalle kunnalliselle yksikölle. Kunnallisella toimijalla ei ole markkinointibudjettia, sillä kunnan tuki menee sellaisenaan toiminnan pyörittämiseen. Opinnäytetyö sisältää markkinointiviestintäsuunnitelman, joka rajautuu painettuun mainontaan sekä edullisesti toteutettavaan ulkoiseen sekä sisäiseen markkinointiviestintään. Kyseessä on toiminnallinen sekä tutkimuksellinen opinnäytetyö ja tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa kerrotaan markkinointiviestinnän käsitteet ja toiminnot lähteitä hyödyntäen. Toiminnallinen osuus koostuu teorian toteuttamisesta käytännössä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada lisättyä kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksellisen tai minkä tahansa muun pienellä budjetilla toimivan tahon medianäkyvyyttä ja tunnettuutta ilman suuria taloudellisia panostuksia tiettyjen markkinointiviestinnän keinojen avulla. Jatkossa jo valittujen markkinointiviestintäkanavien lisäksi voidaan panostaa seuraavina toimen-piteinä uusien markkinointikanavien käytön opetteluun ja mahdollisesti pienimuotoisten mainos-tuotteiden valmistukseen, joiden myyntituotot käytettäisiin tahon toiminnallisiin kustannuksiin.The purpose of this thesis is the develop and integrate the visual image of open early childhood education activities engaged in municipal unit. Marketing budget is not used in any municipal service because the municipal aid covers everyday operation only. The thesis includes a marketing communications plan, which is bordered in printed advertising and taking into account external as well as internal marketing communications. The aim of this thesis project was to unify low-budget marketing communications options for municipal functions or any other facet with minimal marketing budget. This thesis a functional and data were gathered by semi-structured interviews. The thesis consists of theoretical part, where marketing communication concepts and functions are told by the help of referenced sources. In practical part, theoretical information and knowledge were applied and summarized to compile the marketing communications plan. The thesis helps to create and unify visual marketing methods in small marketing budget company, operator or community. It allows to receive media coverage and visibility without large financial investments in certain means of marketing communication

The Many Faces of Solitary and Multiple Erythema Migrans

Peer reviewe

Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen – verkosto mahdollisuutena

Artikkelin tavoitteena on kuvata ja ymmärtää terveydenhuollon sisäisiä verkostoja työttömien terveyspalvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Artikkeli perustuu Kuopiossa toteutetun Työterveysneuvontahankkeen loppuarviointiin vuonna 2011. Hankkeen keskeisin toiminta pohjautui terveystapaamisiin työterveyshoitajan kanssa. Asiakaskunta hankkeessa oli 15–25 vuotiaita työttömiä sekä keski-ikäisiä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevia henkilöitä. Aineisto kerättiin Kuopion terveydenhuollon ja sidosryhmien sekä seurantapaikkakuntien (Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Vammala) edustajien teemahaastatteluilla sekä Kuopiossa toteutetulla verkostokyselyllä. Työttömien terveyspalvelujen toimintaympäristö ja työttömien terveyden erityispiirteet sekä verkostotutkimus muodostavat teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle. Tulosten mukaan työttömien terveyspalveluissa lähtökohtana on asiakaskeskeisyys ja organisaation rajapinnoilla toimiminen. Terveydenhuollon mahdollisuudet arvioida työ- ja toimintakykyä ovat rajalliset, sillä terveydenhuollon keinoin ei kaikkia asiakkaan asioita voida ratkaista. Työ- ja elinkeinotoimiston ja terveydenhuollon yhteistyötä pitää lisätä, sillä prosessivastuu työttömän asioissa kuuluu työ- ja elinkeinotoimistolle. Työterveyshuollon ja muun perusterveydenhuollon roolijakoa pitää selkeyttää. Työttömäksi jäävän terveydenhuollon kehittäminen tulee tapahtua työterveyshuollosta käsin yhteistyössä muun perusterveydenhuollon kanssa. Palvelun kehittäminen vaatii organisaation rajojen madaltamista, koordinointia pysyviä toimintamalleja sekä sopimuksia

Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen viranomaisverkostossa

Artikkelissa kuvataan työttömän hyvinvointiin liittyvää moninaista viranomaisverkostoa sekä viranomaisyhteistyön tilaa työttömän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. Artikkeli perustuu Kuopiossa vuosina 2008–2010 toteutetun Työterveysneuvontahankkeen alkukartoitukseen ja siihen liittyvän teemahaastatteluaineiston sekä verkostoanalyysin tuloksiin. Tulosten perusteella verkostoituminen työttömän työelämävalmiuksia tukevassa viranomaistoiminnassa on vielä alkuvaiheessa, mutta verkostotyön kehittämistä pidetään tärkeänä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa ja työterveyshuoltoa pidetään merkittävinä mutta verkoston ulkopuolisina yhteistyökumppaneina. Terveydenhuolto on työttömän työelämävalmiuksia tukevan verkoston kehittämisessä jäljessä muita sidosryhmiä. Kehittämiskohteiksi mainittiin eri organisaatioiden toimintaan tutustuminen, tiedottamisen lisääminen sekä niukat aikaresurssit. Työterveyshuollon rooli työttömän työelämävalmiuksia tukevassa verkostossa ei ole vakiintunut, vaikka työterveyshuollon erikoisosaaminen on eduksi työkyvyn arvioinnissa, ylläpidossa ja edistämisessä, varhaisessa puuttumisessa työn riskitekijöihin ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä tehtiin yhteistyötä monissa asiakkaiden asioissa, mutta kehittämisen tarvetta nähdään edelleen

Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000–2010

Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 –katsaus kertoo, kuinka valtakunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä on kehittynyt. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön välineeksi seurata työterveysyksiköiden toimintaa. Työterveysyksiköt ja niiden asiakkaat voivat sen avulla verrata työterveyshuoltoon käyttämiään henkilövoimavaroja ja työnsä sisältöä. Vertailutiedon saaminen toiminnasta on keskeinen keino, jolla toimintaa voi edelleen kehittää

Genomförandeplan för rekommendationerna för utveckling av utbildningarna inom småbarnspedagogik

Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik, som var verksamt 2019–2020, utredde nuläget för utbildningarna inom småbarnspedagogik och utarbetade ett program för utveckling av utbildningarna. I början av 2021 tillsattes det en expertgrupp för att fortsätta arbetet med utvecklingsprogrammets rekommendationer för utveckling av utbildningarna. Gruppens uppgift var att utarbeta en genomförandeplan som grundar sig på dessa rekommendationer. Expertgruppen överlämnade sitt förslag till genomförandeplan till undervisnings- och kulturministeriet i april 2021. Genomförandeplanen presenteras i den här publikationen. I planen redogörs det för sätt att genomföra utvecklingsrekommendationerna och anges också en ansvarig aktör/ansvariga aktörer och en tidsplan för varje föreslagen åtgärd. Dessutom innehåller planen förslag till mål, uppgifter, struktur, verksamhet och behövliga resurser för det nya Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik som tillsätts 2021

Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositusten toimeenpanosuunnitelma

Vuosina 2019–2020 toiminut Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi selvitti varhaiskasvatuksen koulutusten nykytilaa ja laati varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelman. Kyseiseen kehittämisohjelmaan sisältyneiden koulutuksen kehittämissuositusten jatkotyöstämistä varten perustettiin alkuvuodesta 2021 asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä oli laatia näihin suosituksiin pohjautuva toimeenpanosuunnitelma. Asiantuntijaryhmä luovutti tässä julkaisussa esitellyn toimeenpanosuunnitelmaehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa 2021. Toimeenpanosuunnitelmassa eritellään kehittämissuositusten toteuttamisen tavat, esitetään kunkin toimenpide-ehdotuksen kohdalla sen toteuttamisen vastuutaho/vastuutahot ja tavoiteltava aikataulu. Lisäksi tehdään ehdotus myöhemmin vuonna 2021 asetettavan uuden Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin tavoitteista, tehtävistä, rakenteesta, toiminnasta ja tarvittavista resursseista

Substantial Fat Loss in Physique Competitors Is Characterized by Increased Levels of Bile Acids, Very-Long Chain Fatty Acids, and Oxylipins

Weight loss and increased physical activity may promote beneficial modulation of the metabolome, but limited evidence exists about how very low-level weight loss affects the metabolome in previously non-obese active individuals. Following a weight loss period (21.1 ± 3.1 weeks) leading to substantial fat mass loss of 52% (−7.9 ± 1.5 kg) and low body fat (12.7 ± 4.1%), the liquid chromatography-mass spectrometry-based metabolic signature of 24 previously young, healthy, and normal weight female physique athletes was investigated. We observed uniform increases (FDR < 0.05) in bile acids, very-long-chain free fatty acids (FFA), and oxylipins, together with reductions in unsaturated FFAs after weight loss. These widespread changes, especially in the bile acid profile, were most strongly explained (FDR < 0.05) by changes in android (visceral) fat mass. The reported changes did not persist, as all of them were reversed after the subsequent voluntary weight regain period (18.4 ± 2.9 weeks) and were unchanged in non-dieting controls (n = 16). Overall, we suggest that the reported changes in FFA, bile acid, and oxylipin profiles reflect metabolic adaptation to very low levels of fat mass after prolonged periods of intense exercise and low-energy availability. However, the effects of the aforementioned metabolome subclass alteration on metabolic homeostasis remain controversial, and more studies are warranted to unravel the complex physiology and potentially associated health implications. In the end, our study reinforced the view that transient weight loss seems to have little to no long-lasting molecular and physiological effects

Substantial Fat Loss in Physique Competitors Is Characterized by Increased Levels of Bile Acids, Very-Long Chain Fatty Acids, and Oxylipins

Weight loss and increased physical activity may promote beneficial modulation of the metabolome, but limited evidence exists about how very low-level weight loss affects the metabolome in previously non-obese active individuals. Following a weight loss period (21.1 ± 3.1 weeks) leading to substantial fat mass loss of 52% (−7.9 ± 1.5 kg) and low body fat (12.7 ± 4.1%), the liquid chromatography-mass spectrometry-based metabolic signature of 24 previously young, healthy, and normal weight female physique athletes was investigated. We observed uniform increases (FDR < 0.05) in bile acids, very-long-chain free fatty acids (FFA), and oxylipins, together with reductions in unsaturated FFAs after weight loss. These widespread changes, especially in the bile acid profile, were most strongly explained (FDR < 0.05) by changes in android (visceral) fat mass. The reported changes did not persist, as all of them were reversed after the subsequent voluntary weight regain period (18.4 ± 2.9 weeks) and were unchanged in non-dieting controls (n = 16). Overall, we suggest that the reported changes in FFA, bile acid, and oxylipin profiles reflect metabolic adaptation to very low levels of fat mass after prolonged periods of intense exercise and low-energy availability. However, the effects of the aforementioned metabolome subclass alteration on metabolic homeostasis remain controversial, and more studies are warranted to unravel the complex physiology and potentially associated health implications. In the end, our study reinforced the view that transient weight loss seems to have little to no long-lasting molecular and physiological effects