The price elasticity of demand of Fair Trade coffee

Demand for Fair Trade certified products has been continuously growing during the past decade. In 2008 the sales of all Fair Trade products grew by 57% showing the strong growth in this market. However, little research has been done on the European market on the demand and price elasticity of demand of Fair Trade products. Fair Trade is a voluntary certification system, where certain conditions are set on the production of mainly agricultural products. Fair Trade goods produced according to the Fair Trade criteria are guaranteed a minimum price above the world market price, as well as a social premium on top of the price. An important part of the Fair Trade initiative is the market for these products in the developed countries. The aim of this study is to investigate the factors affecting the demand for Fair Trade coffee in Finland and calculate the price elasticity of demand for this type of coffee. Thus the research aims to give an answer to why consumers are prepared to pay a higher price for Fair Trade products than their conventional substitutes. The impacts of the price elasticity of demand on retail profits are also commented. The research questions were answered by conducting a literature review on previous research, as well as formulating a theoretical model of price elasticity of demand and a linear regression model based on price and sales data from a 3,5-year period from a Finnish retail chain. The findings of the study were that demand for Fair Trade coffee depends on functional characteristics such as taste, brand, sales location and price, as well as supplementary characteristics like altruism, impure altruism (warm-glow) and the desire to gain esteem by purchasing Fair Trade products. From the three theoretical models based on the supplementary utility it can be concluded that price elasticity of demand depends on the price difference between regular and Fair Trade coffee as well as the share of Fair Trade coffee demand compared to total coffee consumption. The linear regression model is based mainly on functional utility, and shows that the price elasticity of demand for Fair Trade coffee is inelastic (-0.50), while the same figures for conventional and Utz certified coffee are elastic. However, the explanation power of the Fair Trade regression model remains quite low partly due to the inability to include variables describing the supplementary utility gained by purchasing Fair Trade coffee. In conclusion, the inelasticity of demand of Fair Trade coffee allows retailers to make use of anti-competitive behaviour such as differentiation and product bundling in order to discriminate between customers and gain profits on the market

Discrepant views of social competence and links with social phobia

Adolescents’ biased perceptions about their social competence (SC), whether negatively or positively, serve to influence their socioemotional adjustment such as early feelings of social phobia (nowadays referred to as Social Anxiety Disorder-SAD). Despite the importance of biased self-perceptions in adolescents’ psychosocial adjustment, the extent to which discrepancies between self- and others’ evaluations of one’s SC are linked to social phobic symptoms remains unclear in the literature. This study examined the perceptual discrepancy profiles between self- and peers’ as well as between self- and teachers’ evaluations of adolescents’ SC and the interrelations of these profiles with self-reported social phobic symptoms. The participants were 390 3rd graders (15 years old) of Finnish lower secondary school (50.8% boys, 49.2% girls). In contrast with variable-centered approaches that have mainly been used by previous studies when focusing on this subject, this study used latent profile analysis (LPA), a person-centered approach which can provide information regarding risk profiles by capturing the heterogeneity within a population and classifying individuals into groups. LPA revealed the following five classes of discrepancy profiles: i) extremely negatively biased perceptions of SC, ii) negatively biased perceptions of SC, iii) quite realistic perceptions of SC, iv) positively biased perceptions of SC, and v) extremely positively biased perceptions of SC. Adolescents with extremely negatively biased perceptions and negatively biased perceptions of their own SC reported the highest number of social phobic symptoms. Adolescents with quite realistic, positively biased and extremely positively biased perceptions reported the lowest number of socio-phobic symptoms. The results point out the negatively and the extremely negatively biased perceptions as possible contributors to social phobic symptoms. Moreover, the association of quite realistic perceptions with low number of social phobic symptoms indicates its potential protective power against social phobia. Finally, positively and extremely positively biased perceptions of SC are negatively associated with social phobic symptoms in this study. However, the profile of extremely positively biased perceptions might be linked as well with the existence of externalizing problems such as antisocial behavior (e.g. disruptive impulsivity). The current findings highlight the importance of considering discrepancies between self- and others’ perceptions of one’s SC in clinical and research efforts. Interventions designed to prevent or moderate social phobic symptoms need to take into account individual needs rather than aiming for uniform treatment. Implications and future directions are discussed.Peer reviewe

Adolescents´ interpersonal cognition and self-appraisal of their own anxiety in an imagined anxiety-provoking classroom presentation scenario: Gender differences Cognición interpersonal de los adolescentes y autoevaluación de su propia ansiedad en un escenario imaginado de presentación en el aula que provoca ansiedad: Diferencias de género

Oral class presentations are regularly assigned to adolescents, but often provoke social anxiety, due to the importance of peer approval and need to appraise oneself as normal. Also, little is known about gender differences in girls’ and boys’ interpersonal cognition and appraisals of anxiety and self in anxiety-provoking speech situations. We examined gender differences in interpersonal cognition and appraisals of anxiety in an imagined class presentation scenario in a normative sample of 687 adolescents, 14-16-years-old, from Southwest Finland. Measures included the Classroom Questionnaire of Social Anxiety and Interpersonal Cognition and the Social Anxiety Scale for Adolescents. T-tests examined gender differences in interpersonal cognition, and chi-square tests examined adolescents’ appraisals of the likelihood of their own presentation anxiety and self as anxious. Girls more frequently reported positive, and less frequently reported negative, responses toward the depicted, anxious peer than boys. Also, a higher percentage of girls predicted that becoming anxious in the situation was likely, and non-acceptance of self as anxious was more frequent among girls. Boys predicted negative overt classmate reactions (e.g., laughing) towards the depicted, anxious peer, and towards themselves more frequently than did girls. Results are discussed in the context of gender-specific development and procedures for reducing adolescent social anxiety.</p

Adolescents’ interpersonal cognition and self-appraisal of their own anxiety in an imagined anxiety-provoking classroom presentation scenario : Gender differences

Oral class presentations are regularly assigned to adolescents, but often provoke social anxiety, due to the importance of peer approval and need to appraise oneself as normal. Also, little is known about gender differences in girls’ and boys’ interpersonal cognition and appraisals of anxiety and self in anxiety-provoking speech situations. We examined gender differences in interpersonal cognition and appraisals of anxiety in an imagined class presentation scenario in a normative sample of 687 adolescents, 14-16-years-old, from Southwest Finland. Measures included the Classroom Questionnaire of Social Anxiety and Interpersonal Cognition and the Social Anxiety Scale for Adolescents. T-tests examined gender differences in interpersonal cognition, and chi-square tests examined adolescents’ appraisals of the likelihood of their own presentation anxiety and self as anxious. Girls more frequently reported positive, and less frequently reported negative, responses toward the depicted, anxious peer than boys. Also, a higher percentage of girls predicted that becoming anxious in the situation was likely, and non-acceptance of self as anxious was more frequent among girls. Boys predicted negative overt classmate reactions (e.g., laughing) towards the depicted, anxious peer, and towards themselves more frequently than did girls. Results are discussed in the context of gender-specific development and procedures for reducing adolescent social anxiety.publishedVersionPeer reviewe

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Kotimaista valkuaisomavaraisuutta ja ympäristöä tukeva välikasvatusporsaiden ruokinta

Tilaseurannassa selvitettiin valkuaislähteiden soveltuvuutta välikasvatusporsaiden liemiruokintaan, niiden vaikutuksia porsaiden tuotanto-ominaisuuksiin (päiväkasvu, rehun syönti ja rehuhyötysuhde) ja hyvinvointiin (hännänpurenta ja kuolleisuus). Tutkitut kotimaiset valkuaisrehukomponentit olivat ohravalkuaisrehu (OVR) ja härkäpapu. Seurannassa oli yhteensä 560 Duroc-kolmiroturisteytysporsasta, joiden alkupaino oli keskimäärin 9.1 kg. Porsaat jaettiin kontrolli- ja koeryhmään. Havaintoyksikkönä kokeessa oli venttiili. Jokaisella venttiilillä oli 40 porsasta. Kontrollirehu sisälsi ohraa, vehnää, kauraa, kasviöljyä, soijapohjaista täydennysrehua ja ohravalkuaisrehua. Koerehussa soijan sijaan käytettiin härkäpapua sekä härkäpapuruokinnan koostumusta täydentävää rehua. Porsailla oli kolmivaiheinen vapaa liemiruokinta ja rehunkulutusta seurattiin tilan ruokintalaitteella. Porsaat punnittiin kokeen alussa, ruokintajaksojen vaihtuessa ja kokeen lopussa. Porsaat kasvoivat keskimäärin 480 g päivässä eikä päiväkasvussa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Rehunkulutus koko kokeen aikana eläintä kohti oli 342 MJ NEk ja 30.4 kg ka, eikä ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Myöskään rehuhyötysuhteissa ei ryhmien välillä tullut merkitseviä eroja. Välikasvattamossa olennaista on, että porsaat kasvavat nopeasti, tasaisesti ja rehutehokkaasti välityspainoonsa. Molemmissa ruokintaryhmissä yli 75% porsaista myytiin eteenpäin 49 vuorokauden sisällä vieroituksesta. Kontrolliryhmästä suurin osa porsaista myytiin 46‒47 päivän kuluttua (54%) ja koeryhmästä 39‒40 päivän kuluttua vieroituksesta (47%). Koeryhmän porsaita jäi kuitenkin koeseurannan puitteissa merkittävästi enemmän jäljelle (21 vs 12%) suhteessa myytyjen porsaiden määrään. Tilaseurannan tulokset viittaavat siihen, että härkäpavulla ja siihen sopivilla täydennyksillä voitaisiin korvata rehun soija vilja-OVR‒pohjaisella ruokinnalla. Kontrolli- ja koeryhmän porsaiden välillä ei ollut merkittävää eroa tuotantotuloksissa. Tutkimustietoon perustuvien johtopäätösten saamiseksi vaaditaan kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmalla havaintomäärällä tai tarkentamalla koeasetelmaa esimerkiksi porsaskohtaisin lisäpunnituksin. &nbsp

Korkeatuottoisten emakoiden kuitupitoinen ruokinta

Tilaseurannassa selvitettiin imetysrehun korkeamman kuitupitoisuuden vaikutuksia emakoiden kuntoon, rehunkulutukseen, kiimaan tuloon, imevien porsaiden kasvuun sekä vieroitettavien porsaiden määrään ja laatuun ohravalkuaisrehu-pohjaisella liemiruokinnalla. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 80 emakkoa ja niiden porsaita porsitustilalla. Imetysrehuista kontrollirehu sisälsi ohraa, vehnää, kauraa, ohravalkuaisrehua, kasviöljyä sekä täydennysrehua, johon ei ollut lisätty erillisiä kuidun lähteitä. Kontrollirehussa oli noin 4% raakakuitua kuiva-aineessa ja noin 15% NDF-kuitua kuiva-aineessa. Koerehussa kauran osuutta lisättiin ja täydennysrehu sisälsi erillisiä kuidunlähteitä, kuten ohrakuiturehua ja sokerijuurikasleikettä. Koerehussa oli noin 7% raakakuitua kuiva-aineessa ja noin 18% NDF-kuitua kuiva-aineessa. Rehujen energiaväkevyys oli sama (11.2 ja 11.3 MJ kg-1 ka). Emakot ruokittiin neljä kertaa päivässä ohjeellisen ruokintakäyrän mukaisesti, ja rehunkulutusta seurattiin ruokintalaitteelta venttiileittäin. Emakot punnittiin ja niiden selkäsilava mitattiin porsitusosastolle tullessa ja vieroitettaessa. Porsaat punnittiin emakkokohtaisesti pahnueen tasauksen jälkeen sekä vieroitettaessa. Emakoiden ulostamista, ummetusta ja ulosteiden laatua tarkkailtiin porsitusosastolla kolme päivää ennen ja viisi päivää jälkeen porsimisen. Porsaiden ripulin esiintymistä tarkkailtiin hoitotoimien yhteydessä. Emakoiden painoissa ei ollut merkitseviä eroja ruokintaryhmien välillä. Niiden painon menetys oli keskimäärin 31 kg ja silava oheni 3.7 mm siirtopäivästä vieroitukseen. Emakoiden tiinehtymisessä ei havaittu eroja ryhmien välillä, ja suurin osa (75%) emakoista tiinehtyi viikon sisällä vieroituksesta. Porsaiden kokonaislukumäärissä, elävänä syntyneiden tai vieroitettujen porsaiden määrissä ja porsaiden kasvuissa ei havaittu eroja ruokintaryhmien välillä. Kokonaisrehunkulutus kokeen aikana emakkoa kohti oli 1995 MJ NE eikä ryhmien välillä havaittu merkitsevää eroa rehunkulutuksessa. Porsaiden lisäruokintatiedot eivät viitanneet eroihin emakon maidontuotannossa. Ainoa merkitsevä ero ryhmien välillä oli silavan ohentumisessa imetysaikana viidettä kertaa porsineilla emakoilla. Ero oli pieni ja viidettä kertaa porsineiden emakoiden määrä pieni (4 kpl per ryhmä), mutta sillä on mahdollisesti merkitystä emakon kunnostuksessa eli rehunkulutuksessa ja palautumisessa seuraavan alkutiineyden aikana. Tuotostasoissa ei ollut eroja käsittelyiden välillä, joten katetuoton ratkaisee rehun hinta. Tutkimuksessa todettiin, että tuotantosikalan olosuhteissa voidaan tehdä luotettavaa rehututkimusta. Tilastollisten analyysien perusteella havaintojen määrä oli pieni ja/tai hajonnan määrä oli suuri, joten tutkimuksen suunnitteluun, havaintojen määrään ja tiedonkeruun yksityiskohtiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota tulosten varmistamiseksi

Ratkaisuja Suomen ruokastrategiaan. FOOD-ohjelman tietopaketti päättäjille

202

Hoitotyön sähköisen kirjaamisen kehittäminen terveyskeskussairaalan vuodeosastolla

Opinnäytetyön aiheena oli sähköisen kirjaamisen kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa eNNI-hanketta. eNNI-hanke on koko Suomea koskeva hoitotyön sähköistä kirjaamista kehittävä hanke. eNNI-hankkeen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi sähköistä kirjaamismallia hoitotyön käytännössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä pilottiosastolle tunnetuksi sähköistä rakenteista kirjaamista FinCC-luokitusten avulla. Hoitotyön sähköinen kirjaaminen on potilaan hoitoon liittyvää hoitotyön prosessin mukaista suunnitelmallista kirjaamista. FinCC-luokituksilla hoitotyön kirjaamisesta saadaan rakenteista. Rakenteinen kirjaamismalli tulee yhtenäiseksi valtakunnallisesti. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä tukemalla ja motivoimalla pilottiosaston henkilökuntaa kirjaamisen muutosprosessissa. Kesän 2009 aikana pilottiosastolle tehtiin kolme ohjauskertaa. Ohjauskertojen tarkoituksena oli tukea hoitohenkilökuntaa hoitotyön suunnitelmien tekemisessä FinCC -luokitusten avulla. Pilottiosaston kirjaamisen lähtötilanne kartoitettiin teemahaastattelun avulla. Muutosprosessia toteutettiin juurruttamisen menetelmällä. Työyhteisö arvioi hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojektia arviointilomakkeella. Arviointilomake analysoitiin SWOT-analyysimenetelmällä. Suurin osa työyhteisöstä koki, että työryhmän toiminnasta oli hyötyä hoitotyön kirjaamisen kehittämisessä.The topic of this thesis was the development of electronic nursing documentation. The thesis was a part of the eNNI project on electronic nursing documentation which con-cerns whole Finland. The purpose of the eNNI project is to make model of electronic nursing documentation known in practice. The purpose of this thesis was to make an electronic structured nursing documentation with the Finnish Care Classification (FinCC) known in a pilot ward. Electronic nursing documentation is planned documentation which concerns the nursing of a patient and is done according to a nursing process. The FinCC classification makes the nursing documentation structured. The structured nursing documentation model will become consistent nationwide. The thesis was carried out as a practice based thesis, by supporting and motivating the staff in the ward in the change process concerning electronic nursing documentation. During summer 2009, three guidance visits were made to the ward. The purpose of the guidance visits was to support nurses to make nursing plans with the FinCC classifica-tion. Information on the initial state of nursing documentation in the ward was collected through thematic interviews. Embedding was used as a working method in the change procress. The work community evaluated the development of the nursing documentation with an evaluation form. The evaluation form was analysed with SWOT analysis. The majority of the work community felt that the work group’s action was useful in the development of the nursing documentation