Isännöinnin liiketoiminnan laajentaminen asukaspalveluihin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaatimukset isännöinnin liiketoiminnan laajentamisesta asukaspalveluihin. Asukaspalveluita ovat esimerkiksi kodin puhtaus- ja siivouspalvelut, kodin remonttipalvelut, kuljetus- ja asiointipalvelut sekä digiapu. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen asukaspalvelujen kehittämisen työkalupakki, jonka avulla isännöintiyritys voi järjestelmällisesti selvittää asukaspalveluiden tarpeita asiakaskunnassaan, arvioita uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kehittää uusia palveluita ja rakentaa palvelukumppaniverkostoa. Tutkimuksessa haastateltiin helsinkiläisen alueellisen isännöintiyrityksen hallituksen puheenjohtajia alueen asukaspalvelutarpeista. Kirjallisena lähdeaineistona käytettiin tunnettujen palvelumuotoilijoiden, palvelujen johtamisen ja markkinoinnin sekä liiketoimintaverkostojen kehittäjien teoksia. Työssä kehitettiin kuusivaiheinen asukaspalvelujen kehittämismalli sisältäen nykytila-analyysin, asiakastarpeen ymmärtämisen, palveluratkaisujen kehittämisen, palvelujen tuotteistamisen ja pilotoinnin, palvelujen lanseerauksen ja tuotannon sekä palvelujen jatkuvan kehittämisen työkalut. Työkalupakki sisältää yhteensä 17 mallinnustyökalua. Isännöintiyritys voi tämän työkalupakin avulla viedä läpi asukaspalvelujen kehittämishankkeen vaihe vaiheelta ja varmistaa, että kaikki tärkeät asiat tulee tarkistettua uusia palveluita ja uutta liiketoimintaa kehitettäessä. Opinnäytetyö on hyödyksi isännöintiyritysten toimitusjohtajille, palvelujen kehittäjille, asukaspalvelu- ja kotipalveluyrittäjille sekä aiheen opiskelijoille.The purpose of this thesis was to study how property management companies could extend their business to household services, including household cleaning services, mobile, computer and TV setup support, handyman services, transportation services, house renovation etc. The goal was to develop an easy-to-use service development toolbox for property management companies, with instructions on how to design and improve household services and build a network of partners for the services. The final year project analysed the need of household services by interviewing the chairmen of the boards of large housing cooperatives and discussing with residents. Literature by well-known professors and subject matter experts of service design, services management and marketing and partner network developers was studied. The project resulted in a six-phase service development model including 17 service development tools for household service developers. The toolbox expedites service development by having all essential information easily accessible for the creation and launch of new services. The checklist in the toolbox ensures that all necessary elements of the service are considered during the development process. The thesis benefits managing directors and service developers of property management companies, housework service entrepreneurs and educational institutes

Naisen sterilisaatio tulisi tehdä klipsein

publishedVersio

Energiatehokkuuden parantaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaushankkeessa

Opas antaa ohjeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen korjaushankkeen yhteydessä. Oppaassa käydään läpi voimassa olevien säädösten asettamat velvollisuudet ja niiden tarjoamat soveltamisen mahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantamisen että rakennusperinnön näkökulmista. Oppaassa tarkastellaan viiden eri rakennuksen korjaushanketta esittelemällä rakennusten ominaisuudet ja erityispiirteet, korjaus- ja käyttöhistoria, suojelu- ja kaavatilanne sekä todetut kulttuurihistorialliset arvot. Osa rakennuksista on suojeltu asemakaavassa tai erillispäätöksellä, osa on muutoin arvokkaaksi todettu. Julkaisussa käydään läpi korjaushankkeiden tavoitteet ja energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut. Oppaassa esitetään lisäksi toimintamalli, joka auttaa löytämään konkreettiseen kohteeseen sopivia ratkaisuja. Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi esitettyjä ratkaisuja ei kuitenkaan ole tarkoitettu kopioitaviksi sellaisinaan erilaisiin korjaushankkeisiin

Finland: Sustaining professional norms with fewer journalists and declining resources

Peer reviewe

Structure of CAl12

The structures of an isolated CAl12 cluster and a solid composed of CAl12 clusters have been studied using the Car–Parrinello method, based on the density functional theory and the local density approximation. We have compared the results of using the ultrasoft Vanderbilt pseudopotential with those of both a traditional pseudopotential and a linear combination of atomic orbitals method. We have confirmed the high stability of the cluster in its icosahedral structure. However, we show that the cluster‐assembled solid is unstable against melting of the clusters, as previously found for SiAl12.Peer reviewe

High methane emissions from restored Norway spruce swamps in southern Finland over one growing season

Forestry-drained peatlands in the boreal region are currently undergoing restoration in order to bring these ecosystems closer to their natural (undrained) state. Drainage affects the methane (CH4) dynamics of a peatland, often changing sites from CH4 sources to sinks. Successful restoration of a peatland would include restoration of not only the surface vegetation and hydrology, but also the microbial populations and thus CH4 dynamics. As a pilot study, CH4 emissions were measured on two pristine, two drained and three restored boreal spruce swamps in southern Finland for one growing season. Restoration was successful in the sense that the water table level in the restored sites was significantly higher than in the drained sites, but it was also slightly higher than in the pristine sites. The restored sites were surprisingly large sources of CH4 (mean emissions of 52.84 mg CH4 m(-2) d(-1)), contrasting with both the pristine (1.51 mg CH4 m(-2) d(-1)) and the drained sites (2.09 mg CH4 m-(2) d(-1)). More research is needed to assess whether the high CH4 emissions observed in this study are representative of restored spruce mires in general.Peer reviewe

Esimerkkejä mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuista muutamassa maassa

Selvityksessä tarkastellaan mielenterveyskuntoutujien asumistilannetta ja asumisratkaisuja Italiassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.Tavoitteena oli kartoittaa toimivia asumisen ja arjen tuen malleja sekä arvioida muiden maiden mallien soveltuvuutta Suomeen. Selvitys toteutettiin kirjallisten aineistojen sekä eri maiden asiantuntijoiden ja palveluntuottajien haastatteluiden avulla. Selvityksen kohteina olevissa maissa mielenterveyskuntoutujien asumiskysymys on ratkaistu sekä hallinnollisesti että palvelujen tuottamisen suhteen hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Italiassa asuminen on osa valtion psykiatrista hoitojärjestelmää, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on kuntien sosiaalitoimen tehtävä. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kolmas sektori käytännöllisesti katsoen tuottaa kokonaan palvelut valtion rahoituksen tuella. Hollannissa taas palvelujen järjestäjä- ja tuottajatahoja on monia. Kaikissa maissa on kuitenkin hyvin samantyypisiä asumispalveluyksiköitä kuin Suomessa. Kaikissa maissa korostetaan laatutekijänä sitä, että asuminen ei saa olla laitosmaista ja leimaavaa. Muissa maissa kiinnitetään kuitenkin yleensä vähemmän kuin Suomessa huomiota asumisen fyysisiin puitteisiin ja vastaavasti enemmän mielenterveyskuntoutujien toipumisprosessiin ja yhteisöllisiin seikkoihin. Maat ovat hyvin eri vaiheissa kaikille yhteisessä pyrkimyksessä luoda rakenteeltaan kevyempiä ja itsenäisemmän asumisen mahdollistavia asumisratkaisuja. Kotiin tuotava arjen tuki on useissa maissa laajempaa kuin Suomessa ja se on suunniteltu erityisesti mielenterveyskuntoutujien muuttuviin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Varsinkin tavallisiin asuntoihin saatavan tuen palveluissa on Suomeen soveltuvia malleja ja toimintatapoja. Moniammatillisuus ja liikkuvat palvelut sekä sosiaalipsykiatriaan perustuvat työmuodot ovat yleisiä erityisesti Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Suomen kannalta mielenkiintoinen on malli, jossa apua on saatavilla kotiin joustavasti mielenterveyskuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja vaihtuvien tilanteiden mukaisesti moniammatilliselta tiimiltä. Tämä perustuu ajatukseen, että tuki muuntuu mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan, eikä kuntoutujan tarvitse elämän eri vaiheissa muuttaa, vaan hän voi asua pysyvässä kodissaan. Suomesssa on myös opittavaa monien maiden yhteisöllisyydestä ja siitä, miten mielenterveyskuntoutujia aktivoidaan osallistumaan ympäröivään yhteiskuntaan ja omaan kuntoutumisprosessiinsa

Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ja niiden kehittäminen

Raportissa 1) kuvataan ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeen (Mielen Aske) pilottikuntien (Espoo/HUS, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Oulunkaari) mielenterveyskuntoutujien asumisen tilanne sekä niiden toimivat asumisratkaisut, 2) kartoitetaan koko maan tasolla toimivat ratkaisut sekä 3) arvioidaan ympäristöministeriössä kehitettyä mielenterveyskuntoutujien asumisen tarve- ja resurssiarviointimallia. Toimivilla ratkaisuilla tarkoitetaan valtion hallinnon laatusuositukset täyttäviä asumisratkaisuja. Selvitys toteutettiin haastattelemalla sekä pilottikunnissa että muualla maassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia, asumispalvelujen tuottajia, kuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä muita asiantuntijoita. Tietoa kerättiin myös osallistumalla Mielen Aske -hankkeen neljään kuntatyöpajaan sekä tekemällä tutustumiskäyntejä asumisyksiköihin ja asumista tukeviin palveluihin. Koko maan käsittävää kartoitusta varten käytiin läpi 280 muualla kuin pilottikunnissa sijaitsevan asumisyksikön tiedot. Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämistilanne vaihtelee pilottikunnittain. Kaikilla alueilla on kuitenkin otettu askelia kohti laadukkaampaa ja itsenäisempää asumista. Hyviä uusia asumisratkaisuja on kehitetty muun muassa Oulunkaaren kuntayhtymän ja Mikkelin pilottikunnissa, joissa on purettu ostopalvelupainotteista, raskaaseen tukeen perustuvaa asumista, ja kehitetty kuntien omana toimintana kevyempiä asumisratkaisuja. Molemmissa on asuntoryhmiä, joissa osa kuntoutujista asuu rivitalossa tavallisissa asunnoissa ja osa kuntakeskuksessa hajallaan sijaitsevissa asunnoissa. Kaikkiin asuntoihin on saatavilla asukkaan kulloinkin tarvitsema tuki. Tavallisiin asuntoihin vietävää tukea on kehitetty myös muissa pilottikunnissa, kuten Jyväskylässä. Lisäksi mielenterveyskuntoutujille on kehitetty arkea tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, mistä on hyvänä esimerkkinä Mikkelin toimintakeskus Mielenmaja. Myös välivuokrausta, takuumalleja ja erityisiä SAS-ryhmiä on käytetty edistämään mielenterveyskuntoutujien itsenäisen asumisen onnistumista. Edelleen kuitenkin tarvitaan parempaa palvelujen koordinointia ja sektorien välistä yhteistyötä mukaan lukien vuokranantajat. Myös muut kunnat ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota mielenterveyskuntoutujien asumisen laatuun. Samoin palveluntuottajat ovat yhä enemmän alkaneet suunnitella pienimuotoisempia ja kevyempiä asumisratkaisuja ja ottaneet kotiin vietävän tuen palveluvalikoimaansa. Kehitys on kuitenkin vasta alulla ja uudet ratkaisut tulossa. Kartoituksessa ei löytynyt monia asumisratkaisuja, joissa kuntoutujat olisivat asuneet täysin laatusuositusten mukaisesti. Asumisryhmätyyppisiä ratkaisuja ja muita kevyempiä rakenteita on vasta vähän, sillä nykyiset yksiköt on rakennettu aikana, jolloin nykyisiä laatusuosituksia ei vielä ollut. Kotiin vietävää tukea on määrällisesti edelleen vähän, vaikka sitä onkin monissa kunnissa jonkin verran saatavilla