Katolinen kloonauskeskustelu Internetissä : kognitiivis-retorinen tutkimus

This work combines the cognitive theory of folk-theoretical thought with the classical Aristotelian theory of artistic proof in rhetoric. The first half of the work discusses the common ground shared by the elements of artistic proof (logos, pathos, ethos) and the elements of folk-theoretical thought (naïve physics, folk biology, folk psychology, naïve sociology). Combining rhetoric with the cognitive theory of folk-theoretical thought creates a new point of view for argumentation analysis. The logos of an argument can be understood as the inferential relations established between the different parts of an argument. Consequently, within this study the analysis of logos is to be viewed as the analysis of the inferential folk-theoretical elements that make the suggested factual states-of-things appear plausible within given argumentative structures. The pathos of an argumentative structure can be understood as determining the quality of the argumentation in question in the sense that emotive elements play a great part in what can be called a distinction between good and deceptive rhetoric. In the context of this study the analysis of pathos is to be viewed as the analysis of the emotive content of argumentative structures and of whether they aim at facilitating surface- or deep cognitive elaboration of the suggested matters. The ethos of an argumentative structure means both the speaker-presentation and audience-construct that can be discerned within a body of argumentation. In the context of this study, the analysis of ethos is to be understood as the analysis of mutually manifest cognitive environments in the context of argumentation. The theory is used to analyse Catholic Internet discussion concerning cloning. The discussion is divided into six themes: Human Dignity, Sacred Family, Exploitation / Dehumanisation, Playing God, Monsters and Horror Scenarios and Ensoulment. Each theme is analysed for both the rhetorical and the cognitive elements that can be seen creating persuasive force within the argumentative structures presented. It is apparent that the Catholic voices on the Internet extensively oppose cloning. The voices utilise rhetoric that is aggressive and pejorative more often than not. Furthermore, deceptive rhetoric (in the sense presented above) plays a great part in argumentative structures of the Catholic voices. The theory of folk-theoretical thought can be seen as a useful tool for analysing the possible reasons why the Catholic speakers think about cloning and choose to present cloning in their argumentation as they do. The logos utilized in the argumentative structures presented can usually be viewed as based on folk-theoretical inference concerning biology and psychology. The structures of pathos utilized generally appear to aim at generating fear appeal in the assumed audiences, often incorporating counter-intuitive elements. The ethos utilised in the arguments generally revolves around Christian mythology and issues of social responsibility. These structures can also be viewed from the point of view of folk psychology and naïve sociological assumptions.Tutkimus jakaantuu teoreettiseen ja soveltavaan osaan. Työn teoreettisessa osassa yhdistetään kognitiivisen antropologian teoriaa kansanteoreettisesta ajattelusta klassiseen Aristoteleen retoriikan kolmijakoon. Kansanteoreettisella ajattelulla tarkoitetaan pähkinänkuoressa sitä, että ihmisillä on luonnollisia ajattelutaipumuksia, jotka ohjaavat automaattisesti ja usein huomaamatta arkista päättelyä. Automaattisia päättelysääntöjä esiintyy esineiden, biologisten ilmiöiden sekä psykologisten ja sosiologisten asioiden tulkinnassa. Klassinen retoriikan kolmijako puolestaan tarkoittaa argumentaatiossa käytettäviä vakuuttamisen keinoja, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: asian järkeenkäypä esittäminen (logos), tunteisiin vetoaminen (pathos) ja jaettuihin mielikuviin vetoaminen (ethos). Teorioita yhdistämällä on tarkoitus luoda uusi näkökulma argumenttien analysoimiseen. Soveltavassa osassa tarkastellaan yllä mainitusta kognitiivis-retorisesta näkökulmasta käsin katolista, Internetissä käytävää kloonauskeskustelua. Analyysissa katolinen keskustelu jakautui kuuteen hallitsevaan teemaan. Nämä ovat: 1) Ihmisen arvokkuuden puolustaminen. Katoliset puhujat kokevat, että keinotekoinen (teknologinen) puuttuminen ihmisen syntyyn loukkaa ihmisen arvokkuutta Jumalan luomana olentona. 2) Perheen pyhyys. Teema on osittain tuttu katolisen aborttiretoriikan puolelta: puhujat kokevat, että kantasolututkimus on sikiöitten massamurhaa. Lisäksi katsotaan, että ihmisten kloonaaminen lasten hankkimistarkoituksessa aiheuttaa sekaannuksia Jumalan säätämään perhejärjestykseen, joka on katolisen opin mukaan hyvin merkittävä toimivan yhteiskunnan peruspilari. 3) Hyväksikäyttö / epäinhimillistäminen. Katoliset puhujat ovat sitä mieltä, että kloonaaminen edustaa ihmisten radikaalia hyväksikäyttöä. Genetiikkateollisuuden hampaisiin joutuvat puhujien mukaan etenkin ihmisalkiot, mutta myös naiset, joiden ruumiita kaupallistetaan geeniteknologian nimissä. 4) Jumalan leikkiminen. Puhujat katsovat, että kloonaaminen edustaa syntiin langenneen ihmisen yritystä kapinoida luojaansa vastaan astumalla alueelle, jonne ei luomisjärjestyksen mukaa ole asiaa. 5) Hirviöt ja kauhuskenaariot. Suora seuraus edellisestä: katoliset puhujat esittävät kloonit ja kloonaajat sekä genetiikkateollisuuden hirviöinä. Hypoteettinen maailma, jossa kloonaaminen sallitaan, esitetään kammottavana, totalitaarisena paikkana. 6) Sieluttaminen. Katoliset maallikot pohtivat, voiko kloonilla olla sielu. Osa puhujista argumentoi, että kloonattu ihminen on tyhjä astia, jonka irrallaan kuljeksivat demonit voivat helposti ottaa haltuunsa. Toiset edustavat kantaa, jonka mukaan klooni olisi tavallinen sielutettu ihminen, kuten esimerkiksi keinohedelmöitetyt lapset vaikuttavat olevan. Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että on hyvin todennäköistä, että kansanteoreettiset ajattelutaipumukset ovat vaikuttaneet katolisiin kloonausasenteisiin. Kansanteoreettinen ajattelu vaikuttaa sekä rakenteellisella tasolla niihin retorisiin keinoihin, joita kloonausargumentaatiossa käytetään, että käsitteellisellä tasolla niihin intuitiivisiin konsepteihin, joita kloonauksesta ja klooneista muodostetaan. Ideana klooni rikkoo sekä kansanbiologisia että kansansosiologisia intuitioita, ja tästä syystä kloonia on vaikea sisällyttää normaalien kansanteoreettisten tulkintojen puitteisiin. Seurauksena näistä automaattisista ajattelutaipumuksista on pelkoa, ennakkoluuloja ja korostuneen kielteinen asenne sekä kloonausta että todennäköisesti koko geeniteknologiaa kohtaan

Kasvattajien näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta suomalaisessa esiopetuksessa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkimuksessa tavoitteenani on tarkastella, mitkä asiat vaikuttavat kasvattajien näkökulmasta lasten yhteenkuuluvuuden tunteeseen suomalaisessa esiopetuksessa. Tutkimuksellani pyrin selvittämään, miten lasten yhteenkuuluvuus näyttäytyy esiopetusryhmässä kasvattajien näkökulmasta ja mikä on kasvattajien rooli yhteenkuuluvuudessa esiopetuksessa. Aiheeseen liittyvässä aiemmassa tutkimuksessa yhteenkuuluvuudella on todettu olevan tärkeä rooli esiopetuksessa, ja sen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, huomioon otetuksi, nähdyksi ja ymmärretyksi niin yksilöinä kuin yhteisön jäseninä. Pro gradu -tutkimukseni on luonteeltaan laadullista, ja sen aineisto muodostuu kahdesta nauhoitetusta ja puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, joissa mukana oli kaksi tutkijaa. Tutkimukseen osallistui kolme haastateltavaa, kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Tutkimuksessani olen käyttänyt pääsääntöisesti aineistolähtöistä mutta myös teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessani nousi esille, miten yhteenkuuluvuus näyttäytyi moninaisesti erilaisissa esiopetusryhmän arjen tilanteissa. Tutkimus osoittaa, miten kasvattajat havaitsivat arjen tilanteista niin yhteenkuuluvuutta edistäviä kuin haastaviakin seikkoja. Siihen vaikuttivat erityisesti tutkimuksesta löytyneet tekijät inkluusio, leikki ja osallisuus, monikulttuurisuus sekä aikuisen rooli. Lisäksi kasvattajalla havaittiin olevan merkittävä rooli yhteenkuuluvuuden muodostumisessa

Cloud-base vertical velocity statistics: a comparison between an atmospheric mesoscale model and remote sensing observations

The statistics of cloud-base vertical velocity simulated by the non-hydrostatic mesoscale model AROME are compared with Cloudnet remote sensing observations at two locations: the ARM SGP site in Central Oklahoma, and the DWD observatory at Lindenberg, Germany. The results show that, as expected, AROME significantly underestimates the variability of vertical velocity at cloud-base compared to observations at their nominal resolution; the standard deviation of vertical velocity in the model is typically 4-6 times smaller than observed, and even more during the winter at Lindenberg. Averaging the observations to the horizontal scale corresponding to the physical grid spacing of AROME (2.5 km) explains 70-80% of the underestimation by the model. Further averaging of the observations in the horizontal is required to match the model values for the standard deviation in vertical velocity. This indicates an effective horizontal resolution for the AROME model of at least 4 times the physically-defined grid spacing. The results illustrate the need for special treatment of sub-grid scale variability of vertical velocities in kilometer-scale atmospheric models, if processes such as aerosol-cloud interactions are to be included in the future

Distribution and prevalence of the myxozoan parasite Tetracapsuloides bryosalmonae in northernmost Europe: analysis of three salmonid species

Global climate change is altering the abundance and spread of many aquatic parasites and pathogens. Proliferative kidney disease (PKD) of salmonids caused by the myxozoan Tetracapsuloides bryosalmonae is one such emerging disorder, and its impact is expected to increase with rising water temperature. Yet, the distribution and prevalence of T. bryosalmonae in Northern Europe remain poorly characterized. Here, we studied 43 locations in 27 rivers in northernmost Norway and Finland to describe T. bryosalmonae infection frequency and patterns in 1389 juvenile salmonids. T. bryosalmonae was discovered in 12 out of 27 rivers (44%) and prevalence ranged from 4.2 to 55.5% in Atlantic salmon and from 5.8 to 75% in brown trout among infected rivers. In sympatric populations, brown trout was more frequently infected with T. bryosalmonae than was salmon. Age-specific parasite prevalence patterns revealed that in contrast to lower latitudes, the infection of juvenile fish predominantly occurs during the second summer or later. Temperature monitoring over 2 yr indicated that the mean water temperature in June was 2.1 to 3.2°C higher in rivers containing T. bryosalmonae compared to parasite-free rivers, confirming the important role of temperature in parasite occurrence. Temporal comparison in T. bryosalmonae prevalence over a 10 yr period in 11 rivers did not reveal any signs of contemporary parasite spread to previously uninfected rivers. However, the wide distribution of T. bryosalmonae in rivers flowing to the Barents Sea indicates that climate change and heat waves may cause new disease outbreaks in northern regions.publishedVersio

Broken Symmetry in Density-Functional Theory: Analysis and Cure

We present a detailed analysis of the broken-symmetry mean-field solutions using a four-electron rectangular quantum dot as a model system. Comparisons of the density-functional theory predictions with the exact ones show that the symmetry breaking results from the single-configuration wave function used in the mean-field approach. As a general cure we present a scheme that systematically incorporates several configurations into the density-functional theory and restores the symmetry. This cure is easily applicable to any density-functional approach.Comment: 4 pages, 4 figures, submitted to PR

Substance use, affective symptoms, and suicidal ideation among Russian, Somali, and Kurdish migrants in Finland

Comorbidity of substance use with affective symptoms and suicidality has been well documented in the general population. However, population-based migrant studies about this association are scarce. We examined the association of affective symptoms and suicidal ideation with binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use among Russian, Somali, and Kurdish migrants in comparison with the Finnish general population. Cross-sectional data from the Finnish Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu, n?=?1307) and comparison group data of the general Finnish population (n?=?860) from the Health 2011 Survey were used. Substance use included self-reported current binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use. Affective symptoms and suicidal ideation were measured using the Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25). We performed multivariate logistic regression analyses, including age, gender, and additional socio-demographic and migration-related factors. Suicidal ideation (OR 2.4 95% CI 1.3?4.3) was associated with binge drinking among Kurds and lifetime cannabis use among Russians (OR 5.6, 95% CI 1.9?17.0) and Kurds (OR 5.5, 95% CI 1.9?15.6). Affective symptoms were associated with daily smoking (OR 1.6, 95% CI 1.02?2.6) and lifetime cannabis use (OR 6.1, 95% CI 2.6?14.5) among Kurdish migrants. Our results draw attention to the co-occurrence of suicidal ideation, affective symptoms, and substance use, especially among Kurdish migrants. These results highlight the variation of comorbidity of substance use and affective symptoms between the different populations. This implies that screening for substance use in mental healthcare cannot be neglected based on presumed habits of substance use.Peer reviewe