In Search of the Ghost of Tom Joad – A study of the “local food” movement and its relation to the legal frameworks of the current food system

The industrial food production system have given rise to tens of thousands of local, national and international social movements concerned with food and agriculture, reacting to the perceived social and environmental failures of the industrial food system. One of the directions inside these movements is the internationally based “local food” movement. The ”local food” movement promotes small-scale agricultural practices and a closer connection between farmer and eater, such as in the form of farmers´ markets and Community Supported Agriculture. In this thesis, it is argued that small-scale production is disfavoured as compared to large industrial production in Swedish food safety law and agricultural law and policy. Sweden has historically had an agricultural policy directed at creating larger farm units. Through the implementation of the support system to farmers of the Common Agricultural Policy (CAP) of the EU, large scale production units are still promoted, even though it is not a stated policy of the EU to prioritise large farming units before small-scale farming units. Money transfers from the taxpayers of the EU memberstates to owners or cultivators of large land holdings, representing 0,1% of the EU population, stands for almost 17 % of the total budget of the EU for 2013. Small-scale producers are either excluded from or not prioritised in the European and Swedish supports system consisting of direct payments to farmers. Also the market support measures of the CAP generally favours large producers. The reasons for this seem to be a combination of old policies and enduring economical interests. In the case of food safety law, small-scale producers might have a hard time coping with the vast amount of regulations, initially created as a response to the social and geographical distance created between producer and consumer as a consequense of industrialisation and urbanisation and adapted to the conditions of industrial food production. The regulations were created because of public health concerns, but also as a result of different economical interests pushing for the regulations, but this does not alter the fact that they may protect consumer health. However, an alternative approach would be for excemptions from the rules to be granted if small-scale producers can ensure consumer safety in other ways

Hästverksamhet: gränsdragningen mellan hobby- och näringsverksamhet

The paper examines how cases concerning the border between hobby activities and professional business are treated in case law. The study is based on the question of how and where the line between hobby activities and professional business is practically drawn. Whether a horse activity is seen as hobby activity or professional business is often dependant on if there is a purpose of making profit or not. Going through case law, the kind of circumstances that result in either one of the outcomes concerning the purpose of making profit are examined. The question if a horse activity is classified as a hobby activity or a professional business has implications for taxation. While professional business is taxed as income from business, a hobby activity is taxed as income from employment. Being taxed for the horse activity as income from business is generally seen as more favourable than being taxed for it as income from employment. A person can also be taxed for a horse activity as income from business in the case that the activity is considered to be a natural extension of a business property. Also this case is discussed in the thesis. Finally, the rationality and consistency of the reasoning in the case law that has been presented is discussed

Alle 3-vuotiaiden lasten huomioon ottaminen palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimme alle 3-vuotiaiden lasten huomioon ottamista lastensuojelun alkuarvioinnissa eli palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa. Tutkimuksemme aineistona käytämme Helsingin kaupungin lastensuojelussa vuosina 2016 ja 2018 tehtyjä palvelutarpeen arviointien kirjallisia yhteenvetoja. Lastensuojelulain edellyttämä lapsen oman mielipiteen huomioon ottaminen lastensuojeluasiassa on haastavaa hyvin nuoren lapsen kohdalla. Kuitenkin lapsikeskeisyyden lisääminen on yksi lastensuojelun kehitystavoitteista. Näkökulmana tutkimuksessamme on tutkia, miten alle 3-vuotiaat lapset otetaan huomioon palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa ja millä tavoin heistä kirjoitetaan palvelutarpeen arviointien yhteenvetoteksteissä. Lisäksi olemme kiinnostuneita tutkimaan, miten alle 3-vuotiaiden lasten huomioiminen on muuttunut vuosien 2016 ja 2018 välillä sekä arvioimme alueellisia eroavaisuuksia pienten lasten huomioimisessa Helsingin kaupungin eri palvelualueilla. Tutkimuksessamme hyödynnämme aikaisempaa teoriaa ja tutkimusta palvelutarpeen arvioinneista, varhaislapsuuden kehityksestä sekä dokumenttien käytöstä aineistona. Laadullisen tutkimuksemme analyysimenetelmänä käytämme sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Sisällönanalyysin tueksi teemme myös aineiston kvantifiointia tarkasteluvuosien ja Helsingin kaupungin palvelualueiden osalta. Tutkimuksemme aineisto koostuu alle 3-vuotiaiden lasten Helsingissä tehdyistä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinneista. Aineiston yhteenvedoista puolet on kerätty vuodelta 2016 ja puolet vuodelta 2018. Yhteenvedot on kerätty neljältä eri Helsingin seitsemästä palvelualueesta. Pienet lapset otetaan palvelutarpeen arvioinneissa huomioon useiden eri teemojen kautta. Lapset tulevat palvelutarpeen arviointien yhteenvetoteksteissä huomioiduiksi kirjoittamalla lasten arjesta, fyysisestä hyvinvoinnista, heistä itsestään ja heidän ta-paamisistaan. Lisäksi pieniä lapsia huomioidaan vanhempien vanhemmuudesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin, sekä lapsen turvallisuudesta kirjoittamalla. Tutki-muksemme mukaan pienten lasten ottamisessa huomioon palvelutarpeen arvioinneissa on havaittavissa eroavaisuuksia niin vuosien 2016 ja 2018 tehdyissä yhteenvedoissa kuin Helsingin kaupungin eri palvelualueiden yhteenvetojen välillä. Yhteenvetona toteamme, että pienten lasten huomioon ottaminen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla vaatii palvelutarpeen arviointityöskentelyn lapsikeskeisyyttä. Jotta lapset tulevat huomioiduiksi arviointityöskentelyssä, heidän tulee olla työskentelyssä keskiössä: heitä tavataan arviointityöskentelyn aikana, heidät huomioidaan läpi työskentelyprosessin ja he näkyvät toimijoina omissa asiakirjoissaan

Fuktdimensionering av träkonstruktioner : riskanalys

Denna rapport syftar till att anvisa metoder för att beräkna eller bedöma risken för fuktskador, särskilt i träkonstruktioner. I rapporten ingår en allmän orientering i riskanalys, statistiska beräkningar enligt Monte Carlo-metoden samt andra beräkningar av riskfaktorer gällande fukt- och mögelangrepp

Prognostic Factors of Status Epilepticus in Children

We retrospectively reviewed the medical records of 189 children who were admitted to the Pediatric Neurology Department at Yonsei University College of Medicine with status epilepticus (SE) between April, 1994 and April, 2003. The children were followed up for a mean duration of 17 months. We analyzed the clinical findings and the relationships between neurologic sequelae, recurrence, age of onset, presumptive causes, types of seizure, seizure duration and the presence of fever. Mean age at SE onset was 37 months. Incidences by seizure type classification were generalized convulsive SE in 73.5%, and non-convulsive SE in 26.5%. The incidences of presumptive causes of SE were idiopathic 40.7%, epilepsy 29.1%, remote 16.4% and acute symptomatic in 13.3%. Among all the patients, febrile episodes occurred in 35.4%, especially in patients under 3 year old, and 38.4% of these were associated with febrile illness regardless of presumptive cause. Neurologic sequelae occurred in 33% and the mortality rate was 3%. Neurologic sequelae were lower in patients that presented with an idiopathic etiology and higher in generalized convulsive SE patients. The recurrence of SE was higher in patients with a remote symptomatic epileptic etiology, and generalized convulsive SE showed higher rates of recurrence. Based on this retrospective study, the neurologic outcomes and recurrence of SE were found to be strongly associated with etiology and seizure type. Age, seizure duration and the presence of febrile illness were found to have no effect on outcome

"Klart att man alltid blir bättre med handledning" - om specialpedagogisk handledning i två skolverksamheter

Syfte: Studiens syfte är att beskriva upplevelser av specialpedagogisk handledning i två skolverksamheter och utifrån detta syfte är följande forskningsfrågor beaktade. • Hur uppfattar pedagogerna specialpedagogisk handledning? • Vilka möjligheter ser pedagogerna med specialpedagogisk handledning? • Vilka hinder ser pedagogerna med specialpedagogisk handledning? Kunskapssyn och metod: Vi vill lyfta fram det socio-kulturella perspektivet som en viktig del i lärandet mellan människor. Vygotskij (1934) förenar tänkande och språk och ser det som enhet där de inte kan fungera utan varandra och det socio-kulturella perspektivet fokuserar på att dessa hör ihop. Han myntade begreppet ”den proximala utvecklingszonen” och enligt honom upphör man aldrig att utvecklas utan det fortgår hela tiden (Vygotsky, 1978). Det är genom tillägnandet av språket som vi kan utveckla tänkandet och olika färdigheter, därigenom är språket lärandets grundförutsättning. Metoden vi har valt stödjer sig på Merriam (1994/1988), Stukát (2005) och Kvale (1997/1996) för att beskriva hur den kvalitativa fallstudien har gått till väga. Själva undersökningen har gjorts på två olika skolor i Stor-Göteborg. Den forskning som har genomförts bygger på pedagogernas uttalanden av deras erfarenheter utav specialpedagogisk handledning och utifrån analysen har en meningsstrukturering framkommit. Resultat: Pedagogerna menar att specialpedagogisk handledning är en dialog utifrån vardagliga händelser och att ansvaret för vad som skall inhämtas kunskapsmässigt ligger på dem själva. I samtalet känner de att de får stöd i sina tankar, tips på litteratur, material och föreläsningar. Det som pedagogerna utvinner ur samtalet är möjligheterna till reflektion. Detta stärker dem att arbeta vidare, utvecklas i sitt kunnande och sitt arbetssätt. Ensam är inte alltid stark men tillsammans kan man sätta ord på vad som sker i verksamheten medan specialpedagogen kan teorianknyta det. Tid är en återkommande faktor inom specialpedagogisk handledning. För att det skall fungera bör handledningen vara inplanerad i kalendariet på skolan

Vertaistukijoiden kokemuksia osaamisestaan vertaistukijana ja toiveita OLKA®lle vertaistukijoiden osaamisen kehittämiseksi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vertaistukijoiden kokemuksia omasta osaamisestaan sekä heidän toiveitaan OLKA-toiminnalle vertaistukijoiden osaamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vertaistukijoiden osaamisen kehittämisen tarpeista ja toiveista osaamisen kehittämiseksi yhteistyökumppani OLKAlle. OLKAlla on kaksikymmentä toimijaa eri puolella Suomea. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä OLKA Hyvinkään kanssa. OLKA koordinoi sairaaloiden järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa ja järjestää vertaistukikoulutusta. Vertaistuki on tehtävään koulutetun vapaaehtoisen vertaistukijan tarjoamaa vuorovaikutuksellista toimintaa. Vertaistuen tavoitteena on edistää sekä vertaistuen saajan että vertaistukijan hyvinvointia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vertaistukea tarjoavat eri potilasjärjestöt ja yhdistykset eli kolmas sektori. Vertaistukea pidetään julkista terveydenhuoltoa täydentävänä palveluna. Potilasjärjestöillä ja yhdistyksillä on vertaistukikoulutuksia, joiden sisältö on osin samankaltainen, usein sairausryhmän erityispiirteet huomioiva. OLKA-toiminta tarjoaa Toivo-vertaistukikoulutusta, johon voi osallistua kaikista sairausryhmistä olevat henkilöt. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna neljälle Hyvinkään sairaalassa toimivalle vertaistukijalle. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Haastattelun tuloksista ilmenee vertaistukijoiden tarve olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa sekä tarve kehittyä vuorovaikutuksessa vertaistukijan roolissaan. Vertaistukijat kokivat kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten olevan arvokkaita. Vastauksista ilmeni kuitenkin ymmärrys etänä tapahtuvia vertaistuen muotoja kohtaan, kuten puhelinvertaistuki ja verkossa tapahtuva vertaistuki. Vuorovaikutuksen haasteet ilmenivät haastateltujen kokemuksissa erityisesti etänä tapahtuvassa vertaistuessa, mutta myös kasvotusten tapahtuvissa kohtaamisissa. Vertaistukijan osaamisen kehittämisessä tulisi huomioida vertaistukijan tarve käydä läpi kokemuksiaan ja tunteitaan toisten vertaistukijoiden kanssa, sekä vertaistukijan vuorovaikutusosaaminen eri vertaistukimuodoissa. Tuloksia voi hyödyntää vertaistoiminnan kehittämisessä ja vertaistukijoille suunnattujen täydennyskoulutusten kehittämisessä

Hyperglycemia in pregnancy : diagnostics and duration of labor

Objectives: The overall aim of this thesis was to evaluate the impact of maternal hyperglycemia in pregnancy on the duration of active labor, to evaluate indications for cesarean section and further, to examine cut-offs for gestational diabetes mellitus diagnosis based on capillary sampling. Material and methods: Study I was a cross-sectional study on diagnostic accuracy performed at an antenatal care clinic at the University Hospital in Linköping, Sweden. The study included 175 women undergoing an oral glucose tolerance test (OGTT) and aimed to compare capillary and venous sampling in the diagnosis of gestational diabetes mellitus (GDM) using Accu-Chek Inform II. Studies II and III were population-based, nationwide, Swedish register studies using data from the Swedish Pregnancy Register (SPR). In these, 247 524 primiparous women who delivered a singleton fetus, ≥34+0 (completed gestational weeks + additional days) with a cephalic presentation between 1 January 2014 and 30 May 2020 and had their data available in the SPR were included. Time in active labor was compared between women with GDM and women without diabetes (study II) and between women with type 1 diabetes and women without diabetes (study III) using Kaplan- Meier survival analysis and Cox regression analysis. In study III, we also evaluated indications for elective and emergency cesarean section (CS) in women with type 1 diabetes and women without diabetes. Results: In study I, the cut-offs for a GDM diagnosis using capillary samples were corrected from 5.1 to 5.3 mmol/L for the fasting sample, from 10.0 to 11.1 mmol/L for the 1 h sample and from 8.5 to 9.4 mmol/L for the 2 h sample using half of the dataset. Applying these cut-offs to the remaining dataset resulted in a sensitivity, specificity and accuracy of 85.0%, 95.0% and 90.3% respectively, with a positive predictive value (PPV) of 83%, a negative predictive value (NPV) of 96% and a positive likelihood ratio (LHR) of 16.4 using capillary sampling for the GDM diagnosis at fasting and 2-h. In study II, women with GDM had a significantly longer time in active labor, both with a spontaneous onset and induction of labor compared to women without diabetes. Women with GDM also had a decreased chance of vaginal delivery at a certain time-point compared to women without diabetes, with an adjusted hazard ratio (aHR) of 0.92 (0.88- 0.96) and 0.83 (0.76-0.90) for those with spontaneous onset and induction of labor respectively. Women with GDM had an increased risk for time in active labor ≥12 h both in spontaneous labor onset (adjusted odds ratio (aOR) 1.14 (1.04-1.25)) and in induction of labor (aOR 1.55 (1.28-1.87)). Women with type 1 diabetes had a significantly longer time in active labor, both in spontaneous onset and induced labor compared to women without diabetes. They also had a decreased chance of vaginal delivery at a certain time-point compared to women without diabetes with an aHR of 0.65 (0.60-0.70). The total rate of CS was 34.6% in the group of women with type 1 diabetes and 9.5% in the group of women without diabetes (both elective and emergency CS). The most common indication for elective CS among women with type 1 diabetes was suspected macrosomia (50.4%) whereas the corresponding number was 8.7% among women without diabetes. For emergency CS, the most common indication was fetal distress in women with type 1 diabetes (31.9%) and the corresponding number in women without diabetes was 35.9%. Conclusions: Regarding the diagnosis of GDM, we propose that capillary fasting and 2-hour post-prandial glucose samples, analyzed using the Accu-Chek Inform II system, could be used for the diagnosis of GDM during pregnancy. This approach would involve the use of adjusted cut-off values and demonstrates an acceptable level of accuracy within an antenatal care setting. It is imperative to obtain duplicate samples in order to maintain adequate precision. Furthermore, it is advisable to continue with the OGTT when the fasting samples fall within the normal range, as this leads to a greater number of women receiving a GDM diagnosis. Regarding time in active labor, both women with GDM and type 1 diabetes seemed to spend a longer time in active labor and were less likely to have a vaginal delivery at any given time compared to their non-diabetic counterparts. In order to customize and individualize intrapartum care, it is imperative to conduct further investigations that illustrate the influence of hyperglycemia in pregnancy on the duration of active labor and on the outcomes during childbirth. In subsequent studies, it will be determined whether the observed difference in the duration of active labor, as indicated in the current studies, remains consistent when employing new definitions of active labor and labor progression. Suspected fetal macrosomia is the main reason for elective CS among women with type I diabetes and needs to be addressed further