Perehdytysohjeet Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen maksuliikkeelle

Opinnäytetyön aihe saatiin toimeksiantona Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Opinnäytetyön toimeksiantona oli tehdä maksuliikeryhmille perehdytysopas ja ohje Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistautumisesta. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, joka toteutettiin parityönä. Perehdytysoppaan tavoitteena on tehostaa perehdytysprosessin laatua. Perehdytysopas ja sen liitteet toimivat konkreettisina apuvälineinä perehdyttämisessä kaikissa maksuliikkeen palveluryhmissä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton ohje on apuna tulevissa tietojärjestelmän käyttöönotoissa aina vuoteen 2016 saakka. Työstetyt ohjeet ovat sähköisessä muodossa palvelukeskuksen verkossa, jotta niiden muokkaaminen ja päivittäminen olisi mahdollisimman helppoa. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä osallistuvaa havainnointia maksuliikeryhmässä että aiheesta jo olemassa olevien aineistojen tutkimista. Projekti aloitettiin toukokuussa 2013 ja perehdytysopas ja sen liitteet valmistuivat syyskuun lopussa. Kieku-ohje valmistui lokakuun loppupuolella. Kehittämisideoina esiin nousivat perehdyttämisen keskittäminen ja yhtenäistäminen, Kieku-koulutuksen järjestäminen maksuliikkeelle ja Kieku-käsikirjojen päivittäminen.Thesis was commissioned by the Finnish Government Shared Services Centre for Finance and Human Resources. The purpose of the thesis was to make an orientation guide and a guide for the implementation of Kieku application. The thesis was practise-based and it was carried out as a collaborative project by two students. In the project two individual guides were made for to the commissioner. The aim of the orientation guide was to enhance and support the new employee orientation from both the trainer’s and employee’s perspective. The orientation guide is a concrete tool for new employee orientation in the Finnish Government Shared Services Centre for Finance and HR. The purpose of the guide for Kieku application is to facilitate the implementation process of Kieku application. The guide introducing Kieku application will be helpful when the data system is implemented in the future until the year 2016. Both guides were given to the commissioner in an electronic form so that the editing and updating would be as easy as possible. The thesis project was started in May 2013. The thesis was qualitative and participant observation was used as a method. Moreover, already existing material of the topic was also studied. Observation and the examination of the existing material continued until the end of August 2013. During the process a few ideas on how to develop the orientation were discovered. Those ideas included the centralization and harmonization of the orientation process, organizing training for Kieku application and updating the already existing material pertaining of Kieku data system

A Mobile App to Increase Fruit and Vegetable Acceptance Among Finnish and Polish Preschoolers: Randomized Trial

Background: Early childhood education and care (ECEC) centers are ideal venues for food education. As smartphones and tablets are becoming increasingly popular in ECEC centers, technology can be used to deliver such pedagogical content. Evidence suggests that video games can affect fruit and vegetable (FV) consumption among 9-to 12-year-old children, but studies among preschoolers are scarce. Objective: This paper describes the development of the Mole's Veggie Adventures app and its effectiveness in increasing FV acceptance among Finnish and Polish preschoolers aged 3 to 6 years. Methods: A multiprofessional team created an app to be used in ECEC centers in groups of 3 to 10 children. The app aimed to increase vegetable acceptance, and it was built using elements that support the development of self-regulation and social skills. Altogether, 7 Finnish and 4 Polish ECEC centers participated in the study. Before randomization, parents reported background factors and their children's willingness to taste different FVs. The ECEC professionals in the intervention arm were instructed to use the app at least once a week during the 3-to 4-week intervention period. The main outcomes in this unblinded, cluster-randomized study were FV acceptance and relative FV acceptance. The first was calculated as a sum variable describing the children's willingness to taste 25 different FVs, the second as FV acceptance divided by the number of FVs served. We used analysis of covariance to compare the FV acceptance and relative FV acceptance scores between the intervention and control groups at follow-up. Results: A total of 221 children were included in the analysis. At follow-up, the intervention group (115/221, 52%) had higher FV acceptance scores (baseline adjusted difference of mean 7.22; 95% CI 1.41-13.03) than the control group (106/221, 48%). The intervention effect was parallel for relative FV acceptance scores (baseline adjusted difference of mean 0.28; 95% CI 0.05-0.52). Conclusions: The Mole's Veggie Adventures app has the potential to increase FV acceptance among preschoolers and can be a valuable tool in supporting food education in ECEC centers. Furthermore, the app can be feasibly incorporated into preschool routines in countries with different educational environments. Trial Registration: ClinicalTrials.gov NCT05173311; https://tinyurl.com/4vfbh283 (JMIR Mhealth Uhealth 2022;10(1):e30352) doi: 10.2196/30352Peer reviewe

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.publishedVersionPeer reviewe

Remdesiviiri sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa : pragmaattinen, adaptiivinen, satunnaistettu Solidarity Finland -monikeskustutkimus

Lähtökohdat : Remdesiviiriä tutkittiin Solidarity Finland -tutkimuksessa. Menetelmät : COVID-19-taudin takia sairaalahoitoon joutuneet potilaat satunnaistettiin saamaan standardihoitoa tai sen lisäksi remdesiviiriä. Solidarity-tutkimuksessa ja satunnaistettujen ­tutkimusten meta-analyysissä ensisijainen päätetapahtuma oli sairaalahoitoajan kuolleisuus. Tulokset : Rekrytoimme 208 potilasta yhdestätoista sairaalasta. Sairaalahoidon aikana ­remdesiviiriryhmässä (n = 114) kuoli 1 % ja standardihoitoryhmässä (n = 94) 4 %. Invasiiviseen hengityslaitehoitoon joutui 5 % molemmissa ryhmissä. Tehohoitoa sai 11 % remdesiviiri- ja 12 % standardihoitoryhmässä. Maksaentsyymit nousivat merkittävästi 5 %:lla remdesiviiri- ja 2 %:lla standardihoitoryhmässä. Meta-analyysin alaryhmäanalyysissä remdesiviiri vähensi kuoleman riskiä potilailla, jotka eivät sairaalahoidon alkaessa saaneet hengityslaitehoitoa (RR 0,85, 95 % LV 0,75­–0,96). Päätelmät : Suomessa on pandemian aikana mahdollista rekrytoida merkittävä määrä potilaita suuriin, satunnaistettuihin tutkimuksiin, joilla voidaan saada luotettavia tuloksia nopeasti. Remdesiviiristä voi olla apua sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa varhain aloitettuna.publishedVersionPeer reviewe

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe

Suolistosyöpäpotilaiden kokemuksia yksityisyyden toteutumisesta solunsalpaajahoidon aikana sairaalan päiväosastolla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suolistosyöpää sairastavien potilaiden kokemuksia yksityisyyden toteutumisesta solunsalpaajahoidon aikana päiväosastolla, jossa solunsalpaajahoitoja on saamassa samanaikaisesti useampi potilas samassa huoneessa. Tarkoituksena oli myös selvittää potilaiden toiveita yksityisyyden toteutumisen suhteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa suolistosyöpäpotilaiden hoitopolkuun ja kehittää suolistosyöpää sairastavien hoidon laatua. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa siitä, millaiset tilat palvelisivat parhaiten suolistosyöpäpotilaita yksityisyyden kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluilla. 16 yksilöhaastattelua toteutettiin HYKS:n Syöpäkeskuksessa sijaitsevalla päiväosastolla 5. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Suolistosyöpäpotilaiden kokemuksiin yksityisyyden toteutumisesta vaikuttivat hoitoympäristö, hoitohenkilökunnan toiminta ja potilaan oma käyttäytyminen ja suhtautuminen. Tulosten mukaan yksityisyys ei toteutunut monen hengen potilashuoneissa. Tästä huolimatta potilaat olivat tyytyväisiä hoidon laatuun. Potilaiden toiveet yksityisyyden toteutumiseen suhteen tulevaisuudessa liittyivät hoitoympäristöön ja hoitohenkilökunnan toimintaan. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää syöpää sairastavien potilaiden hoitotyössä sekä uusien hoitotilojen suunnittelussa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös hoitohenkilökunnan koulutuksessa, mikä edistäisi lain edellyttämää potilaan yksityisyyden kunnioittamista.The purpose of this final project was to describe intestinal cancer patients’ experiences of privacy during cytostatic treatment in a day ward, where usually up to four patients may share a room. In addition, the purpose of the final project was to find out intestinal cancer patients’ wishes regarding privacy. The aim was to gain more information to improve intestinal cancer patients’ care and treatment facilities in the future. This final project was conducted using qualitative research methods. Data for this project was collected via theme interviews. 16 intestinal cancer patients were interviewed during their cytostatic treatment in a day ward in HUS Comprehensive Cancer Center, Helsinki, Finland. Collected data was analyzed using qualitative content analysis. The results showed that intestinal cancer patients’ experiences of privacy were affected by the day ward environment, actions of nursing staff and the patient’s own behavior and attitude. As expected the results showed that privacy in the day ward cannot be achieved, if patients must share a room. Even if privacy in a day ward was not achieved, cancer patients were satisfied with the quality of care. The results showed that patients’ wishes were connected either to ward environment or to nursing staff. This final project can be off use in the advancement of cancer patients’ care in the future. The results of this project may be used in the design of new treatment facilities. In addition, nursing staff may use the results in their daily work to improve cancer patients’ experience of privacy

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN JA KYMENLAAKSON ALUEEN VENÄJÄN-KAUPPAA KÄYVIEN YRITYSTEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET

Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin Kymenlaakson alueella toimivien yritysten kansainvälisiä ja Venäjään kohdistuvia liiketoimia. Haluttiin myös selvittää ovatko yritykset halukkaita yhteistyöhön Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Kyselytutkimuksessa annettiin yrityksille erilaisia viitteitä ja esimerkkejä siitä, mitä yhteistyömahdollisuuksia Venäjän-kaupan opiskelijoilla on tarjota Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Kyselytutkimus toteutettiin vaiheittain projektiryhmässä keväällä 2009. Kysely lähetettiin survey-tutkimuksena sähköisesti ja kirjeitse Kymenlaakson alueella sijaitseviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritykset vastasivat kysymyksiin Venäjään liittyvistä toiminnoista ja niiden tarpeista. Kyselyssä kerättiin tietoa myös aikaisemmasta yhteistyöstä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Esitettiin kysymyksiä työharjoittelukäytännöstä ja yhteistyömahdollisuuksista. Yrityksillä oli mahdollisuus kertoa myös omia ehdotuksiaan yhteistyön laajentamiseksi. Vastausten määrä oli melko pieni, mutta niiden joukossa oli kuitenkin tutkimuksen tarkoitukseen kohdistuvia yrityksiä yhteistyön jatkamiseen. Enemmistö vastanneista yrityksistä on halukkaita yhteistyöhön Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.A group of students made a project and sent an inquiry to companies in the Kymenlaakso area. The objective of the research was to find companies in Kymenlaakso area that do business internationally or in Russia. The goal of the project was to collect companies, who would like to have cooperation with Kymenlaakso University of Applied Sciences. The inquiry was put into practice during spring 2009 and it was sent as a survey-research, both via e-mail and by letter, to small and medium sized companies in Kymenlaakso area. The inquiry included questions about the need for cooperation with Kymenlaakso University of applied Sciences. Information about earlier cooperation with the University was also collected and there were questions about practical training. Companies had an opportunity to give their own suggestions concerning cooperation. The number of responses was low, but there were some companies that have potential for this project. The majority of the companies who replied to the inquiry were willing to cooperate with Kymenlaakso University of Applied Sciences

TIEDOTTAMINEN ARVOPAPERIMARKKINOILLA: Yrityksen velvollisuus ja mahdollisuus kertoa tulevaisuudennäkymistään

Tutkielman aiheena on pörssiyhtiön tiedottaminen tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Aihetta tarkastellaan pörssiyhtiön näkökulmasta. Arvopaperimarkkinalain säännökset ja arvopaperipörssin ohjesääntö määrittävät pörssiyhtiön sijoitusviestinnän rajat. Yhtiön tulee tiedotuksessaan huomioida sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset että markkinoiden tiedontarpeen. Arvopaperimarkkinat tarvitsevat tietoa yhtiöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä voidakseen määrittää yhtiön arvopapereiden arvon. Arvopapereiden arvo määräytyy odotettavissa olevien kassavirtojen perusteella. Lainsäädännöllä ja itsesäätelyohjeilla on pyritty varmistamaan tiedon leviäminen markkinoille yhtäaikaisesti, välittömästi ja samansisältöisesti. Tiedonantovelvollisuus voidaan nähdä hintana yrityksen saamasta rahoituksesta ja tulevaisuudesta annetut ennusteet puolestaan edellytyksenä osakkeen arvonmääritykselle. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan tiedonantovelvollisuuden sisältöä ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa sekä niitä mahdollisuuksia, joita yrityksellä on kertoa tulevaisuuden kehitysnäkymistään. Tiedottamisessa otetaan huomioon sekä olennaisuuden periaate että hyvän tavan vastaisuuden kielto tarkasteltaessa sekä tiedonantovelvollisuuden alaan kuuluvia raportteja että yhtiön markkinointimateriaalia. Tarkoituksena on selvittää mitä yhtiön tulee ja mitä se voi kertoa tulevaisuudennäkymistään rikkomatta lainsäädännön asettamia rajoja ja toisaalta turvatakseen asemansa mielenkiintoisena sijoituskohteena.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Pohjois-Pohjanmaan maataloussektorin biokaasun tuotantopotentiaali

Työn tavoitteena on tarkastella kiertotalouden, biotalouden ja maatalouden yhteyksiä sekä pohtia biokaasulaitosten mahdollisuuksia maatalouden kannattavuuden ja energiaomavaraisuuden edistäjänä. Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Jätteen määrää pyritään vähentämään. Biotalous on biopohjaisten materiaalien ja prosessien hyödyntämistä siten, että suositaan uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätystä. Biotalous kuuluu kiertotalouteen. Kiertotalous ja biotalous on otettu huomioon useissa poliittisissa linjanvedoissa viime aikoina, esim. Sipilän hallituksen kärkihankkeissa. Maatalous on osa sekä kierto- että biotaloutta. Maatalous edustaa biotaloutta luonnonvarojen käytön osalta ja kiertotaloutta etenkin ravinteiden kierrätyksen kannalta. Koska kyseisiin aloihin satsaus on lisääntynyt, tulee miettiä maatalouden kehittämisen mahdollisuuksia ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäämistä. Yhtenä vaihtoehtona ovat biokaasulaitokset. Maatilakohtaisilla biokaasulaitoksilla käytetään usein vain maatilan sisällä tuotettuja syötteitä kuten lantaa ja ylijäämärehua. Yksinkertaisimmillaan biokaasulaitos ei vaadi laitoshyväksyntää tai ympäristölupaa, pelkkä rakennuslupa riittää. Rakentamisen ja toiminnan tulee toki täyttää esim. ympäristönsuojelulain tai nitraattiasetuksen vaatimukset. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen, tilastotietoon sekä haastatteluihin. Työssä on käytetty myös ArcMap-ohjelmaa. Kirjallisuuden perusteella määritellään aiheeseen liittyvät käsitteet ja selvitetään mm. eri syötteiden metaanin tuottopotentiaalia. Lisäksi katsastetaan biokaasutuotannon hyötyjä maatalouden ympäristönäkökulmasta. Maatilakohtaisella tilastotiedolla mm. eläinmääristä voidaan arvioida, millä alueella on suuri metaanintuottopotentiaali. Alalla toimivien henkilöiden haastattelut luotaavat sisäpiirin näkemystä ja antavat hyviä käytännön vinkkejä laitosta suunnitteleville. Eläinten lannan lisäksi erilaisten peltoalojen satoa voitaisiin hyödyntää biokaasulaitoksen syötteenä. Esimerkiksi kesantojen ja suojavyöhykkeiden biomassa jää usein hyödyntämättä nykyään. Pohjois-Pohjanmaan alueella on runsaasti biokaasun tuotantoon soveltuvia syötteitä, joiden metaanipotentiaalin perusteella maatilojen energiaomavaraisuutta voitaisiin huomattavasti lisätä. Haastattelujen tulokset osoittavat, että maatilojen biokaasulaitoksista on etua maatilayrittäjille. Viljelijältä vaaditaan kuitenkin suurta kiinnostusta ja panostusta laitoksen perustamiseen sekä teknistä osaamista etenkin omatekoisten laitosten kohdalla. Koska investointi on suuri, se kannattaa ajoittaa uusien lämpökeskusten tai tuotantotilojen hankinnan yhteyteen. Mädätysjäännöksen lannoitehyöty ja siitä saatava kustannussäästö on jäänyt liian vähälle huomiolle. Lisäksi biokaasun maineen sekä poliittisen ilmapiirin parantaminen edesauttaisivat laitosten yleistymistä. Tulokset valaisevat maatilakohtaisten biokaasulaitosten ongelmakohtia ja kehittämismahdollisuuksia. Tarvitaan kuitenkin poliittisia päätöksiä mm. tukitason ja -ehtojen suhteen sekä maatalouden kannattavuuden paranemista, jotta investointi olisi kannattava. Kehittämistä olisi erityisesti maatilojen yhteisissä laitoksissa sekä liikennepolttoaineen saralla.The aim of this study is to examine the relationships of circular economy, bioeconomy and agriculture. The potential of the biogas facilities to improve the profitability of agriculture and the energy self-sufficiency of a farm is also considered. Circular economy is an economy where material and value are recycled and additional value is created to products by services and intelligence. The amount of waste is decreased. Bioeconomy is the utilization of biobased materials and processes by preferring renewable natural resources and recycling. Bioeconomy is included in circular economy. Circular economy and bioeconomy are taken into account in several political statements lately, for example in the key projects of Sipilä’s government. Agriculture is a part of both circular economy and bioeconomy. Agriculture represents bioeconomy by using natural resources and circular economy through recycling nutrients. The investments have increased in both circular economy and bioeconomy and therefore the possibilities of developing agriculture and increasing the viability of rural area should be addressed. One option is a biogas facility. Farm-based biogas facility usually uses input materials produced in the farm, for example manure or excess forage. This way biogas facility does not need facility approval or environmental permit, only construction permit. Nevertheless, the construction and use of a facility needs to follow e.g. environmental legislation and the requirements of nitrate regulation. This study is based on literature, statistical data and interviews. Program ArcMap is used to produce maps. Literature is used to define related concepts and examine e.g. the methane potential of different input materials. In addition, the benefits of biogas are considered in the environmental point of view. Farm-based statistical data of e.g. the number of animals is used to assess the methane production potential of certain area. The interviews of people working in biogas facilities probe the inside view and give practical advices to people who plan to construct a biogas facility. Besides manure, yield of different field areas could be utilized as an input material to a biogas facility. For example, the biomass of fallow land is often neglected nowadays. There are a lot of input materials which could be used to biogas production in Northern Ostrobothnia. The energy self-sufficiency of farms could be significantly increased based on the methane potential of agricultural input materials. The results of the interviews show a clear benefit of a biogas facility to farmers. A great interest and investment are required from a farmer to construct a facility and technical knowledge is an advantage especially in the case of self-made facilities. Because of great financial investment, the purchase of a biogas facility should be scheduled to the construction phase of a new heat facility or animal shelters. The fertilizer benefit of the digestate and the financial savings have gained too little attention. In addition, the improvements in the reputation of biogas and the political atmosphere would help biogas facilities to become more common. The results of this study shed light to the bottlenecks and the possibilities on farm-based biogas facilities. However, political decisions of financial support and terms are needed. General improvement of the cost-effectiveness of agriculture is also needed to make the investment profitable. Future developments lie in the cooperative facilities of several farmers and in the biofuels