Exploring the supporting factors of expatriate adjustment in the game industry - The case of a major Finnish game company

Objectives The main objectives of this study were to observe the how relocation support influences the adaptation process and the employees in the game industry facilitate that. The relationships between an individual’s readiness to adapt and outside forces were measured as well. Summary The video game industry is a very international industry and up to 20% of the employees in Finland originally came from abroad. The adaptation to the new environment can be measured by considering personal abilities and the support a self-initiated expatriate receives. This study covers the effects that relocation support is perceived to have and how it impacts self-initiated expatriates. Additionally, cultural intelligence of Finnish game company workers was evaluated to facilitate the adaptation and how their mindsets support working in international teams. Conclusions The relocation support as well as the atmosphere in Finnish game companies was perceived to both substantially influence the way self-initiated expatriates adapt to the new environment. The effects ranged from reduced stress to better involvement in team efforts

Draama, demonstraatio vai hybridi: Mainoselokuvan monet kasvot : SeAMK Kulttuurin mainosvideo

Opinnäytetyömme koostuu kahdesta eri osa-alueesta, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikölle tehdystä mainosvideosta sekä kirjallisesta osuudesta. Videon tilasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuurin viestintä- ja markkinointikoordinaattori Leena Vainionpää. Tuotanto toteutettiin ilman rahoitusta. Mainosvideossa esittelemme Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikön eri koulutusohjelmat jotka ovat kirjasto- ja tietopalvelu, kulttuurituotanto, muotoilu ja konservointi. Videon lisäksi opinnäytetyömme koostuu myös kirjallisesta osiosta, jossa tuotannon prosessin lisäksi keskitymme mainoselokuvan eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa mainoselokuvan kerronta, tyylit ja tavoitteet.The present thesis is based on two different sectors, on the advertisement video which we made for Seinäjoki University of Applied Sciences and on the theoretical part. The video was commissioned by Communication and Marketing Coordinator Leena Vainionpää in the School of Culture and Design at SUAS. The production was fulfilled without any finance. In the advertisement video we present different degree programmers within the School of Culture and Desing at Seinäjoki University of Applied Sciences. The degree programmers are Library and Information services, Cultural management, Design and Conservation. Besides the video, our thesis also consists of the theoretical part, where we tell both about our production process and different sectors of advertisement movies which are, for example narration, styles and goals.Työhömme kuuluu myös tekemämme mainosvideo SeAMK kulttuuriyksikölle. Mainosvideosta on annettu kopiot Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuuyksikölle ja tilatun tuotteen vastuuhenkilölle, joka on Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Leena Vainionpää

The role of lifestyle factors in childhood asthma

Asthma is a prevalent chronic respiratory illness affecting up to 5-10% of children worldwide. The prevalence and economic and social burden of asthma has been increasing for the past decades, especially in low- to middle-income countries. Asthma is characterized by inflammation and excessive bronchoconstriction of the airways, and it manifests with symptoms such as cough, wheezing, shortness of breath, chest tightness, and difficulty of exhaling. Childhood-onset asthma is commonly allergic based, and often accompanied by other allergic diseases such as atopic eczema, allergic rhinitis, and food allergy. While hereditary factors contribute to asthma onset, recent research has increasingly explored lifestyle, environmental, and dietary factors, and their effect on asthma incidence in children. The aim was to review current data on the effect of lifestyle factors in childhood asthma. A systematic search of the PubMed database was conducted to retrieve studies published within the last five years, with some high-quality older studies included. The focus was on maternal smoking during pregnancy, secondhand smoking, overweight, physical activity, parental stress, and negative life events. A total of 28 openly published articles in English were selected, focusing on childhood asthma, its incidence, and the aforementioned lifestyle factors. Findings indicate that lifestyle factors play a significant role in the onset of childhood asthma. Childhood obesity correlates with an increased asthma risk, as does minimal physical activity. Maternal overweight or smoking during pregnancy may elevate a child's susceptibility to asthma. Elevated maternal stress levels before or during pregnancy have been linked to an increased odds of asthma in offspring. The results suggest that fighting against childhood obesity and promoting physical activity may have protective effect on childhood asthma. In addition, by addressing the health and lifestyles habits of pregnant mothers may potentially reduce the incidence of childhood asthma. This includes sustaining normal weight, abstaining from tobacco smoking, avoiding exposure to secondhand smoke, and taking care of psychological health.Astma on yleinen krooninen hengityselimistön sairaus, jota sairastaa jopa 5–10 % lapsista ympäri maailmaa. Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien liiallinen supistumisherkkyys. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, ja sen oireita ovat yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus, painon tunne rintakehällä ja/tai uloshengitysvaikeus. Lapsuusiän astma liittyy usein myös muihin allergisiin sairauksiin: atooppiseen ihottumaan, ruoka-aineallergioihin ja allergiseen nuhaan. Perinnölliset tekijät vaikuttavat astman puhkeamiseen, mutta viime vuosina on lisääntyvästi tutkittu myös muita elintapa- ympäristö- ja ravintotekijöitä, jotka voivat vaikuttaa astman ilmaantuvuuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä viimeaikaiseen kirjallisuuteen lasten astman ilmaantuvuuteen vaikuttavista elintapatekijöistä. Tätä katsausta varten haettiin PubMed-tietokannasta aihepiirin tutkimuksia keskittyen viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuihin artikkeleihin. Joitain laadukkaita vanhempia tutkimuksia on myös sisällytetty mukaan. Aihe rajattiin liikuntaan, ylipainoon, raskausajan tupakointiin, passiiviseen tupakointiin sekä vanhempien stressiin ja negatiivisiin elämäntapahtumiin. Aineistoon otettiin 28 englanninkielistä avoimesti julkaistua artikkelia. Artikkeleissa keskityttiin lasten astmaan, ilmaantuvuuteen ja edellä mainittuihin elämäntapatekijöihin. Tutkimustulosten mukaan elämäntapatekijöillä on merkitystä lasten astman ilmaantuvuuteen. Lapsuuden ylipaino on yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin, samoin kuin vähäinen liikuntamäärä. Äidin ylipaino tai tupakointi raskauden aikana saattavat lisätä lapsen alttiutta astmalle. Myös passiivinen tupakointi tai isän tupakointi raskausaikana voivat lisätä astmariskiä. Lisäksi äidin korkea stressitaso raskautta ennen tai sen aikana on ollut yhteydessä lapsen kohonneeseen astmariskiin. Tulokset viittaisivat siihen, että vähentämällä lasten ylipainoa ja lisäämällä liikuntaa voidaan pienentää lasten astmariskiä. Vaikuttamalla raskaana olevien naisten terveyteen ja elintapoihin voidaan mahdollisesti suojata lasta astmalta. Huomiota kannattaa kiinnittää tupakanpolton lopettamiseen, passiivisen tupakoinnin välttämiseen, painoon ja mielenterveyden tukemiseen

Yliluonnollinen II maailmansota – lappilaista kokemusperintöä

 &nbsp

Lunastus: osa kunnan maapolitiikkaa

Tutkimuksen tarkoituksena on kunnan maapolitiikan hahmottaminen ja oikeudellisten ohjauskeinojen käytönarviointi, keskittyen erityisesti pakkolunastukseen. Kunnalla on velvollisuus huolehtia alueidensa suunnittelusta. Suunnittelulla tavoitellaan mahdollisimman hyvän elinympäristön luomista sekä erilaisten intressiryhmien huomioimisen. Kokonaissuunnittelu mahdollistaa sen, ettei alueille synny käyttämättömiä tai muuten ongelmallisia alueita, ja näin pystytään varmistamaan esimerkiksi yhdyskuntateknisten verkostojen toimivuus alueella. Kunta voi käyttää laajaa kirjoa erilaisia oikeudellisia ohjauskeinoja maapolitiikkansa toteuttamiseen. Kunta pystyy melko vapaasti määrittelemään tavoitetilan, johon kunta oman maapolitiikkansa keinoin pyrkii. Kunnan tulee kuitenkin maanhankinnoissaan pyrkiä toteuttamaan luovutukset vapaaehtoisin kaupoin. Mikäli vapaaehtoisia kauppoja ei ole mahdollisuus toteuttaa, on lainsäädännössä luotu kunnalle erilaisia instrumentteja, joiden avulla tavoiteltu tahtotila voidaan saavuttaa. Kunnan maapoliittisista instrumenteista pakkolunastus on voimakkain ja ennen sen käyttämistä tulee kunnan pyrkiä toteuttamaan tavoitetila kevyemmin toimin. Muita oikeudellisia ohjauskeinoja, kuten korotettua kiinteistöveroa tai etuosto-oikeutta, tarkastellaan tutkimuksessa lyhyesti. Pakkolunastus on voimakkain kunnan maapolitiikan ohjausinstrumentti. Pakkolunastuksen avulla kunta saattaa hankkia sellaisen toiselle kuuluvan oikeuden, joka ei vapaaehtoisesti luopuisi oikeudestaan. Koska pakkolunastus näin puuttuu voimakkaasti toisen omistamaan tai hallinnoimaan oikeuteen, tulee pakkolunastuksella olla vahvat oikeudelliset edellytykset. Keskeinen edellytys on yleinen tarve. Pakkolunastuksen tulee aina perustua yleiseen tarpeeseen. Lisäksi lunastuksesta tulee maksaa täysi korvaus ja sen toimittamisen on perustuttava lakiin. Lunastuksen käyttöönotto kunnissa edellyttää yleensä yhteistä poliittista tahtotilaa toteuttaa suunnitelmallisesti ja aktiivisesti kunnan maahankintoja. Pakkolunastus ja ajoittain myös muut maapolitiikan toteuttamiskeinot ovat herkästi törmäyskurssilla perusoikeuksien kanssa. Perusoikeuksilla taataan ihmisille keskeiset oikeudet, jotka ovat viime kädessä lähtöisin kansainvälisistä ihmisoikeuksista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pakkolunastuksen kannalta keskeisimpiä perusoikeuksia, eli omaisuudensuojaa, yhdenvertaisuutta ja vastuuta ympäristöstä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tutkimuksen lähestymistavoista ja tutkimusmenetelmistä operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksessa

Kirjoittaja tarkastelee johdannossa eri tutkimusalojen mielenkiintoisuutta, metodin ja metodiopin käsitesisältöä sekä artikkelinsa tavoitteita. "Esitykseni onkin tarkoitettu herätteeksi operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen jatutkimuksen parissa puurtaville kollegoille sekä päättäjille, jotka vastaavat kyseisestä toimialasta." Johdannon mukaan artikkelin päämääränä on "tarjota käytännön työkaluja operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksessa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi sekä antaa virikkeitä uudenaikaiseen tieteelliseen ajatteluun. Esittelen artikkelissani eräitä tyypillisiä taktiikantutkimuksen lajeja ja niissä käytettäviä tutkimusmenetelmiä." Yhdistelmässä todetaan, että " Taktiikan tutkimukseen voidaan soveltaa monien tieteiden tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aihe, käytettävissä olevat resurssit sekä tutkijan henkilökohtaiset kyvyt ja valmiudet ratkaisevat viime kädessä, mihin menetelmiin hän päätyy."ISBN: 951-96314-3-

"Se on se loppuuks tää joskus" : Lapsen huumeiden käytön merkitykset vanhemman elämässä

Tutkimus kohdistuu huumeiden käyttäjien vanhempien subjektiivisiin kokemuksiin. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia merkityksiä lapsen huumeiden käyttö saa vanhemman omassa elämässä ja millaisia selviytymiskeinoja ja tukea vanhemmilla on oman jaksamisensa edistämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa vanhemman kokemuksesta ja näin tuoda vanhemman kokemus ymmärrettävämmäksi. Tutkimus on laadullinen ja analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmän mukaisesti. Aineisto on kerätty tammikuun 2019 aikana ja koostuu yhdeksän huumeita käyttävän lapsen vanhemman haastattelusta. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat on löydetty läheistyötä tekevien Irti huumeista ry:n ja A-klinikka Oy:n kautta. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lapsen huumeiden käyttö kuormittaa vanhempia psyykkisesti. Monilla vanhemmilla on päällimmäisenä pelkona, että lapsi kuolee. Tämän takia osa huumeita käyttävän lapsen vanhemmuutta on lapsen auttaminen, jota tutkimuksen vanhemmat toteuttavat eri tavoin. Auttaessaan lasta vanhemmat kuitenkin tasapainoilevat auttamisen ja avun rajoittamisen välillä, jotta he eivät mahdollistaisi lapsen huumeiden käyttöä. Vanhemmat voivat myös tuntea syyllisyyttä ja häpeää. Häpeä näyttäytyy suhteessa toisiin ihmisiin, sillä monilla ihmisillä on tutkimuksen mukaan ennakkoluuloja huumeiden käyttäjiä ja heidän vanhempiaan kohtaan. Tutkimuksen vanhemmat kokivat etenkin vertaistukiryhmän tärkeänä jaksamista tukevana tekijänä. Vertaisryhmässä voi käsitellä muun muassa syyllisyyden tunteita, jakaa tietoa ja kasvattaa itsetuntemusta. Muita jaksamista tukevia tekijöitä tutkimuksessa tuli ilmi oman elämän priorisointi lapsen elämän edelle, mikä tarkoittaa muun muassa rajan vetoa lapseen. Lisäksi omat harrastukset, toivon ylläpitäminen ja hengellisyys olivat joillekin vanhemmille tärkeitä. Tutkimus osoittaa, että useat vanhemmat ovat joutuneet pettymään päihdepalveluihin. Palvelut eivät ole olleet oikeanlaisia ja vanhemmat sekä heidän lapsensa eivät ole tulleet toivomallaan tavalla kohdatuiksi. Vanhemmat pohtivat ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Myös läheisille suunnattuihin palveluihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä osallistaa läheisiä mahdollisuuksien mukaan lapsen hoidon suunnittelussa

Ruumiin rajoja ja rajanylityksiä. Ruumiillisuuteen ja tiloihin kytkeytyvä valta Pirjo Hassisen romaanissa Kuninkaanpuisto

Tutkimuksessani tarkastelen, miten tiloihin ja ruumiillisuuteen kytkeytyvä valta tuottaa tiettyä sukupuolta ja tietynlaista seksuaalisuutta edustavia ruumiillisia subjekteja Pirjo Hassisen romaanissa Kuninkaanpuisto. Analysoin niitä tapoja, joilla kulttuurin läpäisemästä ruumiista tulee kahdelle sen tärkeimmälle henkilöhahmolle, Ari ja Vernalle, rajoittava tekijä. Tutkimukseni päälähteitä ovat Michel Foucault’n teoriat subjektista, vallasta ja tiloista.Sovellan erityisesti Tarkkailla ja rangaista -teosta (1975/2005), sillä siinä tiloilla ja ruumiilla on keskeinen merkitys vallan analyysissä. Foucault’n lisäksi hyödynnän tilaan, ruumiiseen ja sukupuoleen liittyvää taiteen- ja kulttuurintutkimusta sekä ekokriittistä kirjallisuudentutkimusta. Tilan ja ruumiin käsitteillä on tutkimuksessani yhteiskunnallinen ulottuvuus. Ne ovat kulttuuristen määritelmien ja vallankäytön läpäisemiä. Tarkastelen sitä, millä tavoin tila merkityksellistyy sekä muokkaa ruumista Kuninkaanpuistossa. Romaanin kolme tärkeintä tapahtumapaikkaa (hoitokoti, koti ja puisto) symboloivat kaikki omalla tavallaan ruumiiseen kohdistuvaa vallankäyttöä. Analysoin hoitokodin sosiaalista dynamiikkaa foucault’laisen valtakäsityksen näkökulmasta. Laitoksessa vallitsee anonyymi kurinpitovalta, joka saa henkilöhahmot kontrolloimaan itseään ehdottamalla heille tietynlaista subjektiviteettia. Ympäröivässä maailmassa pätevät valta-asetelmat kääntyvät hoitokodissa päälaelleen. Yksityiset kodit symboloivat Kuninkaanpuistossa naisen ruumista. Kodissa ja naisen ruumiissa yksityinen ja julkinen risteävät. Naisen ruumiillisuus on luonteeltaan ambivalenttia: yhtä aikaa mahdollistavaa ja rajoittavaa. Puisto edustaa romaanissa kesytettyä luontoa ja toimii naisen ruumiin haltuunoton metaforana. Puistotila määrittyy feminiiniseksi luonnoksi, jota miehinen kulttuuri pyrkii hallitsemaan. Tuo feminiininen luonto ei kuitenkaan alistu hallittavaksi, vaan muuttaa muotoaan ja uudistuu. Sukupuoleen ja luokka-asemaan kytkeytyvä valta tehdään Kuninkaanpuistossa näkyväksi kääntämällä totunnaiset valta-asetelmat päälaelleen. Romaani kuvaa paitsi ruumiin rajoja myös noiden rajojen rikkoontumista. Lisäksi romaani rikkoo postmodernille kirjallisuudelle tyypillisesti kirjallisia raja-aitoja sekoittamalla ns. populaari- ja korkeakirjallisuuden elementtejä.Siirretty Doriast