Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi - Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina (TAM-projekti)

Lapsuus ja nuoruus ovat yksilön myöhemmän elämän kannalta monin tavoin merkityksellistä aikaa. Pitkittäistutkimuksia, joissa lapsuuden kasvuolojen yhteyttä mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin olisi seurattu pitkälle aikuisuuteen, on kuitenkin vähän. Tässä 26 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa on selvitetty yhden tamperelaisnuorten ikäluokan, noin 2 200 nuoren, elämänkulkua ja elämänkulussa esiintyneiden riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden yhteyttä mielenterveyteen ja hyvinvointiin nuoruudesta varhaiseen keski-ikään saakka

Phospholipids and insulin resistance in psychosis : a lipidomics study of twin pairs discordant for schizophrenia

BACKGROUND: Several theories have been proposed to conceptualize the pathological processes inherent to schizophrenia. The "prostaglandin deficiency" hypothesis postulates that defective enzyme systems converting essential fatty acids to prostaglandins lead to diminished levels of prostaglandins, which in turn affect synaptic transmission. METHODS: Herein we sought to determine the lipidomic profiles associated with schizophrenia in twin pairs discordant for schizophrenia as well as unaffected twin pairs. The study included serum samples from 19 twin pairs discordant for schizophrenia (mean age 51 +/- 10 years; 7 monozygotic pairs; 13 female pairs) and 34 age and gender matched healthy twins as controls. Neurocognitive assessment data and gray matter density measurements taken from high-resolution magnetic resonance images were also obtained. Lipidomics platform using Ultra Performance Liquid Chromatography coupled to time-of-flight mass spectrometry was applied for the analysis of serum samples. RESULTS: In comparison to their healthy co-twins, the patients had elevated triglycerides and were more insulin resistant. They had diminished lysophosphatidylcholine levels which associated with decreased cognitive speed. CONCLUSIONS: Our findings may be of pathophysiological relevance since lysophosphatidylcholines, byproducts of phospholipase A2-catalyzed phospholipid hydrolysis, are preferred carriers of polyunsaturated fatty acids across the blood-brain barrier. Furthermore, diminishment of lysophosphatidylcholines suggests that subjects at risk of schizophrenia may be more susceptible to infections. Their association with cognitive speed supports the view that altered neurotransmission in schizophrenia may be in part mediated by reactive lipids such as prostaglandins.Peer reviewe

Long-term influence of parental divorce on quality of intimate relationship in adulthood and modifying role of psychosocial resources

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Avioerojen yleisyydestä huolimatta vanhempien eron vaikutuksia lasten aikuisuuden parisuhteeseen on jokseenkin vähän tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia parisuhteen laatua aikuisuudessa, 32-vuotiaana, henkilöillä, jotka olivat kokeneet vanhempien avioeron lapsuudessa alle 16-vuotiaana. Lisäksi tutkittiin avioeroperheistä ja ehjistä perheistä lähtöisin olevien eroja psykososiaalisissa resursseissa sekä resurssien roolia vanhempien avioeron ja parisuhteen yhteydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolten välisiä eroja edellä mainituissa ilmiöissä. Työ pohjautui osin kognitiivis-kehitykselliseen malliin, jonka mukaan varhaisia läheisiä ihmissuhteita, kuten vanhempi-lapsi-suhdetta, koskevat representaatiot vaikuttavat myöhempiin läheisiin ihmissuhteisiin. Tutkimus perustui prospektiivisen seurantatutkimuksen aineistoon, joka muodostui peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tamperelaisnuorille ja samoille henkilöille 32-vuotiaana tehdystä kyselyaineistosta. Lapsuudessa vanhempien avioeron kokeneet (naiset, n = 148, miehet, n = 102) ja ei-kokeneet (naiset, n = 498, miehet, n = 395) muodostivat vertailtavat ryhmät. Parisuhteen laatu aikuisuudessa käsitti henkilön oman arvion parisuhteesta, sen läheisyydestä ja ongelmallisuudesta. Psykososiaalisia resursseja tarkasteltiin 16-vuotiaana äiti- ja isäsuhteen läheisyydellä ja 32-vuotiaana itsetunnolla, tyytyväisyydellä sosiaaliseen tukeen ja coping -strategioilla (kognitiivinen, emotionaalinen, sosiaalisen tuen hakemiseen ja ongelmanratkaisuun keskittyvä). Analyysimenetelminä käytettiin pääasiassa yksisuuntaista varianssianalyysiä, hierarkkista regressioanalyysiä ja mediaatio -testiä. Tulokset osoittivat, että vanhempien eron lapsuudessa kokeneet olivat useammin eronneet tai asuivat asumuserossa 32-vuotiaana kuin ehjistä perheistä lähtöisin olevat. Vanhempien ero heikensi koettua parisuhteen laatua vain naisilla. Myös psykososiaalisten resurssien ja vanhempien avioeron yhteys todettiin vain naisilla. Heillä oli heikompi itsetunto ja he olivat tyytymättömämpiä sosiaaliseen tukeen 32-vuotiaana kuin ehjistä perheistä lähtöisin olevat naiset. Perhetaustasta riippumatta miehillä oli parempi itsetunto ja läheisempi suhde sekä äitiin että isään. Vaikka psykososiaaliset resurssit osittain välittivät vanhempien avioeron vaikutusta parisuhteen laatuun, vanhempien avioeron itsenäinen vaikutus parisuhteen laatuun säilyi merkitsevänä myös sen jälkeen, kun kaikki resurssit oli otettu huomioon. Tutkituista resursseista vain kognitiiviset coping-keinot suojasivat naisia vanhempien eron negatiivisilta vaikutuksilta parisuhteeseen. Tutkimus osoitti erityisesti tyttöjen haavoittuvuuden vanhempien avioeroprosessissa. Tarvittaessa tyttöjen itsetuntoa ja hyvää suhdetta molempiin vanhempiin tulisi tukea eri keinoin. Parisuhteen kriisissä tulisi ottaa huomioon lapsuuden perhetausta ja puolisoiden ongelmanratkaisutaidot ja tukea sopivien selviytymiskeinojen käytössä

Terveysaseman ja seurakunnan yhteistyö Kalliossa : - terveysaseman hoitohenkilökunnan näkökulma

Mustonen, Mari & Viiri, Ulla. Terveysaseman ja seurakunnan yhteistyö Kalliossa – terveysaseman hoitohenkilökunnan näkökulma. Helsinki, kevät 2014, 47 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin Kallion terveysaseman hoitohenkilökunnan kokemuksia yhteistyöstä Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kanssa. Tarkoituksena oli myös selvittää hoitohenkilökunnan tarpeita ja toiveita yhteistyön kehittämisessä. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa seurakunnan diakoniatyön ja terveysaseman välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Se toteutettiin kyselytutkimuksena internetpohjaisella Webropol-ohjelmalla. Kysely sisälsi sekä monivalinta että avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Terveysaseman hoitohenkilökunnan mukaan yksinäisyys ja syrjäytyneisyys ovat näkyviä ongelmia alueella. Diakoniatyöntekijöiltä toivottiin erityisesti tukea asiakkaiden henkisten ja hengellisten asioiden käsittelyyn. Konkreettisiksi esteiksi yhteistyölle kuvattiin ajanpuute, kiire, tiedonpuute sekä salassapitoon liittyvät asiat. Seurakunta yhteistyökumppanina koettiin positiivisesti. Kallion seurakunta koettiin aktiiviseksi ja avarakatseiseksi seurakunnaksi. Tulosten mukaan Kallion terveysaseman hoitohenkilökunnan ja Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijöiden välistä yhteistyötä ei juurikaan ole. Yhteistyölle on kuitenkin tarvetta. Kallion terveysaseman hoitohenkilökunta toivoi yhteistyön rakentamista ja lisää tietoa diakoniatyön toimintamuodoista. Asiasanat: yhteistyö, seurakunta, diakonia, terveyskeskukset, kvantitatiivinen tutkimusMustonen, Mari and Viiri, Ulla Collaboration between Health centre and Parish in Kallio – perspective of nursing personnel in health centre. 47 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree title: Nurse. The aim of the study was to describe experiences of collaboration between nursing personnel in Kallio health centre and diaconal workers in Kallio parish. Furthermore, the aim was to find out nursing personnel´s hopes and needs in developing collaboration. Our target was to produce information to develop collaboration between diaconal work and health centre. The thesis was conducted as a survey using a quantitative method. The study was carried out by Webropol Internet-based software. The questionnaire included both multiple choice and open questions. The results were analyzed by using the SPSS method. According to the respondents, loneliness and marginalization are noticeable problems in Kallio district. The diaconal workers were especially expected to give support to handle spiritual and emotional matters. Concrete barriers to collaboration were described to be lack of time and information, as well as haste and secrecy issues. Parish as a partner in cooperation was positively experienced. The responses showed that Kallio parish is perceived as active and broadminded. According to the survey, there is only very little collaboration between nursing staff in Kallio health centre and diaconal workers in Kallio parish. The survey revealed, however, that collaboration is needed. Kallio Health centre nursing personnel hoped for establishment of collaboration and more information about forms of activities. Key words: collaboration, parish, diaconal work, health centre, quantitative researc

Exploring Spinal Cord Protection by Remote Ischemic Preconditioning : An Experimental Study

Background. Paraplegia is one of the most severe complications occurring after the repair of thoracic and thoracoabdominal aortic aneurysms. Remote ischemic preconditioning (RIPC) has been shown to mitigate neurologic damage, and this study assessed its efficacy in preventing spinal cord ischemia. Methods. The study randomized 16 female pigs into an RIPC group (n = 8) and a control group (n = 8). The RIPC group underwent four cycles of 5-minute ischemia-reperfusion episodes by intermittent occlusion of the left iliac artery. All animals underwent systematic closure of the left subclavian artery and segmental arteries of the descending thoracic aorta to the level of diaphragm. Motor-evoked potential monitoring was performed in both hind limbs. Continuous electrocardiogram and hemodynamics were monitored, and pulmonary artery blood samples were collected. A neurologic assessment was performed 6 hours after the procedure. The thoracic and lumbar portions of the spinal cord were collected for histologic and immunohistochemical analysis. Results. The bilateralmotor-evoked potential amplitude responses were higher in the RIPC group (p <0.05) than in the control group; the difference was detected already before spinal cord ischemia. Paraplegia occurred in 1 control animal. Immunohistochemical total scores of antioxidant response regulator nuclear factor erythroid 2-related factor 2 were better in the RIPC group (11.0; range, 8.5 to 14.0) than in the control group (5.2; range, 1.0 to 9.0; p = 0.023). Conclusions. RIPC induces electrophysiologic changes in the central nervous system that may confer spinal cord protection extending the resistance to ischemia. The significantly higher nuclear factor erythroid 2-related factor 2 scores suggest better neuronal cell protection against oxidative stress in the RIPC group. (C) 2017 by The Society of Thoracic SurgeonsPeer reviewe

Siemenperunan laadunhallinnan erikoiskysymykset - tutkimuksen tavoitteet ja ensimmäisiä tuloksia

Niemeläinen: EFARP/Egypti-projektivo

Suicidality, self-harm and psychotic-like symptoms in a general adolescent psychiatric sample

Aim We investigated the associations between clinical high-risk for psychosis (CHR), psychotic-like symptoms and suicidality among adolescent psychiatric patients. Methods The sample consisted of 54 CHR and 107 non-CHR psychiatric patients aged 15–18 in Helsinki, Finland, who were assessed at the beginning of their psychiatric treatment with the Structured Interview for Prodromal Syndromes (SIPS). Current suicidality was measured with the Beck Depression Inventory (item 9), while lifetime suicidality was evaluated from all available data, including patient files. The participants were followed for 2.8–8.9 years via the national hospital discharge register, with the follow-up outcome being intentional self-harm. Data on suicides were also gathered from the Causes of Death statistics. Results Only 30.5% of the adolescents had no suicidal ideation at the beginning of their treatment. CHR risk state and SIPS-assessed delusions, suspiciousness, and hallucinations were associated with higher current suicidality. Of the 154 adolescents with register follow-up, there were five (3.2%) with intentional self-harm resulting in hospital treatment, all female. CHR status was not associated with self-harm. Current suicidality, familial risk of psychosis, and SIPS decreased expression of emotions were associated with self-harm during follow-up. In a Cox regression analysis model among girls, only decreased expression of emotions remained a significant predictor of intentional self-harm. Baseline suicidality measures were not associated with transitions to psychosis. Conclusions CHR status was associated with higher current suicidality but did not predict follow-up intentional self-harm in treatment-seeking adolescents. Decreased expression of emotions may indicate higher risk of intentional self-harm in adolescent treatment-seeking girls