Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset

Tässä työssä selvitetään kuinka laiduntaminen lypsyrobottitilalla toteutetaan ja mitä laiduntaminen kustantaa. Aihe on ajankohtainen lypsyrobottien yleistymisen vuoksi. Lypsyrobottiin siirtymisen myötä laiduntaminen monesti lopetetaan. Syitä tähän on varmasti monia, mutta varmasti vähäisin niistä ei ole kyseisen aihealueen tutkimuksen puute. Kotimaisista kirjallisuuslähteistä ei löydy tietoa kyseisestä asiasta. Työn tausta-aineistona on Savonia-amk:ssa tehty esiselvitystyö 60 lypsylehmän aseman- ja robottipihaton laiduntamisen eroista. Lypsyrottitilan laiduntamisen tutkimiseen tarvittu aineisto kerättiin itse haastattelemalla yhteensä kuutta laiduntavaa lypsyrobottitilaa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Haastattelijat kävivät tiloilla tekemässä haastattelut.Haastattelut tallennettiin sanelulaitteella, josta ne litteroitiin. Litteroidusta aineistosta muodostettiin laiduntamismalli niin että tilojen yleisimmin käyttämä toteutus kerrotaan tässä työssä. Haastatelluilla lypsyrobotti tiloilla kaikki yli kuusikuukautiset naudat laidunnetaan. Kaikki eläimet saavat laiduntaa vapaasti ympäri vuorokauden. Hiehot ja umpilehmät saavat laitumelta kaiken rehustuksensa. Lypsylehmillä laitumen osuus rehustuksesta on pieni, haastattelutiloilla maksimissaan arviolta 25 %. Laidunta tiloilla on käytössä lypsyssä oleville lehmille yhteensä keskimäärin 4,7 ha, mikä tarkoittaa keskimäärin 0,075 ha/lehmä. Lehmät pääsevät ulos toukokuussa ja viimeistään syyskuussa laiduntaminen loppuu. Laiduntaminen vähentää lehmien lypsyketoja keskimäärin 0,05 vuorokaudessa/lehmä. Laiduntaminen lisää kustannuksia aitausmateriaalien, juomaveden järjestämisen sekä eläinten siirtelyyn kuluvan työajan lisääntymisen vuoksi. Toisaalta na-vettatyöajan väheneminen tuo saman verran säästöjä joten laiduntamisen vuoksi työ, tai materiaalikustan-nuksia ei tule lisää, vaan työnkuva muuttuu erilaiseksi. Lypsykertojen määrän vähenemisestä johtuva maidontuotannon alenema verrattuna eläinten hyvinvointituen määrään kertoo laiduntamisen kannattavuuden. Laskelmien mukaan laiduntaminen kannattaa haastattelutiloillamme.This thesis explains how grazing in automatic milking system (AMS) barns can be organised and how much it costs. The subject is current because AMS has become widely spread. When chang-ing milking system to AMS, grazing usually ends. There are many reasons for this, but one of the reasons certainly is the lack of research of the matter. From Finnish literature sources you cannot found information on this subject. The background material was from a preliminary study on grazing differences between station and automatic milking system with 60 dairy cows made by Savonia UAS students. The report can be found at the beginning of this work. To study AMS grazing the required data was collected by interviewing a total of six dairy production farms that graze their animals in Northern Ostrobothnia, Northern Savo and Central Fin-land. Interviewers visited the farms and did interviews. The inter-views were recorded to dictation devices from which they were transcribed. From the transcribed material a grazing model was formed so that the implementation farms most commonly used is described in this work. On AMS farms every cow older than six months grazed. All the animals were allowed to graze freely around the clock. Heifers and dry cows got all the feed they needed from the pasture. The share of pastures in dairy cows feeding was small. The interviewed farms estimated it to be 25 %. The farms had pasture for dairy cows a total average of 4.7 hectares, which means an aver-age of 0.075 ha / cow. Cows started to graze in May, and in September they stopped. Grazing reduced milking times per day on average of 0.05 times per day / cow . Grazing increased fence and fencing costs, drinking water and the labour costs of above-mentioned. A animal transportation to the grazing area also increased labour costs. On the other hand, working hours in the barn decreased and brought the same amount of savings as the grazing brought costs. Labor or material costs should not increase but the labour is different

Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja

Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän arvion Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2021. Siinä annetaan vinoutunut kuva sisällöstä alkaen heti otsikosta ”Diktaattori valkopesussa”. Koska aihe on tärkeä, haluamme tässä selvittää tutkimuksellisia periaatteitamme ja tuoda esille tärkeimmät dokumentit avainkohtineen

Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset

Laidunnus lopetetaan lypsyrobottiin siirtymisen yhteydessä usein kokonaan, koska se koetaan vaikeaksi,työlääksi ja kalliiksi. Samaan aikaan elintarvikkeita jalostavat yritykset käyttävät markkinoinnissa laiduntavia eläimiä. Kuluttajille voi muodostua ristiriita, kun tuotteita mainostetaan laiduntamisella, mutta todellisuudessa eläimiä näkyy pelloilla entistä harvemmin. Laiduntamisesta on hyötyä myös lybsyrobottitiloilla. Laiduntaminen parantaa eläinten terveyttä ja sille saadaan hyvinvointitukea. Tässä työssä selvitetään, kuinka laiduntaminen lypsyrobottitilalla toteutetaan ja mitkä ovat laiduntamisen kustannukset. Lypsyrobottiin siirryttäessä laiduntaminen usein lopetetaan. Syitä tähän on muun muassa lypsyrobottitilan laiduntamiseen liittyvän tutkimuksen puute. Työn tausta-aineistona on Savonia-ammattikorkeakoulussa tehty esiselvitystyö 60 lypsylehmän lypsyasema- ja lypsyrobottipihaton laiduntamisen eroista. Lypsyrobottitilan laiduntamisen tutkimiseen tarvittu aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta laiduntavaa lypsyrobottitilaa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Haastattelut tallennettiin sanelulaitteella, josta ne litteroitiin. Litteroidusta aineistosta muodostettiin laiduntamismallit. Tutkimustiloilla kaikki yli kuusikuukautiset naudat laidunnetaan. Kaikki eläimet saavat laiduntaa vapaasti ympäri vuorokauden. Hiehot ja umpilehmät saavat laitumelta kaiken rehustuksensa. Lypsylehmillä laitumen osuus rehustuksesta on pieni, tutkimustiloilla maksimissaan 25 %. Laidunta tiloilla on käytössälypsyssä oleville lehmille yhteensä keskimäärin 4,7 ha, mikä tarkoittaa keskimäärin 0,075 ha/lehmä. Lehmät pääsevät ulos toukokuussa ja viimeistään syyskuussa laiduntaminen loppuu. Laiduntaminen vähentää lehmien lypsykertoja keskimäärin 0,05 vuorokaudessa/lehmä. Laiduntaminen lisää kustannuksia aitausmateriaalien, juomaveden järjestämisen sekä eläinten siirtelyyn kuluvan työajan lisääntymisen vuoksi. Toisaalta navettatyöajan väheneminen tuo saman verran säästöjä joten laiduntamisen vuoksi työ, tai materiaalikustannuksia ei tule lisää, vaan työnkuva muuttuu erilaiseksi. Kun verrataan lypsykertojen määrän vähenemisestä johtuva maidontuotannon alenemaa eläinten hyvinvointituen määrään, voidaan tehdä päätelmiä laiduntamisen kannattavuudesta. Laskelmien mukaan laiduntaminen kannattaa tutkimustiloilla. Laiduntamisen suunnittelu kannattaa aloittaa jo uutta navettaa rakennettaessa. Navettaa suunniteltaessa on tärkeää sijoittaa navetta siten, että saatavilla on riittävä määrä peltoa. Näköyhteys navetalta toisiin eläimiin ja laitumelta navettaan on hyvä tapa parantaa lehmien kiertoa navetalle. Laitumelle pääsyä ei pitäisi joutua katkaisemaan esimerkiksi lietteen ajon tai rehun teon takia. Jos laiduntamisella ei tavoitella ruokinnallista merkitystä vaan pyritään parantamaan lehmien terveyttä ja hyvinvointia, laitumelle ei tarvitse tehdä suuria panostuksia

Kumman vuoro? Kotityön ja vanhemmuuden jakamiselle annetut perustelut epätyypillisen työajan perheissä

Aiemman tutkimuksen mukaan epätyypillinen työaika haastaa sukupuolten työnjaolle annettuja perusteluja, koska näissä perheissä on usein tilanteita, jolloin toinen vanhemmista kantaa yksin vastuuta kodista ja lapsista toisen ollessa töissä. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, millaisia perusteluita suomalaiset, epätyypillistä työaikaa tekevät vanhemmat antavat kotityön ja vanhemmuuden jakamiselle perheessään. Hyödynsimme epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien haastatteluiden (n=34) analyysissa aiemmassa tutkimuksessa löydettyjä sukupuolten työn-jaon selitysmalleja sekä kategoria-analyysia. Löysimme viisi työnjaon perhetyyppiä: Naishoivaajien perheissä äidit perustelivat sukupuolittunutta työnjakoa perinteisiä sukupuoli-rooleja korostaen. Samoin mieselättäjien perheiden isät oikeuttivat vähäistä osallistumistaan perhevastuisiin ulkoisilla resursseilla ja elättäjyydellä kiinnittyen näin perinteisiin isän ja äidin kategorioihin. Vuorotteluvanhemmuuden perheissä vanhemmat kuvasivat työnjakoa tasapuoliseksi molempien puolisoiden ajan saatavuuteen ja tasa-arvoideologiaan perustuen. Urasuuntautuneen vanhemman perheissä työnjakoa perusteltiin toisen vanhemman työhön sitoutumisella. Lisäksi toisen vanhemman pidempi poissaolo kuormitti osaa perheistä, ja sillä oli merkitystä työnjaon perustelemisessa. Vaikka epätyypillinen työaika luo edellytyksiä työn ja perheen tasa-arvoiseen jakamiseen, perinteisiin sukupuolten kulttuurisiin kategorioihin kiinnittyminen luo ristiriitaisuutta kerrontaan ja estää tasa-arvon toteutumista

Fibromyalgiaa sairastavan arjesta selviytyminen, tarvitsema ja saama tuki

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata fibromyalgiaa sairastavan kokemuksia arjesta selviytymisestä, sekä hänen tarvitsemasta ja saamasta tuesta. Opinnäytetyöllä haluamme valmistuvina sairaanhoitajina lisätä terveysalan ammattilaisten tietoisuutta sairaudesta sekä tuoda esiin fibromyalgiaa sairastavien kokemuksia ja heidän tuen tarvettaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan Reumayhdistys Ry:n Fibrokerhon kanssa. Kyseessä oli laadullinen opinnäytetyö. Aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kyselyllä. Aineistoon saatiin vastaukset avoimilla kysymyksillä ja vastaajien taustatiedot strukturoiduilla kysymyksillä. Kyselyyn vastasi yhteensä viisi henkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja aineistosta poimittiin strukturoitujen kysymysten vastaukset. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että fibromyalgian oireet ovat vaihtelevia ja vaikuttavat arjessa selviytymiseen. Uupumuksella, väsymyksellä ja kivulla on huomattava vaikutus arkeen, kuten liikuntaan ja kotitöistä selviytymiseen. Saatu tuki oli tärkeää, koska sen avulla selvitään päivittäisessä elämässä eteenpäin. Tärkeitä tuen muotoja olivat muun muassa vertaistuki, järjestötoiminta ja omaisten tuki. Tärkeimmiksi tarvitun tuen muodoiksi nousivat terveydenhuollon tuki varsinkin sairauden alkuvaiheessa ja työelämään liittyvä tuki, kuten helpotusta työpäivän pituuksiin tai työn rasittavuuteen. Myös vertaistuki nousi esille tarvittavan tuen muodoista. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveysalalla ja työpaikoilla, jotta saadaan lisätietoa fibromyalgiaa sairastavien tuen tarpeista. Jatkotutkimusaiheina voisi olla iältään nuorempien fibromyalgiaa sairastavien tuen tarve ja sen muodot.The purpose of this thesis was to discuss coping with fibromyalgia on a daily basis, as well as convey the need for support that the patients have. The aim of the thesis was to produce information for healthcare professionals, and to make fibromyalgia more known utilizing the experiences of patients. The thesis was carried out qualitatively. The data was collected via a Webropol –survey which consisted of both, closed and open-ended questions. The survey was implemented in co-operation with Lappeenrannan Reumayhdistys ry. The survey had five (n=5) participants, and the collected data was analyzed using inductive content analysis. Quantitative information was collected from the material. According to the results the symptoms of fibromyalgia vary greatly and the disorder has a notable impact on the everyday lives of the patients. Especially fatigue and pain affect the ability to manage everyday tasks such as housework and exercise. Receiving support is an extremely important part of coping and continuing a relatively normal life with this incurable disorder. Important forms of support were peer support, organizational activities, and the support of family. Particularly in the early stages of the disorder, a need for support from healthcare personnel is significant. Patients suffering from fibromyalgia also needed help from work places, for example shorter workdays or less onerous work. The results of this thesis can be utilized in healthcare and working life to provide more information about fibromyalgia. Further study of the subject could be about young people suffering from fibromyalgia, and about their need for support