Thermal resistance of hot-pressed paper mill fly ash

Abstract. Concrete is one of the most common construction materials, and its main raw material, Ordinary Portland Cement (OPC), is a significant greenhouse emitter. Numerous environmentally friendly alternatives have been developed for cement, from which alkali-activated materials (AAMs) are promising ones. Various industrial by-products such as fly ash (FA) and blast furnace slag (BFS) can be used as raw materials, and they are activated using an alkaline activator. This promotes the circular economy and reduces greenhouse emissions. Construction materials face different challenges, including corrosion and high temperatures. This work aimed to study the heat resistance of one of the AAMs. The work studied the flexural and compressive strengths of samples made from FA using various methods, as well as the changes in the crystal structure of the samples when they are exposed to high temperatures. FA from a by-product of the paper industry was used as raw material and standardized sand as an aggregate. A mixture containing sodium silicate, sodium hydroxide, and deionized water was used as an alkaline activator. In addition to conventional curing, a hot-pressing technique was utilized to prepare samples. Samples were cured at three different temperatures: 150°C, 225°C, and 300°C. Afterward, the samples were set to cure at room temperature. After two months, the samples were exposed to three different temperatures: 500°C, 800°C, and 1000°C. Based on the results, the hot-pressing technique is useful for preparing FA-based AAMs. The samples showed good heat resistance and especially, compressive strength remained when they were exposed to high temperatures. X-ray diffraction analysis (XRD) also showed that the phase structure of the samples was changed, and new amorphous phases were formed.Kuumapuristusmenetelmällä valmistetun paperitehtaan lentotuhkan lämmönkesto. Tiivistelmä. Betoni on yksi käytetyimmistä rakennusmateriaaleista ja sen tärkein raaka-aine, Portland-sementti, on merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja. Sementille on kehitetty lukuisia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, joista lupaavia ovat alkaaliaktivoidut materiaalit. Niiden raaka-aineina voidaan käyttää erilaisia teollisuuden sivutuotteita, kuten lentotuhkaa ja masuunikuonaa, joita aktivoidaan emäsaktivaattorilla. Tämä edistää kiertotaloutta ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Rakennusmateriaalit kohtaavat useita erilaisia haasteita, kuten korroosiota ja korkeita lämpötiloja. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia erään alkaaliaktivoidun materiaalin lämmönkestoa. Työssä tutkittiin lentotuhkasta eri metodeilla valmistettujen alkaaliaktivoitujen näytteiden taivutus- ja puristuslujuutta, sekä muutoksia näytteiden kiderakenteessa altistettaessa näytteitä korkeille lämpötiloille. Paperiteollisuuden sivutuotteena syntyvää lentotuhkaa käytettiin pääraaka-aineena ja standardisoitua hiekkaa aggregaattina. Emäsaktivaattorina käytettiin seosta, joka sisälsi natriumsilikaattia, natriumhydroksidia ja deionisoitua vettä. Näytteiden valmistuksessa hyödynnettiin perinteisen kovettamisen lisäksi kuumapuristustekniikkaa. Näytteitä kovetettiin kolmessa eri lämpötilassa: 150 ℃, 225 ℃ ja 300 ℃. Tämän jälkeen näytteet asetettiin kovettumaan huoneenlämpöön. Kahden kuukauden jälkeen näytteet altistettiin kolmelle eri lämpötilalle: 500 ℃, 800 ℃ ja 1000 ℃. Tulosten perusteella kuumapuristustekniikka on erittäin hyödyllinen tapa valmistaa lentotuhkapohjaisia alkaaliaktivoituja materiaaleja. Näytteet osoittivat hyvää lämmönkestoa ja erityisesti puristuslujuus säilyi hyvin korkeille lämpötiloille altistettaessa. Röntgendiffraktioanalyysi osoitti myös, että näytteiden faasirakenne muuttui ja uusia amorfisia faaseja muodostui

Vuokko ja Veli-Pekka, Viivi ja Veeti:pohjoispohjalaisten sukujen äänteelliset etunimisysteemit vuosina 1900–2018

Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani äänteellisiä etunimisysteemejä, jotka esiintyvät eräiden pohjoispohjalaisten sukujen neljän sukupolven jälkeläisten nimissä. Tutkin etunimisysteemien yleisyyttä eri aikoina sekä niiden periytymistä sukupolvelta toiselle. Tutkielman aineisto koostuu suvuissa vuosina 1900–2018 syntyneiden 1610 jälkeläisen 3249 nimestä. Suvuissa on 377 sisarussarjaa, joiden nimissä etunimisysteemejä voi esiintyä. Äänteelliset etunimisysteemit muodostuvat tietystä sisarusten nimille yhteisestä äännerakenteen piirteestä. Tutkimiani etunimisysteemejä ovat alku-, sisä- ja loppusoinnut, nimensisäiset soinnut sekä äännejonot. Eri sukupolvissa yleisiä ovat eri etunimisysteemit. Esimerkiksi ensimmäisen polven eli noin vuosina 1900–1930 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat a-alkusointu ja diftongin sisältävä CV₁V₂CV-äännejono, kun taas neljännen polven eli noin vuosina 1985–2018 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat m-alkusointu ja geminaatan sisältävä CVC₁C₁V-äännejono. Joissakin suvuissa äänteelliset etunimisysteemit ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Yleisempää on kuitenkin ollut yksilöllisen etunimisysteemin valitseminen jokaisen polven sisarusten nimiin. Äänteelliset etunimisysteemit ovat yleistyneet, yksilöllistyneet ja monipuolistuneet 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Aineiston ensimmäisen polven sisarussarjojen nimissä tyypillisiä ovat olleet yhden äänteen soinnut. Etunimisysteemittömyyttä on myös esiintynyt jonkin verran. Neljännen polven sisarussarjojen nimissä on tavallisesti useita eri etunimisysteemejä samoissa nimissä, ja nimisysteemit ovat usein harvinaisia usean äänteen sointuja. Etunimisysteemittömyyttä ei esiinny enää 2000-luvulla syntyneiden sisarusten nimissä juuri lainkaan. Sisarusten nimien liittäminen yhteen jollakin äännerakenteen piirteellä on yleistynyt selvästi 1900-luvun aikana, vaikka samaan aikaan nimenanto itsessään on yksilöllistynyt. Lapsille valitaan yksilöllisiä nimiä, joilla kuitenkin osoitetaan lasten kuuluminen osaksi sisarussarjaa. Toisaalta myös etunimisysteemit valitaan yksilöllisesti. Samalla kun systeemien käyttö on yleistynyt, erilaisten ja varsin harvinaistenkin etunimisysteemien määrä on lisääntynyt

Size and distance estimation in virtual reality

Abstract. Interest in virtual reality (VR) has been on the rise in the recent few years. However, it is difficult to create virtual environments which provide realistic perception of scale for their users. We wanted to study how humans perceive scale in VR and ways to improve VR scale perception. We did a pilot test to see how design choices affect distance and height estimation in VR. For pilot tests we had nine test participants. Based on the experience gathered from the pilot test, we designed the main test. For the main test we had 44 participants. The main test showed similar results for distance estimating as earlier studies. Humans underestimated distances and heights in VR. Having a familiar size object cue, a VR model of a milk carton, next to the object improved height estimations.Koon ja etäisyyden arviointi virtuaalitodellisuudessa. Tiivistelmä. Kiinnostus virtuaalitodellisuuteen (VT) on ollut kasvavaa muutaman viime vuoden aikana. On kuitenkin vaikeaa tehdä virtuaalinen ympäristö, joka luo käyttäjilleen luonnollisen aistimuksen mittakaavasta. Halusimme tutkia, miten ihmiset hahmottavat skaalaa VR:ssä ja kuinka sitä voi parantaa. Teimme pilottitestejä, jotta näkisimme kuinka erilaiset suunnittelupäätökset vaikuttavat etäisyyden ja korkeuden arviointiin virtuaalitodellisuudessa. Pilottitesteissä oli yhdeksän osallistujaa. Pilottitestien pohjalta teimme laajemman testin, jossa hyödynsimme pilottitesteistä saatuja kokemuksia. Laajemmassa testissä oli 44 osallistujaa. Tämä testi tuotti samankaltaisia tuloksia etäisyyden arvioinnissa kuin aikaisemmat tutkimukset. Ihmiset aliarvioivat etäisyyksiä ja korkeuksia virtuaalitodellisuudessa. Kun esineen vieressä oli tunnetun kokoinen esine, maitopurkin virtuaalimalli, korkeuden arviointi parani

Suppression of pro-inflammatory cytokine release by selective inhibition of inducible nitric oxide synthase in mucosal explants from patients with ulcerative colitis

Peer reviewe

Sosiaalisen median hyödyntäminen peruskouluopetuksessa

Tiivistelmä. Tutkielmassa selvitetään opettajien harrastuneisuutta ja yleistä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä sitä, miten he hyödyntävät sosiaalista mediaa opetuksessa. Tutkielmasta käy myös ilmi sosiaalisen median nykyinen käyttö kainuulaisissa peruskouluissa ja sosiaalisen median esiintyminen eri opetussuunnitelmissa. Tutkielman teoriaosassa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön historiaa aina sosiaaliseen mediaan asti. Ensimmäiset maininnat ”opetuskoneista” ovat jo 1920-luvulta, ajalta ennen varsinaisia tietokoneita. Tietokoneavusteinen opetus ei siten ole ajatuksena uusi. Myöhemmin mukaan on tullut myös Internet, joka on tuonut opetukseen paljon uusia tapoja hyödyntää tietokoneita. Viimeisimpinä kehitysvaiheina ovat web 2.0 ja sosiaalinen media, jotka mahdollistavat käyttäjille helpomman tavan luoda ja julkaista omia sisältöjään Internetissä. Vähitellen sosiaalinen media on löytämässä tietään myös peruskouluihin niin opetusvälineenä kuin yhteydenpitokanavana kodin ja koulun välillä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisesti. Tutkimusjoukoksi valittiin kainuulaisten peruskoulujen opettajat. Kainuun kaikkien 38 peruskoulun rehtoreille lähetettiin pyyntö saada tehdä opettajille kysely sosiaalisen median käytöstä. Heistä kymmenen antoi luvan koulunsa osallistumiseen tutkimukseen, kymmenen kieltäytyi. Lopuilta kouluilta ei saatu vastausta lainkaan. Kyselyyn vastasi 27 opettajaa kuudesta eri kunnasta. Aineiston keruu toteutettiin Internetin välityksellä hyödyntäen Webropol-ohjelmistoa. Saadut vastaukset analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelmistoa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että ne opettajat, jotka käyttävät sosiaalista mediaa ja yleisesti tieto- ja viestintätekniikka vapaa-ajallaan, hyödyntävät sitä myös opetustyössään yleisemmin. Tutkimuksen tuloksista voidaan myös päätellä, että sosiaalista mediaa hyödynnetään jo jonkin verran kouluissa, kovin yleistä se ei kuitenkaan ole. Kyselyn vastausten perusteella opettajat eivät tunnista osaa sosiaalisen median palveluista tutkielmassa esitetyn määritelmän mukaiseksi sosiaaliseksi mediaksi. Näiksi mielletään lähinnä tunnetuimmat palvelut, joita kaikkia ei kuitenkaan nähty oppimisen välineinä. Sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia opetustyöhön ja osa tutkimukseen osallistuneista opettajista onkin sitä jo hyödyntänyt. Osassa tutkimukseen osallistuneista kouluista opetussuunnitelman uudistamistyö oli juuri käynnissä ja tutkimuksen avoimessa kysymyksessä opettajat toivoivat sosiaalisen median huomioimista uudessa opetussuunnitelmassa

Web tension measurements in the paper mill

Web tension measuring methods and corresponding instruments have been evaluated at the Graphic Arts Laboratory of the VTT. Together with Valmet Paper Machinery, cross-web tension profiles have been studied in different paper machines and they have been compared to other profiles measured by the process control system in the paper machine. The role of the paper machine tension profile in winding and in paper customer rolls is outlined.The measuring techniques developed seemed to be practical and are from now on available to analyze the paper machine performance. The realized field measurements have shown quite even profiles in basis weight, dry weight and moisture, which are normally measured at the dry end of the paper machine. Web tension can show drastic variation across the web and especially web edges used to be problematic