Changes in prehistoric food cultures in Finland and North Norway: Examining the absorbed organic residues found in archaeological pottery

During the prehistoric period, groups in the northern areas used unglazed ceramic vessels to store and prepare their food. This action left both visible and invisible residues on the walls of the ceramic vessels used. The current multidisciplinary study focuses on the invisible organic residues absorbed in the walls of ceramic vessels and uses organic chemistry methodology to study the changes that occurred in prehistoric food procurement patterns. To detect changes in the food culture, organic residues from archaeological pottery from Finland and North Norway are studied. To create reference values from Finland and the Baltic Sea, compound-specific stable carbon isotope values for the palmitic and stearic acids from modern mammalian tissue, ruminant milk, and fish are presented. Hunting and gathering was undertaken during the Comb Ware period in South Finland. In this study, the first evidence of dairy farming was found from Corded Ware vessels. Agriculture was less common during the Kiukainen Ware period, as residues of dairy fats were found only from one Kiukainen Ware vessel. Based on the results obtained for this thesis, agriculture intensified again during the Early Metal Period, as nearly half of the studied Morby vessels were found to have been used for storing or processing dairy products. Even after agricultural practises arrived in Finland, hunting and gathering remained still an important part of the food procurement cycle. During the Early Metal Period, groups using Risvik Pottery in North Norway were practising farming, but also utilising the marine environment as a food source. The hunter-gatherer groups in the coastal areas of the Norwegian Sea also based their diet mainly on fish and marine mammals. The groups inland in North Norway and Finland, however, had a more diverse food procurement pattern that consisted of terrestrial animals and fresh water fish. Together with the previous knowledge, the findings presented in this thesis shed more light on the food procurement patterns of the prehistoric groups that were living in the North.Ruokakulttuurin muutokset esihistoriallisessa Suomessa ja Norjassa. Tutkimus arkeologiseen keramiikkaan imeytyneistä orgaanisista jäänteistä Ruoan valmistus ja säilytys lasittamattomassa keramiikka-astiassa jättää astian pintaan sekä näkyviä että näkymättömiä jälkiä. Tässä väitöskirjassa selvitetään orgaanisen kemian metodeja apuna käyttäen esihistoriallisten keramiikka-astioiden seinämiin imeytyneitä orgaanisia jäänteitä. Ruokakulttuurin muutosta selvitetään tutkimalla Etelä- ja Pohjois-Suomesta sekä Pohjois-Norjasta arkeologisilta kaivauksilta löytynyttä esihistoriallista keramiikkaa. Lisäksi tässä tutkimuksessa selvitetään Suomesta ja Itämerestä peräisin olevien nisäkkäiden, maidon ja kalojen palmitiini- ja steariinihappojen yhdistekohtaisten hiilen stabiilien isotooppien arvoja. Näitä arvoja voidaan tulevaisuudessa käyttää verrokkiaineistona tutkittaessa arkeologisen materiaalin isotooppiarvoja. Kampakeraamisena aikana ravinto hankittiin metsästämällä ja keräilemällä. Tässä tutkimuksessa varhaisimmat todisteet maitotaloudesta Etelä-Suomessa löytyvät nuorakeraamisista astioista. Kiukaisten kulttuurin aikaan maatalous ei ollut yhtä yleistä kuin nuorakeraamisena aikana. On kuitenkin todennäköistä, että maataloutta harjoitettiin Etelä-Suomessa pienimuotoisesti myös Kiukaisten kulttuurin aikana. Tutkituista Morbyn kulttuurin astioista lähes joka toisesta löydettiin merkkejä maitotuotteiden käsittelystä tai säilytyksestä. Tämän perusteella voidaan todeta, että varhaismetallikauden aikana maatalous yleistyi Etelä-Suomessa uudelleen. Pohjois-Norjassa varhaismetallikaudella Risvik-keramiikkaa käyttävät ryhmät harjoittivat maataloutta, mutta samanaikaisesti merenelävien osuus ruokavaliosta oli merkittävä. Myös Norjan rannikolla elävät metsästäjä-keräilijäyhteisöt hyödynsivät merenantimia suurissa määrin. Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen sisämaassa asuvat ryhmät puolestaan käyttivät ravintonaan maanisäkkäitä ja makeanveden kalaa. Väitöskirjassa esitetyt tulokset, yhdessä aiemman arkeologisen materiaalin tulkinnan kanssa, lisäävät ymmärrystämme pohjoisten alueiden esihistoriallisista ruonhankintatavoista

Compound-specific stable carbon isotope values of fatty acids in modern aquatic and terrestrial animals from the Baltic Sea and Finland as an aid to interpretations of the origins of organic residues preserved in archaeological pottery

The compound-specific stable carbon isotope (δ13C) analysis of organic residues is commonly used in the identification of lipid residues preserved in archaeological cooking vessels. This paper reports on the δ13C values for saturated fatty acids from modern freshwater and brackish fish, wild mammals, domesticated animal muscle tissues, and their milk, collected from Finland and the Baltic Sea. Differences are shown to exist in the δ13C values of carcass fatty acids of reindeer (Rangifer tarandus), wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus), and other ruminant animals. Thus, the results reported in this paper show the importance of using modern reference fat data from similar ecological conditions to those of the studied archaeological site. This is especially vital at sites where wild fauna are known to have contributed significantly to human diet. In addition, discussion on problems related to representativeness of modern reference animal tissues for the interpretation of ancient fats is also carried out.</p

Contrasting patterns of prehistoric human diet and subsistence in northernmost Europe

201

Hypoxia reveals a new function of Foxn1 in the keratinocyte antioxidant defense system

Skin exposed to environmental threats, including injuries and oxidative stress, develops an efficient but not fully recognized system of repair and antioxidant protection. Here, using mass spectrometry analysis (LC–MS/MS), followed by in vitro and in vivo experiments, we provided evidence that Foxn1 in keratinocytes regulates elements of the electron transport chain and participates in the thioredoxin system (Txn2, Txnrd3, and Srxn1) induction, particularly in a hypoxic environment. We first showed that Foxn1 in keratinocytes upregulates glutathione thioredoxin reductase 3 (Txnrd3) protein expression, and high levels of Txnrd3 mRNA were detected in injured skin of Foxn1+/+ mice. We also showed that Foxn1 strongly downregulated the Ccn2 protein expression, participating in epidermal reconstruction after injury. An in vitro assay revealed that Foxn1 controls keratinocyte migration, stimulating it under normoxia and suppressing it under hypoxia. Keratinocytes overexpressing Foxn1 and exposed to hypoxia displayed a reduced ability to promote angiogenesis by downregulating Vegfa expression. In conclusion, this study showed a new mechanism in which Foxn1, along with hypoxia, participates in the activation of antioxidant defense and controls the functional properties of keratinocytes. </p

Protein Identification of Venoms of the African Spitting Cobras, Naja mossambica and Naja nigricincta nigricincta

Cobra snakes, including Naja mossambica and Naja nigricincta nigricincta, are one of the major groups of snakes responsible for snakebites in southern Africa, producing significant cytotoxicity and tissue damage. The venom of N. mossambica has been briefly characterised, but that of N. n. nigricincta is not reported. The current study identifies the venom proteins of N. mossambica and N. n. nigricincta. This is achieved using sodium dodecyl sulphate (SDS)-polyacrylamide gel eletrophroresis (PAGE), followed by high-performance liquid chromatography-tandem mass spectrometry (HPLC-MS/MS). Most of the proteins were less than 17 kDa in both snakes. N. mossambica was found to have 75 proteins in total (from 16 protein families), whereas N.n. nigricincta had 73 (from 16 protein families). Of these identified proteins, 57 were common in both snakes. The proteins identified belonged to various families, including the three-finger toxins (3FTx), Cysteine-rich secretory proteins (CRiSP), Phospholipase A2 (PLA2) and Venom metalloproteinase M12B (SVMP). The current study contributes to the profile knowledge of snake venom compositions, which is of fundamental value in understanding the proteins that play a major role in envenomation</p

Differential Mitochondrial Gene Expression in Adipose Tissue Following Weight Loss Induced by Diet or Bariatric Surgery

ContextMitochondria are essential for cellular energy homeostasis, yet their role in subcutaneous adipose tissue (SAT) during different types of weight-loss interventions remains unknown.ObjectiveTo investigate how SAT mitochondria change following diet-induced and bariatric surgery–induced weight-loss interventions in 4 independent weight-loss studies.MethodsThe DiOGenes study is a European multicenter dietary intervention with an 8-week low caloric diet (LCD; 800 kcal/d; n = 261) and 6-month weight-maintenance (n = 121) period. The Kuopio Obesity Surgery study (KOBS) is a Roux-en-Y gastric bypass (RYGB) surgery study (n = 172) with a 1-year follow-up. We associated weight-loss percentage with global and 2210 mitochondria-related RNA transcripts in linear regression analysis adjusted for age and sex. We repeated these analyses in 2 studies. The Finnish CRYO study has a 6-week LCD (800-1000 kcal/d; n = 19) and a 10.5-month follow-up. The Swedish DEOSH study is a RYGB surgery study with a 2-year (n = 49) and 5-year (n = 37) follow-up.ResultsDiet-induced weight loss led to a significant transcriptional downregulation of oxidative phosphorylation (DiOGenes; ingenuity pathway analysis [IPA] z-scores: −8.7 following LCD, −4.4 following weight maintenance; CRYO: IPA z-score: −5.6, all P ConclusionsDifferentially regulated SAT mitochondria-related gene expressions suggest qualitative alterations between weight-loss interventions, providing insights into the potential molecular mechanistic targets for weight-loss success.</p

Ehjä Perhe : - Leirien ja lasten vertaisryhmätoiminnan arviointi

Kriminaalihuollon tukisäätiö (KRITS) on kehittänyt rikosseuraamusasiakkaiden perhetyötä jo kymmenen vuoden ajan. KRITSin Lapsi- ja perhetyöyksikkö on järjestänyt vuodesta 2014 lähtien Ehjä Perhe – leiritoimintaa rikosseuraamusasiakkaille ja heidän siviilissä oleville per-heilleen. Toiminnan lähtökohtana on korostaa lapsen ja perheen asemaa rikosseu-raamusalan perhetyössä. Tavoitteena on luoda vapautumiseen kuntouttava palvelu, joka vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta perhetyön keinoin. Opinnäytetyöni kuvaa leiritoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin tarkoitettu-jen työkalujen kehittämisprosessia, sekä esittelee lomakkeiden pilotoinnilla saadut tulokset. Toiminnan arvioinnilla on suuri merkitys järjestöorganisaatioille, sillä tällä tavoin voidaan to-dentaa toiminnan tuloksellisuus ja kartoittaa kehittämistarpeet. Organisaatioiden tuottaman toiminnan arvioinnin on oltava jatkuvaa, jotta toiminnan tarpeelli-suudesta on näyttöä ja rahoituksen jatkuvuus voidaan turvata. Arvioinnilla tuotetaan arvokas-ta tietoa tavoitteiden saavuttamisesta, ja tätä tietoa voidaan jakaa ja esittää verkostoyhteistyö-toimijoille sekä toiminnan rahoittajille. Arviointityökalun suunnittelu on ollut tarpeellista, sillä sen avulla pystytään kehittämään ja todentamaan leiritoiminnan onnistumista. Arviointityökalu toimii välineenä Ehjä Perhe -leiritoiminnan arvioinnissa. Arvioinnin avulla saadaan tietoa toiminnan merkityksellisyydestä, vaikuttavuudesta sekä toiminnan suunnasta. Opinnäytetyöstä käy ilmi arviointityökalun toteut-tamiseen liittyvät tiedonkeräysmenetelmät ja kohderyhmät.Support institution of criminal care (KRITS) has developed the family work for ten years already. Since year 2014, Child and family work unit of KRITS has organized camp activity called Ehjä Per-he for prisoners and their civilian families. Basis of the activity is to emphasize the status of child and family in prisoner’s family work. The goal is to create a rehabilitating service, which leads to liberation and strengthens the parenthood and relationship by the means of family work. My thesis describes the development process of tools that are used to evaluate productivity and effectivity of the camp activity. It also presents the results of piloting the forms. Evaluating the ac-tivity has a major significance to organizations, because this way the productivity can be verified and development needs can be mapped. Evaluating of activity needs to be constant; in order to get proof of the necessity of activity, and the continuity of funding can be secured. With evaluation, valuable information of achieving the goals is produced. This information can be distributed and presented to network co-operators and activity sponsors. The designing of evaluating tool has been necessary, since it can be used to develop and verify the success of camp activity. Evaluation tool works as a tool in the evaluation of Ehjä Perhe camp activity. With the evaluation, information about significance, efficiency and orientation of the activity is received. Thesis emerges the methods of data collection and target groups related to implemen-tation of evaluation too

Esimiehen haasteet tilamuutoksen yhteydessä Lapin keskussairaalan päivystyksessä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata esimiehen työn haasteita tilamuutoksen yhteydessä Lapin keskussairaalan päivystyksessä. Tutkimusta ohjaavana kysymyksenä oli, millaisia haasteita esimies kohtaa sairaalan tilamuutosten aikana. Lapin Keskussairaalan päivystys saa uudet tilat toiminnalleen ja muutto tapahtuu mahdollisesti maaliskuussa 2023. Opinnäytetyö työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineiston haut tehtiin Medic ja Cinahl Ebsco e-journals tietokannoista vuosilta 2015-2021. Lopulliseen kirjallisuuskatsauksen synteesiin valittiin 18 aineistoa, joissa oli tutkittu lähiesimiehen näkökulmasta asioita ja jotka täyttivät mukaanottokriteerit. Esimiehen haasteena muutostilanteessa ovat henkilöstöjohtaminen, organisaatiokulttuurin tunteminen, vuorovaikutus, motivointi sekä osallistaminen muutokseen, että viestintä ja tiedotus. Erityisesti viestintä ja vuorovaikutus nousivat kirjallisuuskatsauksessa esimiehen haasteina muutostilanteissa. Vuorovaikutus ja kommunikointi henkilökunnan kanssa on toimia, joilla esimies luo rakentavan suhteen henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa kuunteleminen ja läsnäolo ovat keskeisiä asioita joihin esimiehen tulee varata aikaa. Esimiehen tulee huomioida henkilöstön työhyvinvointi muutoksessa. Työhyvinvointia tuetaan avoimella ja johdonmukaisella viestinnällä, tavoitteiden selkeyttämisellä, henkilöstön osallistamisella ja oikeudenmukaisella johtamisella