Adaptation of Manufacturing Systems in Dynamic Environment Based on Capability Description Method

publishedVersionPeer reviewe

International Workshop on MicroFactories (IWMF 2012): 17th-20th June 2012 Tampere Hall Tampere, Finland

This Workshop provides a forum for researchers and practitioners in industry working on the diverse issues of micro and desktop factories, as well as technologies and processes applicable for micro and desktop factories. Micro and desktop factories decrease the need of factory floor space, and reduce energy consumption and improve material and resource utilization thus strongly supporting the new sustainable manufacturing paradigm. They can be seen also as a proper solution to point-of-need manufacturing of customized and personalized products near the point of need

Intensive care of traumatic brain injury and aneurysmal subarachnoid hemorrhage in Helsinki during the Covid-19 pandemic

Background To ensure adequate intensive care unit (ICU) capacity for SARS-CoV-2 patients, elective neurosurgery and neurosurgical ICU capacity were reduced. Further, the Finnish government enforced strict restrictions to reduce the spread. Our objective was to assess changes in ICU admissions and prognosis of traumatic brain injury (TBI) and aneurysmal subarachnoid hemorrhage (SAH) during the Covid-19 pandemic. Methods Retrospective review of all consecutive patients with TBI and aneurysmal SAH admitted to the neurosurgical ICU in Helsinki from January to May of 2019 and the same months of 2020. The pre-pandemic time was defined as weeks 1-11, and the pandemic time was defined as weeks 12-22. The number of admissions and standardized mortality rates (SMRs) were compared to assess the effect of the Covid-19 pandemic on these. Standardized mortality rates were adjusted for case mix. Results Two hundred twenty-four patients were included (TBIn= 123, SAHn= 101). There were no notable differences in case mix between TBI and SAH patients admitted during the Covid-19 pandemic compared with before the pandemic. No notable difference in TBI or SAH ICU admissions during the pandemic was noted in comparison with early 2020 or 2019. SMRs were no higher during the pandemic than before. Conclusion In the area of Helsinki, Finland, there were no changes in the number of ICU admissions or in prognosis of patients with TBI or SAH during the Covid-19 pandemic.Peer reviewe

Pyrolyysi turkiseläinten lannan käsittelymenetelmänä : TURKISTEHO-hankkeen osaraportti

Turkiseläinten kasvatus on Suomessa keskittynyt Pohjanmaan maakuntiin, joissa on paljon muutakin kotieläintaloutta. Alueella muodostuu lantafosforia yli kasvintuotannon tarpeen, ja sen kuljettamiseksi alueelta lantaa tulisi prosessoida väkevämmiksi lannoitevalmisteiksi. Yksi keino voisi olla pyrolyysi, jossa lantaa kuumennetaan (350–700 °C) vähähappisissa tai hapettomissa oloissa. Tällöin osa lannan eloperäisestä aineesta hajoaa muodostaen kiinteää hiilijaetta, haihtuvia kaasuja ja nesteitä. Hiilijakeen massa ja tilavuus ovat tällöin huomattavasti alkuperäistä lantaa pienemmät ja fosforipitoisuus korkeampi. Osana TURKISTEHO-hanketta tutkittiin pyrolyysiä yhtenä turkiseläinten lannan prosessointimenetelmänä ja arvioitiin hiilijakeen soveltuvuutta lannoitevalmisteeksi, pyrolyysikaasun ja -nesteen energiamäärää sekä nesteen soveltuvuutta biokaasulaitoksen syötteeksi. Lisäksi kartoitettiin toimintaan liittyvän lainsäädännön nykytilanne. Varjotalojen alta kerättyä, esikuivattua ja homogenisoitua ketun- ja minkinlantaa pyrolysoitiin laboratoriolaitteistolla kahdessa eri lämpötilassa (340 ja 470 °C). Eri tavoin käsiteltyjen lantojen (tuoreet, kuivatut ja hiilijakeet) ominaisuuksia lannoitevalmisteina (mm. ravinteet, fosforin liukoisuus) tutkittiin laboratorioanalyysein. Lisäksi fosforin käyttökelpoisuutta kasville selvitettiin astiakokeella (koekasvina raiheinä, verrokkina superfosfaatti). Pyrolyysikaasusta mitattiin kaasun pääkomponentit, joiden mukaan arvioitiin kaasun energiasisältö (alempi lämpöarvo). Pyrolyysinesteistä määritettiin alempi lämpöarvo ja metaanintuottopotentiaali laboratoriokokein. Ketun- ja minkinlanta soveltuvat esikuivattuina pyrolysoitaviksi. Pyrolyysilämpötilan nousu vaikuttaa muodostuvien jakeiden ominaisuuksiin ja määriin. Esimerkiksi fosforin pitoisuus hiilijakeessa kasvaa lämpötilan noustessa, mutta typpeä siirtyy enemmän kaasu- ja nestejakeisiin. Typpeä haihtuu myös esikuivauksessa. Hiilijakeiden fosforipitoisuudet olivat korkeita (64–96 g/kg kuiva-aineessa), minkä lisäksi ne sisälsivät myös sivu- ja hivenravinteita. Typpitoisuudet olivat alhaiset (3–6 % kuiva-aineessa), ja haitallisten metallien pitoisuudet alittivat kansallisen lainsäädännön raja-arvot. Fosforin liukoisuus heikkeni tuoreeseen lantaan verrattuna, mutta oli minkinlannan hiilijakeilla käyttökelpoisuudeltaan lähellä superfosfaattifosforin sekä tuoreen ja kuivatun lannan käyttökelpoisuutta. Ketunlannan pyrolyysi heikensi fosforin käyttökelpoisuutta suhteessa superfosfaattifosforiin. Pyrolyysikaasun ja –nesteiden polttaminen voisi tuottaa lannan esikuivaukseen tarvittavan energian. Pyrolyysinesteet voisivat soveltua myös lisäsyötteeksi biokaasun tuotantoon ainakin vähäisenä osana syöteseosta. Pyrolyysinesteen eri faasien erottelu voisi tehostaa nesteen hyötykäyttöä. Tulokset vaativat tuekseen lisätutkimusta mm. typen talteenoton mahdollisuuksista, nesteiden energiahyödyntämisestä ja hiilijakeen fosforin käyttökelpoisuudesta. Käytännön mittakaavan laitteistolla tehdyt kokeet antaisivat lisätietoa mm. prosessin hyötysuhteista ja energian tarpeesta sekä pyrolyysinesteen hyödynnettävyydestä. Myös lannan pyrolyysiin ja siinä syntyvien eri jakeiden hyödyntämiseen liittyvä lainsäädäntö on osittain vielä tarkentumatta.202

Towards a breakthrough in nutrient recycling : State-of-the-art and recommendations for developing policy instruments in Finland

The report has been complemented on 11.9.2018This report describes the state-of-the-art in phosphorus and nitrogen recycling in Finland and looks at basic data on the volumes and geographical distribution of biomasses and their nutrients. Based on this data, the report makes proposals for measures aiming to promote nutrient recycling. This report was prepared collaboratively by experts at the institutions making up the Finnish Partnership for Research on Natural Resources and the Environment (LYNET) to underpin a national action plan on nutrient recycling. Of all sectors in Finland, agriculture is the largest user and recycler of phosphorus and nitrogen. Different biomasses contain an annual total of approximately 26,000 t of recyclable phosphorus, which exceeds the fertilisation needs of grasslands and cereal crops in the entire area of Finland. The volume of nitrogen contained in biomasses is approximately 95,000 t. Still, approx. 11,000 t of phosphorus and 152,000 t of nitrogen are annually used in Finland as conventional inorganic fertilisers. There is a regional imbalance between manure production and crop nutrient requirements. The breakthrough in nutrient recycling means increased implementation of manure processing, thus making manure nutrients easier to transport and reducing the use of conventional inorganic fertilisers. At minimum 20% of the entire volume of manure generated in Finland will require advanced processing to enable long-distance transport of the manure phosphorus to areas in need of it. This requires separation of water. The highest demand for advanced processing is experienced in the regions of Ostrobothnia (approx. 60% at minimum), South Ostrobothnia and Satakunta (approx. 30 %) and Southwest Finland (13%). In the agricultural sector, fertilisation is currently guided by a wide array of different policy instruments, which make up an incoherent and unstructured whole. The instruments cause considerable amounts of regulatory burden, but appear to do little to promote sustainable nutrient recycling. This report proposes a total reform of the policy instruments to boost the recycling of nutrients. All legal standards related to fertilisation should be merged into a single statute, for example by developing the Nitrate Decree. At the same time, the current policy that controls nutrient use via the EU agri-environmental scheme should be abandoned, and the role of the environmental permit for livestock installations and its relationship with general regulatory instruments be clarified. A field plot specific nutrient database should be created to support guidance. The knowledge base of nutrient recycling should be developed by creating and maintaining a comprehensive data system on the quantities, properties and locations of nutrient-rich biomasses and ashes and their current processing methods. The report also proposes setting regional processing targets for livestock manure. Key objectives should include reducing excessive fertilisation in crop production. The goal of normative guidance should be nutrient use according to the crop needs.201

Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa : Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Julkaisua täydennetty 11.9.2018Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET:iin kuuluvien laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettu selvitys tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle. Suomessa maatalous on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä ja myös kierrättäjä. Erilaiset biomassat sisältävät vuositasolla kierrätettävissä olevaa fosforia yhteensä noin 26 000 tonnia, mikä on enemmän kuin koko Suomen nurmien ja viljojen lannoitustarve. Typpeä biomassat sisältävät noin 95 000 tonnia. Kuitenkin Suomessa käytetään vuosittain perinteisinä epäorgaanisina lannoitteina noin 11 000 t fosforia ja 152 000 t typpeä. Noin 20 % Suomen lantafosforista muodostuu alueilla, joilla sen määrä on suurempi kuin kasvien tarve. Lantafosforia tulisi siten kuljettaa muille alueille korvaamaan perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita. Kuljettaminen edellyttää yleensä prosessointia, mm. veden poistoa. Myös muiden biomassojen käsittelyssä on tarpeen ottaa käyttöön ravinteita tehokkaammin kierrättäviä teknologioita. Maataloussektorilla lannoitusta ohjataan useiden ohjauskeinojen palapelillä, josta on muodostunut epäyhtenäinen ja jäsentymätön kokonaisuus. Nykyisellään ohjaus aiheuttaa huomattavaa sääntelytaakkaa, mutta sen merkitys kestävän ravinnekierrätyksen edistäjänä vaikuttaa heikolta. Raportissa ehdotetaan mm. ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yleinen kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esim. nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla luovuttaisiin ympäristökorvausjärjestelmän nykyisenkaltaisesta ravinteiden käytön ohjauksesta ja selkeytettäisiin eläinsuojan ympäristöluvan roolia ja suhdetta yleiseen normiohjaukseen. Ohjauksen tueksi luotaisiin peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Ravinteiden kierrätyksen tietopohjaa tulisi kehittää luomalla kattava ja päivitettävä tietojärjestelmä ravinnerikkaiden biomassojen ja tuhkan syntypaikoista, määristä, ominaisuuksista ja nykykäsittelyistä. Tuotantoeläinten lannoille ehdotetaan asetettavaksi alueelliset prosessointitavoitteet. Keskeisenä tavoitteena tulisi olla ylilannoituksen vähentäminen kasvintuotannossa ja siirtyminen kasvien tarpeen mukaiseen lannoitukseen.201

Miten syömishäiriöt vaikuttavat nuoren suun terveyteen? : - Opas hoitohenkilöstölle

Syömishäiriöstä kärsii noin 7 % suomalaisista naisista ja valtaosa heistä on 15–20-vuotiaita nuoria naisia, joilla on diagnoosina anoreksia tai bulimia. Syömishäiriöt vaikuttavat monin tavoin yleis- ja suunterveyteen epäsuotuisasti, mutta asiaa on tutkittu vähän. Syömishäiriöiden aiheuttamat suun terveydelliset muutokset ja vauriot ovat jääneet vähälle huomiolle hoidettaessa syömishäiriöistä potilasta. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli kuvata syömishäiriöiden vaikutuksia nuoren suun terveyteen ja suunnitella aiheeseen liittyvään teoriatietoon perustuen opas hoitohenkilökunnalle. Opas on käytännönläheinen ja toimii tietopakettina hoitohenkilökunnalle syömishäiriöiden vaikutuksista suun terveyteen sekä apuvälineenä potilaiden ohjauksessa. Yhteistyökumppanina oli Kuopion yliopistollisen sairaalan ihotautien ja endokrinologian vuodeosasto. Syömishäiriötä sairastavilla suuhygienian hoitoon ja ruokailutapoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska syömishäiriöt lisäävät suun alueen sairauksien ja tulehdusten riskiä. Suurimpia ongelmia syömishäiriötä sairastavalla ovat eroosiovauriot eli hampaiden kiilteen kuluminen, suun kuivuus, hampaiden reikiintyminen, iensairaudet ja pahanhajuinen hengitys. Huolelliseen suuhygienian hoitoon kuuluvat hampaiden mekaaninen puhdistus eli hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus, kielen puhdistus tarvittaessa, sekä tarvittaessa miedon suuveden käyttö. Säännöllisellä ja huolellisella suuhygienian hoidolla, terveellisellä ravinnolla ja oikeilla ruokailuajoilla edistetään suun terveyttä ja ennaltaehkäistään suun alueen tulehduksia ja sairauksia. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää että esimerkiksi lähihoitajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien koulutukseen sisältyisi enemmän tietoa suun terveydestä ja sen vaikutuksista, sekä yleisterveyden vaikutuksista suun terveyteen.Seven percent of Finnish women have an eating disorder and most of them are 15–20-year-old young women who have a diagnosis anorexia or bulimia. Eating disorders affect in many negative ways on health and oral health but it hasn’t been researched much. Changes and damages in oral health have not been considered enough when treating eating disorders. This thesis is a development. The purpose of development’s was to describe the consequenses of eating disorders’ in young women’s oral health and plan a guide based on the theory basis to the nursing staff. The guide is practical and it works as a data bank to the nursing staff and helps to guide the patient. The cooperation partner of this work is the dermatological and endocrinology department in Kuopio university hospital. Eating disorder patients have to pay attention especially to oral hygiene and eating habits, because eating disorders increase the risk to have disease or inflammation in mouth area. The biggest problems with eating disorders are erosion damages or teeth’s enamel attrition, mouth dryness, dental caries, gums diseases and smelly breath. Careful mouth hygiene is included mechanical teeth cleaning which are teeth brush and dental space cleaning, tongue cleaning and when necessary mild mouthwash use. Regular and careful oral hygiene and healthy nutrition and right eating times advances oral health and prevent inflammations and diseases in mouth area. In the future it would be important to include in the nurse’s education more information about oral health and how it affects to physic health and vice versa

Play(e)scapes:Stimulation of Adult Play through Art-based Action

The purpose of this study was to determine whether adults’ play can be stimulated using art-based exercises. It is based on an experiment in which people were asked to make visual reinterpretations of artworks of their choice while visiting a forest or other natural environment. The key concept was to encourage participants to experience play inspired by the artworks, specifically on the terms of, and in interaction with, the location. Participants were further encouraged to share their experience with others by uploading a picture to a website. The results show that playing really did take place in the natural settings. The pictures show clear signs of adults surrendering to play and proof of use of playthings. Hence it looks as if adults’ play may be stimulated using art-based exercises and that adult players make astonishingly multidimensional and deeply meaningful picture interpretations as long as they are given a good reason to do so and the freedom to throw themselves into action. Giving permission to act differently, the permission to free oneself from familiar operating models was encouragement enough, and the forest suddenly acquired new experiential, functional, multi-sensory purposes which crossed the boundary of normality