Maarajoitusten taloudelliset vaikutukset suomalaisissa yrityksissä ja kotitalouksissa

Geoblokkaus tarkoittaa myyjän maantieteellisin perustein tai käyttäjän kotimaan perusteella asettamia rajoitteita Internetin kautta myytävien tuotteiden ja palveluiden saatavuudessa ja hinnassa. Tässä raportissa tarkastellaan seuraavan kolmen geoblokkaus -käytännön kieltämisen vaikutuksia: i) Digitaalisten palveluiden siirrettävyyttä ja saatavuutta rajoitetaan yli maarajojen. Käytännössä maasta toiseen matkustavalla tai muuttavalla kuluttajalla ei ole oikeutta käyttää (aiemmassa) kotimaassaan tilamaansa online -palvelua, ii) Maarajat ylittävää kaupankäyntiä rajoitetaan: kuluttajat eivät voi ostaa kotimaastaan käsin Internetin kautta samoja tuotteita tai palveluita, jotka ovat verkkokaupassa saatavilla joissakin muissa EU-maissa ja/tai iii) kuluttajilta veloitetaan verkkokaupassa eri hintoja samoista palveluista ja/tai tuotteista asuinpaikkansa tai kotimaansa perusteella

Impact of structural changes in wood-using industries on net carbon emissions in Finland

Forests and forest industries can contribute to climate change mitigation by sequestering carbon from the atmosphere, by storing it in biomass, and by fabricating products that substitute more greenhouse gas emission intensive materials and energy. The objectives of the study are to specify alternative scenarios for the diversification of wood product markets and to determine how an increasingly diversified market structure could impact the net carbon emissions (NCEs) of forestry in Finland. The NCEs of the Finnish forest sector were modelled for the period 2016-2056 by using a forest management simulation and optimization model for the standing forests and soil and separate models for product carbon storage and substitution impacts. The annual harvest was fixed at approximately 70 Mm(3), which was close to the level of roundwood removals for industry and energy in 2016. The results show that the substitution benefits for a reference scenario with the 2016 market structure account for 9.6 Mt C (35.2 Mt CO2 equivalent [CO2 eq]) in 2056, which could be further increased by 7.1 Mt C (26 Mt CO2 eq) by altering the market structure. As a key outcome, increasing the use of by-products for textiles and wood-plastic composites in place of kraft pulp and biofuel implies greater overall substitution credits compared to increasing the level of log harvest for construction.peerReviewe

Effect of increased wood harvesting and utilization on required greenhouse gas displacement factors of wood-based products and fuels

Highlights • Displacement factor (DF) describes the substitution climate impact of wood use. • We estimated required displacement factor (RDF) to achieve zero emissions. • RDF should be 2.0–2.4 tC tC−1 for increased wood use in 2017–2116 in Finland. • RDF appears greater than the estimated current average DF. • This is a threat for forest-based bioeconomy from the climate change viewpoint.A displacement factor (DF) may be used to describe the efficiency of using wood-based products or fuels instead of fossil-based ones to reduce net greenhouse gas (GHG) emissions. However, the DFs of individual products and their production volumes could not be used alone to evaluate the climate impacts of forest utilization. For this reason, in this study we have developed a methodology to assess a required displacement factor (RDF) for all wood products and bioenergy manufactured and harvested in a certain country in order to achieve zero CO2 equivalent emissions from increased forest utilization over time in comparison with a selected baseline harvesting scenario. Input data for calculations were produced with the simulation model, Monsu, capable of predicting the carbon stocks of forests and wood-based products. We tested the calculations in Finnish conditions in a 100-year time horizon and estimated the current average DF of manufactured wood-based products and fuels in Finland for the interpretation of RDF results. The results showed that if domestic wood harvesting will be increased by 17–33% compared to the basic scenario, the RDF will be 2.0 to 2.4 tC tC−1 for increased wood use in 2017–2116. However, the estimated average DF of manufactured wood-based products and fuels currently in Finland was less than 1.1 tC tC−1. The results indicate strongly that the increased harvesting intensity from the current situation would represent a challenge for the Finnish forest-based bioeconomy from the viewpoint of climate change mitigation. For this reason, there is an immediate need to improve reliability and applicability of the RDF approach by repeating corresponding calculations in different circumstances and by improving estimations of DFs on country levels

Maternal Vitamin C and Iron Intake during Pregnancy and the Risk of Islet Autoimmunity and Type 1 Diabetes in Children: A Birth Cohort Study

Our aim was to study the associations between maternal vitamin C and iron intake during pregnancy and the offspring's risk of developing islet autoimmunity and type 1 diabetes. The study was a part of the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) prospective birth cohort including children genetically at risk of type 1 diabetes born between 1997-2004. The diets of 4879 mothers in late pregnancy were assessed with a validated food frequency questionnaire. The outcomes were islet autoimmunity and type 1 diabetes. Cox proportional hazards regression analysis adjusted for energy, family history of diabetes, human leukocyte antigen (HLA) genotype and sex was used for statistical analyses. Total intake of vitamin C or iron from food and supplements was not associated with the risk of islet autoimmunity (vitamin C: HR 0.91: 95% CI (0.80, 1.03), iron: 0.98 (0.87, 1.10)) or type 1 diabetes (vitamin C: 1.01 (0.87, 1.17), iron: 0.92 (0.78, 1.08)), neither was the use of vitamin C or iron supplements associated with the outcomes. In conclusion, no association was found between maternal vitamin C or iron intake during pregnancy and the risk of islet autoimmunity or type 1 diabetes in the offspring

Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensaatiomallit – esimerkkinä Koillis-Suomi

Raportin tekijät: Raportin taustan ja tavoitteet (luku 1), Alueellisen hiilikompensaatiomallin kehittämisprosessin (luku 6), Hiilikompensaatiomallin soveltaminen Koillismaan alueella (luku 7) ja Mahis-hankkeen johtopäätökset (luku 8) ovat kirjoittaneet Jenni Simkin, Kaarina Tervo-Kankare, Pinja Leino, Roosa Ridanpää, Henna Konu ja Liisa Tyrväinen. Lisäksi he ovat osallistuneet muiden lukujen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Anna Saarela osallistui lukujen 1 ja 8 kirjoittamiseen sekä raportin muiden osioiden kommentointiin. Lisäksi kiitämme arvokkaista kommenteista Erkki Mäntyrantaa ja Aleksi Lehtosta raporttiin liittyen. Raportin luvussa 5 on käytetty Aleksi Lehtosen ja kumppaneiden julkaisun tuloksia (Lehtonen ym. 2020). Seuraavat luvut ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Luku 2 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää sekä Tiina Mattila Luku 3 Emmi Hilasvuori, Pinja Leino, Kaarina Tervo-Kankare ja Heli Miettinen Luku 4 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää ja Tiina Mattila Luku 5 Tapio Eerikäinen, Pinja Leino, Liisa Tyrväinen ja Jenni Simkin Luku 7.2.1 Kristian Karlsson, Jari Hynynen ja Liisa Tyrväinen sekä liite 3 Soili Haikarainen Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista raporttia laatiessa myös Kirsi Kuoskua, Naturpolis Oy ja Jukka Koutaniemeä, Pudasjärven Kehitys. Lisäksi kiitämme seuraavia yhteistyötahoja: alueen matkailuyhdistykset, Metsäkeskus, puutoimialayhdistys sekä muut metsäalan toimijat. Positive Impactin ja Tussitaikureiden hankkeelle tekemää työtä on hyödynnetty raportin kuvituksessa. Kiitämme hankkeen mahdollistanutta rahoittajaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensointimallit – esimerkkinä Koillis-Suomi -hankkeen (MAHIS) tavoitteena oli tukea Koillis-Suomen matkailuelinkeinon osallistumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeessa selvitettiin kotimaisen, metsiin perustuvan hiilikompensaatiotoiminnan kehittämisedellytyksiä alueella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja matkailuyritysten hiilipäästöjen sitomiseen paikallisesti, samalla kun alueen metsänomistajille tarjottaisiin uusia vaihtoehtoaja saada metsistään tuloja hiilikompensaation kautta. Kotimaisen hiilikompensaatiokaupan käynnistämistä on kuitenkin hidastaneet lainsäädännölliset ja luotettavuuteen liittyvät haasteet. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia hiilikompensointimalleja ja niiden soveltuvuutta alueelle. Tavoitteena oli löytää toimiva, läpinäkyvä ja luotettava kompensointimalli. Tätä varten selvitettiin laajasti hiilinielujen kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia, näkemyksiä ja arvoja, sekä tuotettiin tietoa alueen matkailun hiilipäästöistä. Hankkeessa hyödynnettiin yhteistyöverkostoja ja osallistettiin alueen matkailualan yrityksiä, matkailijoita ja metsänomistajia. MAHIS-hanke koostui neljästä työpaketista. Esiselvityksessä arvioitiin hiilikompensaatiotoiminnan nykytilaa ja haasteita, samalla kun kompensaatiomalleja arvioitiin. Kolmannessa työpaketissa kerättiin tietoa matkailijoilta ja yrityksiltä, ja viimeisessä työpaketissa suunniteltiin alueelle soveltuvaa kompensointitoimintamallia muiden työpakettien tuloksia hyödyntäen. Koillismaan alueen matkailijat ja matkailuyritykset suhtautuvat myönteisesti hiilikompensaatioon. Suurinta osaa matkailijoista kiinnosti heidän oman matkansa hiilijalanjälki sekä se, minkälaisia ilmasto- ja ympäristötoimia matkailukohteessa tehdään. Kysyttäessä matkailijoiden mieltymyksiä erilaisia kompensaatiotapoja kohtaan, metsien suojelu nousi mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi metsien lannoituksen sijaan. Sekä matkailijat että yritykset toivoivat paikallisesti toteutettua kompensaatiota. Matkailuyritysten keskuudessa ajatus kompensaatiotoimintaan lähtemisestä koettiin kuitenkin haastavaksi. Ajanpuute ja vaikeudet ymmärtää sekä toteuttaa kompensaatiotoimintaa koettiin esteinä. Paikalliset metsänomistajat kannattivat omien metsien hyödyntämistä kompensaatiotoiminnassa, mutta paikallisesti toteutettavaan kompensaatiomalliin kaivattiin konkretiaa ja selkeyttä. Mallin jalkauttamisessa matkailuyrityksille korostettiin vastuullisuuden merkitystä ja yhteistyön voimaa. Laskelmien perusteella Koillismaan metsillä olisi potentiaalia vahvistaa hiilinieluja matkailun tarpeisiin varsin kustannustehokkaasti. Maisemallisesti arvokkaiden metsien suojelu ja kiertoaikojen pidentäminen osassa metsiä, voisivat sitoa merkittävän osan alueen matkailupäästöistä. Lisäksi turvemaiden tuhkalannoitus nähtiin potentiaalisena kompensaatiovaihtoehtona alueella. Kompensaatiotoiminnan kehittäminen on välttämätöntä matkailualan mittavien ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Hiilikompensaatiotoiminta voisi tarjota taloudellisia liiketoimintamahdollisuuksia ja paikallisesti toteutettuna, sillä voidaan myös kehittää maaseudun elinvoimaa. Pitkällä tähtäimellä kotimaisia vaihtoehtoja tarjoava hiilikompensaatiokauppa tulee olemaan kilpailullinen ja imagoon liittyvä etu koko Koillis-Suomen matkailutoiminnalle

A Defined and Xeno-Free Culture Method Enabling the Establishment of Clinical-Grade Human Embryonic, Induced Pluripotent and Adipose Stem Cells

Peer reviewe

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi

Tässä raportissa esitetään energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutusten arviointi, joka on tehty osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n koordinoimaa Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hanketta. Ympäristövaikutusten arviointia koordinoi SYKE. Arviointi keskittyy tunnistettuihin potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin. Aiheen laajuuden vuoksi suuri osa arvioinnista on laadullista. Linjaukset ja toimet vaikuttavat toteutuessaan erikseen ja yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, ilmansaasteisiin sekä ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Puun ja biopolttoaineiden käytöllä on tärkeä asema strategiassa ja KAISUssa, minkä vuoksi siihen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoiteltu kotimaisen puunkäytön lisäys pienentää metsien hiilinielua. Sen vuoksi Suomen päästöjen ja nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Puunkorjuun lisäyksellä voi myös olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa hakkuiden suuntaamisella sekä tehostamalla suojelutoimenpiteitä. Ilmansaasteiden päästöjen arvioidaan vähentyvän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta strategian ja KAISU:n toimien arvioidaan vaikuttavan kehitykseen vain vähän. Materiaalitehokkuuteen ja mineraalivarojen louhintaan toimilla ei myöskään arvioitu olevan juurikaan suoraa vaikutusta. Sen sijaan linjaukset ja toimet luovat paineita kehittää elinoloja ja - tapoja, joiden seurauksena kasvihuonekaasupäästöt liikkumisessa ja asumissa sekä muussa kulutuksessa vähenevät. Linjausten ja toimien käytännön toteutuksen yksityiskohdat määräävät, mitä hyvinvointivaikutuksia niillä on eri väestönryhmissä. Vaikutusten moninaisuuden takia on tärkeää, että strategian ja suunnitelman toimeenpanoa seurataan monipuolisesti. Monipuolinen seuranta auttaa tunnistamaan myös ennakoimattomia vaikutuksi

The effectiveness and applicability of different lifestyle interventions for enhancing wellbeing : the study design for a randomized controlled trial for persons with metabolic syndrome risk factors and psychological distress

Peer reviewe