Establishment of 3D co-culture model of mesenchymal stem cells and mononuclear cells for studying vasculogenesis/angiogenesis, and the magnetic isolation of endothelial progenitor cells from mononuclear cells

Bone tissue engineering that stimulates bone formation has improved normal fracture healing, but its true clinical impact is still lacking. One of the biggest problems with bone tissue engineered grafts is an inadequate blood supply to the site of implantation. Our research group has previously shown that tubular, vessel-like structures are formed in the regular co-cultures of bone marrow derived mesenchymal stem cells (MSCs) and peripheral blood derived mononuclear cells (PB-MNCs). In addition, enhanced differentiation of both bone-forming osteoblasts and pericytes supporting vessel structures was observed. This offers an interesting possibility for a new cell-based therapy and could possibly solve the problem with inadequate blood supply. In this project, a three-dimensional co-culture model was established to study angiogenesis/vasculogenesis by mixing type I collagen with Matrigel in four different ratios and culturing the cells within these gels. Both human umbilical vein endothelial cells (HUVECs) as well as MSCs and PB-MNCs were used. Cell proliferation and viability was analysed with AlamarBlue assay and live cell monitoring was done by IncuCyte ZOOM. Endothelial cell precursors and monocytes were isolated from peripheral blood by magnet activated cell sorting (MACS) with CD34 and CD14 markers, respectively. Isolated cells were grown with MSCs in a regular monolayer culture. Numbers of rounded and elongated cells were counted from microscope images with ImageJ program. Immunofluorescence staining for endothelial marker CD31 and pericyte marker PDGFRB was done on the co-cultures. Results indicate that the morphology of the cells changed inside the gels. Cells started to reach out to neighbouring cells and formed networks instead of a single confluent layer. Primary cells stayed viable and started to proliferate in each gel. In the co-cultures with CD34 and CD14 selected cells, the number of rounded cells decreased, while the number of elongated cells increased, indicating a possible endothelial cell differentiation. In conclusion, elongated, endothelial cell-like morphology and the formation of cellular networks appeared promising for the formation of vessel-like structures. Further studies are still needed both to confirm these results and to study the endothelial cell and pericyte differentiation in more detail

Uusi metsälaki lisää metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Tieteen tori: Metsälakiuudistu

Supplier Quality from reactive to proactive

Goal of this study is how the supplier quality assurance organization can move from reactive to proactive way of working. An organizational change inside the case company is the starting point for this study. As the researcher is working in the organization during the study period an action analytical research method is chosen. Case study approach is chosen as the researcher is inside the organization and observes the current situation in contrast to existing practices and guidelines while applying chosen theories to achieve given targets. In this study a strategy is created for the supplier quality assurance department. From strategy a development plan is induced. Development plan includes consideration on responsibilities and communication on non-conformity handling in the case company. For the incoming inspection workshop methods to reduce lead time are done in a form of layout development project. Performance measurement indicators are created to adjust and confirm the effectiveness of several on-going development projects. Few main points for further development are given for the management to consider. This study gives an overall picture of a one way to establish a new strategy and initiate needed development projects to meet the productivity targets given by company’s management.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Great Ostrobothnian peasant houses

Ostrobothnian houses are our common cultural heritage. They are an essential component of the Ostrobothnian cultural landscape and people’s everyday life. They still serve as people’s homes and leisure-time houses. What values does the Ostrobothnian house culture involve? What is the background of the construction of Ostrobothnian houses? Why and how were they built? What structural solutions were used? The book answers these questions and also presents the regional and stylistic diversity of Ostrobothnian houses. The text is accompanied by diverse illustrations. The book includes plenty of previously unpublished archive material, including treasures such as early photographs by Julia Widgren from the 1870s as well as aquarelles and drawings by Toivo Salervo and Alvar Aalto from the first decades of the 20th century. An Ostrobothnian house is more than just a building. It is an entire cultural sphere with rich values, which offers a lot to learn from. The University of Helsinki Ruralia Institute launched a series of projects related to Ostrobothnian houses in 2013. Apart from producing new knowledge, they aim at the cognitive, skill-based and institutional strengthening of actors interested in rural cultural heritage. This reference book is a compact package on the values, styles, background and diversity of Ostrobothnian house culture.Online version: University of Helsinki, 202

Kiinteät puupolttoaineet Suomen energiantuotannossa

Political incentives often have a central role in bioenergy production. Influence of these incentives is expected to increase, because conventional fossil fuels are draining and the climate change forces policy makers to react. Hence, the demand for biofuels is also expected to grow. Woodbased fuels are the most important biofuel and renewable energy source in Finland. Woodbased fuels are almost equally divided into liquid byproducts of the pulp industry and solid woodbased fuels. This study focuses on solid woodbased fuels, because these solid fuels have markets unlike e.g. black liquor and because these shares increase. In this study, the solid woodbased fuels include forest chips, bark, sawdust, industrial chips, recycled wood and pellets. One aim of the study is to formulate a general view of the Finnish woodbased fuel markets. The demand is analysed by using the statistics of The Finnish Forest Research Institute (Metla) and the supply by using existing literature. Metla compiles statistics about the utilization of woodbased fuels from over 700 energy facilities, comparing several categories of woodbased fuels. This study overwiews the period from 2003 to 2007. Energy facilities are divided into four different so that the specifics of the demand can be identified. Another aim of the thesis is to study the impact of emissions trading on woodbased fuel utilization. Emissions trading is the most important instrument for improving the competitive advantage of renewable energy production for energy facilities that belong to the scheme, producing heat or electricity with over 20 MW nominal effect. The growth in the credit price of 2 co emissions increases the demand for biofuels and reduces the demand for fossil fuel in energy facilities of over 20 MW. Empirical analysis are carried out for different energy facility categories. Large community facilities are more sensitive to the changes of credit price than the forest industry`s plants. Energy facilities with 520 MW nominal capacities reduce the woodbased fuel utilization, when the credit price rises. This flux diminishes the effect of the emissions trading. On the other hand, it seems that changes in credit price do not affect the woodbased fuel consumption in energy facilities of less than 5 MW. The utilization of woodbased fuels will change due to the stuctural changes in the forest industry. The production of byproducts, such as bark, decreases with diminishing quantaties of traditional forest industry products. If the increasing demand was met, forest chip utilization should be added. However, especially the restriction of production in the sawmill industry decreases the supply of harvesting residues chip and forest chip production shifts more towards energy wood thinning. Also, the use of woodbased fuels among different energy facilities is changing. The utilization of woodbased fuels has traditionally been centralized in the forest industry units using industrial byproducts. Nowadays, it is also an important energy source for the energy production facilities of the communities due to different policy instruments. This has affected that the trade of woodbased fuels has increased.Poliittiset kannustimet ovat usein keskeisiä bioenergian kilpailukyvylle. Bioenergian tuotantoa tukevien kannustimien merkityksen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ja ilmaston lämpeäminen kannustavat päättäjiä entistä voimakkaampiin tukitoimiin. Näin myös biopolttoaineiden kysynnän odotetaan kasvavan. Puupolttoaineet ovat tärkein Siomessa käytettävä biopolttoaine ja uusiutuvan energian muoto. Puupolttoaineet jakautuvat määrällisesti lähes tasan selluteollisuuden jäteliemiin ja kiinteisiin puupolttoaineisiin. Tämä tutkimus keskittyy kiinteisiin puupolttoaineisiin, koska jäteliemillä ei ole markkinoita ja niiden osuuden odotetaan pienenevän. Kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tutkimuksessa metsähaketta, kuorta, sahanpurua, teollista haketta, kierrätyspuuta ja pellettejä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva suomalaisista puupolttoainemarkkinoista. Kysynnän ja käytön analyysi perustuu Metlan keräämään aineistoon ja tarjonta analyysi olemassa olevaan kirjallisuuteen. Metla tilastoi vuosittain yli 700 lämpöja voimalaitoksen puupolttoaineiden käyttöä, jossa erotellaan eri kiinteät puupolttoaineet toisistaan. Tutkimuksessa tarkastellaan puupolttoaineiden käyttöä vuosina 20032007. Tutkimuksessa puupolttoaineita käyttävät laitokset jaetaan neljään ryhmään, jotta kysynnän erityispiirteet eri ryhmien välillä voidaan tunnistaa. Toinen tutkimuksen tavoite on tarkastella päästökaupan vaikutusta puupolttoaineen käyttöön. Päästökauppa on tärkein uusiutuvan energian kilpailukykyä parantava kannustin päästökaupan piiriin kuuluville yli 20 MW:n laitoksille. Päästöoikeuden hinnan nousu kasvattaa biopolttoaineiden kysyntää ja vähentää fossiilisten polttoaineiden kysyntää laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin. Päästökaupan vaikutusten tarkastelu tehdään tutkimuksessa eri puupolttoaineille ja eri laitosryhmille. Aineiston perusteella huomataan, että korkea päästöoikeuden hinta kasvattaa puupolttoaineiden käyttöä enemmän yhdyskuntien kuin metsäteollisuuden suurissa voimalaitoksissa. Korkea päästöoikeuden hinta puolestaan vähentää puupolttoaineiden käyttöä keskisuurissa voimalaitosissa, mikä vähentää päästökaupan tehoa. Päästöoikeuden hinnan muutokset eivät vaikuta pieninpien laitosten puupolttoaineiden käyttöön, mikä voi johtua esimerkiksi laitosten polttoteknologiasta. Puupolttoaineiden käyttö tulee muuttumaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Metsäteollisuuden tuotteiden tuotantomäärien pinentyessä myös kuoren ja muiden sivutuotteiden määrät vähenevät. Puupolttoaineiden käytön kasvattaminen edellyttää metsähakkeen käytön lisäämistä. Kuitenkin erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon supistuminen vähentää päätehakkuiden määrää, jolloin metsähakkeen tuotannon kasvu painottuu harvennuksiin. Puupolttoaineiden käyttö muuttuu myös eri laitosryhmien välillä. Perinteisesti metsäteollisuus on hyödyntänyt prosessiensa sivutuotteena syntyvät sivutuotteet energiaksi vastaten lähes kokonaan puupolttoaineiden hyödyntämisestä. Nykyisin puupolttoaineiden käyttö on levinnyt yleisesti yhdyskuntien energiantuotantoon, jolloin puupolttoaineiden kauppa ja kysyntä on kasvanut

Acute Fulminant Pancreatitis: Debridement or Formal Resection of the Pancreas

During the ten year period from 1980 to 1989, 51 patients were treated at Oulu University Central Hospital for fulminant acute pancreatitis. Five were in a moribund state on admission and died shortly afterwards, 6 were treated conservatively and survived, and 40 were operated on, 17 by primary pancreatic resection and 23 by debridement of the peripancreatic area. Mortality rates were 53 per cent for the resection group and for the debridement group 22 per cent

Innovatiivisen organisaatiokulttuurin ja ohjausjärjestelmien yhteensovittaminen biotekniikka-alan tutkimusorganisaatiossa : Case VTT Biotekniikka

Siirretty Doriast

Pohjalaistalot – yhteistä kulttuuriperintöämme

Tähän kirjaan on koottu Pohjalaistaloverkoston rakentaminen -hankkeen aikana 2013–2014 kertyneet ideat. Hankkeessa muodostettiin pohjalaistaloverkosto, johon oli tätä kirjoitettaessa liittynyt 13 pohjalaistalon omistajaa ja 21 pohjalaistalokulttuurin kehittämisestä kiinnostunutta yritystä. Pohjalaistalojen kulttuurinen suuralue leviää kauas Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Sillä on historialliset yhteydet Ruotsin puoleiselle Pohjanlahden rannikkoalueelle Helsinglannista Norbotteniin. Alueellisella tasolla pohjalaistalokulttuuri jakautuu pienemmiksi jokivarsien alakulttuureiksi, joilla on omat, niille tyypilliset piirteensä ja alueelliset variaationsa. Pohjalaistalo on enemmän kuin rakennus interiööreineen. Se on kokonaisvaltainen kulttuuri-ilmiö: elämäntapa, johon liitetään monentyyppisiä ekologisia, sosiaalisia, esteettisiä, taloudellisia ja henkisiä arvoja. Rikkaan arvoperustansa vuoksi pohjalaistalot kiinnostavat monentyyppisiä toimijoita. Ne voidaan luokitella kolmeen ryhmään: pureutujiin, ammentajiin ja jäljittelijöihin. Kullakin ryhmällä on omanlaisensa kiinnostuksen kohteet ja kehittämistarpeet, joihin voidaan vastata räätälöidyillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Esimerkkeinä esiteltävät tutkimus- ja kehittämishankeaihiot on työstetty talonomistajien ja yrittäjien tapaamisissa käytyjen keskustelujen, ensimmäisessä verkostotapaamisessa järjestetyn ryhmätyöskentelyn ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta

ISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla

Suositus tarkentaa JHS 159 -suositusta ja standardia SFS 5971 sosiaali- ja terveydenhuollon alall