Tähän kirjaan on koottu Pohjalaistaloverkoston rakentaminen -hankkeen aikana 2013–2014 kertyneet ideat. Hankkeessa muodostettiin pohjalaistaloverkosto, johon oli tätä kirjoitettaessa liittynyt 13 pohjalaistalon omistajaa ja 21 pohjalaistalokulttuurin kehittämisestä kiinnostunutta yritystä.
Pohjalaistalojen kulttuurinen suuralue leviää kauas Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Sillä on historialliset yhteydet Ruotsin puoleiselle Pohjanlahden rannikkoalueelle Helsinglannista Norbotteniin. Alueellisella tasolla pohjalaistalokulttuuri jakautuu pienemmiksi jokivarsien alakulttuureiksi, joilla on omat, niille tyypilliset piirteensä ja alueelliset variaationsa.
Pohjalaistalo on enemmän kuin rakennus interiööreineen. Se on kokonaisvaltainen kulttuuri-ilmiö: elämäntapa, johon liitetään monentyyppisiä ekologisia, sosiaalisia, esteettisiä, taloudellisia ja henkisiä arvoja. Rikkaan arvoperustansa vuoksi pohjalaistalot kiinnostavat monentyyppisiä toimijoita. Ne voidaan luokitella kolmeen ryhmään: pureutujiin, ammentajiin ja jäljittelijöihin. Kullakin ryhmällä on omanlaisensa kiinnostuksen kohteet ja kehittämistarpeet, joihin voidaan vastata räätälöidyillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla.
Esimerkkeinä esiteltävät tutkimus- ja kehittämishankeaihiot on työstetty talonomistajien ja yrittäjien tapaamisissa käytyjen keskustelujen, ensimmäisessä verkostotapaamisessa järjestetyn ryhmätyöskentelyn ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta
