Maahanmuuttajien keuhkotuberkuloosin seulonta on käynnistynyt hitaasti

Maahanmuuttajien, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, keuhkotuberkuloosiseulonta toteutuu vain osassa kunnista ja niissäkin vaihtelevasti. Ongelmia on ollut mm. seulottavien tavoittamisessa

Maahanmuuttajien keuhkotuberkuloosin seulonta on käynnistynyt hitaasti

Maahanmuuttajien, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, keuhkotuberkuloosiseulonta toteutuu vain osassa kunnista ja niissäkin vaihtelevasti. Ongelmia on ollut mm. seulottavien tavoittamisessa

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin: Rakennettujen jokien tutkimustuloksia vuosilta 2011–2018

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin edellyttää monialaista tutkimustietoa kalojen elinkierron eri vaiheisiin liittyvistä haasteista ja niiden korjaustoimista. Myös vesistöjen eri käyttäjien ja intressiryhmien on löydettävä yhteinen tahtotila jokiympäristön ja sen kalaston kestävälle käytölle. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisten, eri toiminnanharjoittajien ja sidosryhmien välillä avointa vuoropuhelua, yhteisten sovitteluratkaisujen hakemista ja omista eduista joustamista. Vaelluskalojen palauttamiseen liittyviin tietotarpeisiin on vastattu Luonnonvarakeskuksen (Luke) monialaisilla tutkimushankkeilla, joita on toteutettu rakennetuissa vesistöissä eri puolilla maatamme sekä Luken Kainuun kalantutkimusaseman kokeellisissa olosuhteissa. Tähän raporttiin on koottu vuosina 2011–2018 toiminnassa olleiden Luonnonvarakeskuksen (vuoteen 2015 asti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) hankkeiden tärkeimmät tulokset sekä julkaisuluettelo. Tässä esiteltäviä hankkeita ja raportin koostamista ohjasi erikoistutkija Aki Mäki-Petäys kevääseen 2019 asti. Useat näistä hankkeista on tehty yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Metsähallituksen, ELY-keskusten ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa, ja joissakin tapauksissa nämä tahot ovat olleet myös hankkeiden päävastuullisia toteuttajia. Tutkimushankkeita on rahoitettu myös osana laajempia ja useampivuotisia Public-Private-Partnership (PPP) – hankekokonaisuuksia, missä vesivoimayhtiöiden rahoitus on ollut merkittävässä osassa. Vaelluskalojen palauttaminen on monin paikoin mahdollista, jos eri käyttäjät ja intressiryhmät ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Vesistökohteet ovat erilaisia, joten kaikkiin kohteisiin sopivaa ratkaisua ei yleensä ole, vaan toimenpiteissä on aina huomioitava vesistöjen erityispiirteet sekä mahdolliset muut reunaehdot. Kohteesta riippuen, toimenpiteinä tarvitaan: Toimivat kalojen vaellusväylät patojen ohitse sekä ylä- että alavirtaan, Elinympäristökunnostuksia sekä joki- ja purouomissa että niiden valuma-alueilla, Istutuskalojen sekä – toiminnan laadullista kehittämistä, Riittävää kalastuksen säätelyä, Myös muiden eliöryhmien kuin vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista, Realistisesti asetettuja vesistökohtaisia tavoitteita, Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa, Tehokasta ja yleistajuista viestintää sekä kaikkien sidosryhmien sitouttamista yhteistyöhön, Ajallisia ja taloudellisia resursseja. Aihepiirin tutkimustoimintaa viedään Lukessa eteenpäin vuodesta 2019 alkaen mm. Sateenvarjo III-, Kalatalouden ympäristöohjelma-, RiverGo- sekä monissa muissa yhteistyöhankkeissa. Toivomme, että tämä työ toimii tietopakettina monille muillekin hankkeille!201

Digitaalisen markkinoinnin suunnitelma yritykselle Suomen Työsuojelutalo Oy

Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä digitaaliseen markkinointiin, sen kanaviin sekä mittaustyökalujen hyödyntämiseen. Näiden tietojen avulla haluttiin löytää kehittämistoimenpiteitä, joilla parannetaan yrityksen näkyvyyttä internetissä hakukoneoptimoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämisen sekä sisältömarkkinoinnin ja hakusanamainonnan tarkemman suuntaamisen avulla. Lisäksi tavoitteena oli luoda konkreettinen digitaalisen markkinoinnin suunnitelma pienen koulutusyrityksen tarpeisiin. Kehittämistyö tehtiin opinnäytetyön tekijän puoliksi omistamalla yritykselle Suomen Työsuojelutalo Oy, mutta se on hyödynnettävissä muihinkin pieniin yrityksiin. Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen ja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan digitaalisen markkinoinnin teoriaa ja määritellään keskeiset käsitteet. Toisessa, toiminnallisessa osassa, tehtiin analyysi yrityksen nykytilanteesta ja kilpailija-analyysi alan keskeisten toimijoiden verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien perusteella. Näillä työkaluilla etsittiin toimivia käytäntöjä markkinoinnin toteuttamiseksi sekä omia vahvuuksia verrattuna kilpailijoihin. Tämän jälkeen valittiin ja toteutettiin kehittämistoimenpiteet ja luotiin konkreettinen digitaalinen markkinointisuunnitelma lukujärjestyksen muotoon. Suunnitelmassa on kalenteroitu selkeät viikottaiset toimenpiteet jatkuvaan ja säännölliseen hakukoneoptimointiin, sisältömarkkinointiin ja markkinoinnin tulosten seuraamiseen. Näkyvyys hakutuloksissa ei tule eikä säily itsestään, vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä ja seurantaa

Väkivaltarikollisten kanssa työskentely yhdyskuntaseuraamustyössä: tutkimus työn vaikuttavuudesta työntekijöiden kokemusten mukaan.

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ja tuottaa tietoa rikosseuraamuslaitokselle yhdyskuntaseuraamustyöntekijöiden kokemuksista työskentelyn vaikuttavuudesta väkivaltarikollisten kanssa. Tavoitteena on tuoda Rikosseuraamuslaitokselle tietoa siitä, kuinka työntekijät yhdyskuntaseuraamustoimistoissa kokevat nykyisin keinoin pystyvänsä tukemaan väkivaltarikollisia rikoksettomaan elämään sekä millä tavoin työskentelyä vaikuttavuuden paranemiseksi tulisi kehittää. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajautui rikoksen tekohetkellä 21 vuotta täyttäneet aikuisina tuomitut väkivaltarikolliset. Tutkimuksessa ei käsitellä seksuaalirikoksia. Opinnäytetyö toteutettiin sekä kvantitatiivisena että kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Wepropol-kyselylomakkeella. Kyselyn kysymykset pohjautuivat kahteen tutkimuskysymykseen. Webropol-kyselyyn vastasi 14 rikosseuraamustyöntekijää Helsingin ja Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Sisällönanalyysin avulla luotiin kokonaiskuva vastauksista niin numeraalisesti kuin sisällöllisesti. Tutkimustulosten perusteella yhdyskuntaseuraamustyöhön kaivattaisiin uusia vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työskentelyyn väkivaltarikollisten kanssa. Suurimmaksi haasteeksi koettiin tuomion saaneen päihde- ja mielenterveysongelmat. Tätä havaintoa tukee myös opinnäytetyön lähdemateriaali. Rikosseuraamuslaitoksen omat tukitoimet yksinään eivät riitä työskentelyyn väkivaltarikollisten kanssa. Puutteena koettiin muun muassa koulutusten sekä ohjelmatöiden saatavuus työntekijöille. Uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn ulkopuolisten toimijoiden tukimuodot koettiin tärkeiksi

Itä-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013 välikertomus

Raportti on välikatsaus Itä-Suomen ESR-toimintaan ohjelmakaudella 2007–2013 ja se on kirjoitettu alueella rahoitusta välittävien tahojen, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen, yhteistyönä. Suomessa ESR-toimintaa ohjaava Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007–2013 on jaettu neljään eri suuralueeseen. Yksi näistä on Itä-Suomen suuralue, joka muodostuu Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Raportti keskittyy Itä-Suomen ohjelmakauden tuloksien tarkasteluun tuoden niitä esille hanke-esimerkkien sekä indikaattoritietojen kautta. Ohjelman kehittämis-toimet on jaettu neljään eri toimintalinjaan ja toimintalinjojen sisällä on määritelty erityisiä kehittämistavoitteita. Itä-Suomen suuralueen hankkeille on myönnetty 290 miljoonaa euroa ESR-rahoitusta. Lisäksi kunnat ja muut julkiset toimijat sekä yritykset ovat osallistuneet hankkeiden rahoitukseen 72 miljoonalla eurolla. Itä-Suomi on pysynyt kansallisessa vertailussa rahoituksen kohdistamisessa hankkeisiin hyvällä tasolla. Euroopan sosiaalirahaston rahoitus (ESR) on Itä-Suomessa merkittävä, muttei ainut, alueen elintasoa ja kilpailukykyä kohottava rahoitusväline. Muista rahoitusmuodoista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maaseuturahastojen alueellinen merkitys korostuvat etenkin yritysten kilpailukyvyn ja maaseudun toimintaedellytysten kehittämisessä Itä-Suomessa. Vaikuttavuus on noussut keskeiseksi hanketyötä ohjaavaksi tekijäksi. Hankkeita ei toteuteta ohjelman vuoksi, vaan niillä täytyy olla aina alueellinen vaikuttavuusnäkökulma ja selkeä päämäärä. Mitä vahvempi hankeorganisaation ja toimijoiden sitoutuminen on, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Erilaisten rahoitusvälineiden yhteensovitus, viestinnällinen osaaminen ja sitä kautta syntyvä tehokkuus korostuvat tuloksekkaiden hankkeiden toteutuksissa. Alueen mikro- ja pk-yritysten osaamisen kehittäminen, osaamistarpeisiin vastaaminen sekä yritysten kansainvälistyminen vahvistavat Itä-Suomen hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Indikaattoritiedot Itä-Suomen suuralueen ESR-ohjelman toteumasta puhuvat paljon puolestaan; 89 600 hankkeissa aloittanutta henkilöä, 343 000 lyhytkestoisissa toimenpiteissä ja tiedotustilaisuuksissa ollutta, lähes 18 000 hankkeisiin osallistunutta yritystä ja 5 600 muuta organisaatiota, 1 245 000 koulutus- ja henkilötyöpäivää. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 3 400 ja uusia yrityksiä lähes 2 600 kappaletta. Väliraportin indikaattoritietiedoissa ja hankelistauksissa on mukana projektipäätöksen saaneet hankkeet ohjelmakauden alusta vuoden 2012 loppuun. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida erilaiset rahoitus- ja kehittämiskytkökset sekä alueelliset ESR-rahoituksen painotukset maakunnittain. Tarpeet ja alueelliset painotukset ovat vaihdelleet maakunnittain – on haluttu ja myös saatu erilaisia tuloksia. Hankkeilla on kehitetty yritysten henkilöstön osaamista eri toimialoilla ja erityisesti on haluttu kehittää maakuntien kannalta keskeisiä vahvuusaloja. Toimilla on pyritty edistämään työelämän kehittymistä joustavammaksi sekä parantamaan työssä jaksamista ja tuottavuuskehitystä, unohtamatta myöskään yrittäjyyden tukemista ja uusien yrityksien synnyttämistä. Rahoitusta on suunnattu toimiin, jotka parantavat alueen huoltosuhdetta ja pyrkivät korjaamaan rakennetyöttömyyttä. Ohjelma-asiakirjassa mainittuja tavoitteita on edistetty kehittämällä työmarkkinoiden toimintaa sekä erityisesti nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. Myös äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuneet alueet ovat saaneet merkittäviä resursseja muutosten hallintaan ja uusien työurien edistämiseen. Itä-Suomessa merkittävänä osa-alueena on myös elinkeinorakenteen uudistaminen ja kehittäminen, mikä on näkynyt panostuksina uusille osaamisalueille erityisesti korkeakoulujen yhteydessä. Myös ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä on tuettu. Kehittämistoimien tavoitteena on lisäksi ollut kansainvälisyyden sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Kesken ohjelmakauden tulleen taloudellisen taantuman vuoksi työperäistä maahanmuuttoa edistävät toimet ovat jääneet suunniteltua vähäisemmiksi