The Effects of Relative School Starting Age on Educational Outcomes in Finland

Suomessa opintovelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Tästä seuraa se, että alkuvuodesta syntyneet lapset aloittavat koulun keskimäärin vuoden vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet. Sitä miten tämänkaltainen suhteellinen ikäero vaikuttaa erilaisiin lopputulemiin, on tutkittu taloustieteellisessä kirjallisuudessa paljon. Näiden tutkimusten innoittamana, tämä tutkielma tarkastelee sitä, kuinka lainsäädännöstä aiheutuva suhteellinen ikäero vaikuttaa koulutusmuuttujiin Suomessa. Tutkielman pääaineistona toimii Opetushallituksen toisen asteen yhteisvalintarekisteri. Pääotos rajataan niihin yksilöihin jotka vuosien 1991-2007 välillä osallistuivat yhteishakuun peruskoulusta valmistumisvuotenaan. Tämän lisäksi yhteisvalintarekisterin perusteella muodostettu otos yhdistetään työntekijä-työnantaja-aineistoon. Tutkielmassa on kolme selitettävää muuttujaa. Ensimmäinen muuttuja on peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. Kaksi muuta muuttujaa ovat todennäköisyys saada opiskelupaikka lukioon ja todennäköisyys valmistua lukiosta. Se miten suuri vaikutus suhteellisella koulunaloitusiällä on lopputulemiin, estimoidaan regressioepäjatkuvuusmenetelmän avulla. Regressioepäjatkuvuusanalyysissa rajaan tarkastelun niihin yksilöihin, jotka ovat syntyneet 30 päivää ennen ja jälkeen uudenvuoden. Näytän tutkielmassani, että alkuvuodesta syntyneet lapset aloittavat koulun merkittävästi vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet lapset. Tällä ikäerolla on taas tilastollisesti merkittävä vaikutus koulutusmuuttujiin. Tutkielman tuloksien perusteella, juuri alkuvuodesta syntyneiden yksilöiden keskiarvo on keskimäärin 0.15 numeroa korkeampi kuin juuri loppuvuodesta syntyneiden lapsien. Tämän ohella juuri alkuvuodesta syntyneet lapset pääsevät lukioon ja valmistuvat lukiosta suuremmalla todennäköisyydellä, kuin juuri loppuvuodesta syntyneet lapset. Laki koulunaloitusiästä ei ole täysin sitova, joten jotkut aloittavat koulun aikaisemmin tai myöhemmin. Kun tämä otetaan huomioon, ovat estimaatit suurempia. Tutkielman tulokset voidaan tulkita niin, että suhteellisessa koulun aloitusiällä on kausaalinen vaikutus koulutusmuuttujiin. Tämän tueksi tutkielmassa osoitetaan, että havaintojen määrä on samansuuruinen vuodenvaihteen molemmin puolin. Lisäksi näytetään, että erilaisten taustamuuttujien jakaumat ovat jatkuvia leikkauspisteen ympäristössä. Tuloksien perusteella koulunaloitusiän vaikutus keskiarvoon on samansuuruinen, kuin mitä on löydetty muissa maissa. Löydös poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista, jotka ovat estimoineet pienempiä vaikutuksia Suomessa. Kolme mekanismia voi selittää havaitun eron. Ensiksi vanhempana koulun aloittavat lapset saattavat olla optimaalisemmassa iässä oppimisen kannalta. Toiseksi vanhemmat lapset voivat hyötyä suhteellisesta ikäerosta muihin lapsiin, mikä heijastuu oppimistuloksiin. Kolmanneksi eron voi aiheuttaa se, että myöhemmin koulun aloittavat lapset tekevät kokeet vanhemmalla iällä. Koska en pysty erottelemaan eri mekanismeja toisistaan, tulokset tulee tulkita näiden kaikkien mekanismien yhteisvaikutuksena.In Finland, children start school during the calendar year they turn seven years old. This creates a discontinuous jump in school starting age. Children born after New Year are on average one year older at the beginning of first grade than the children born before New Year. There exists a rich literature which uses school entry rules like this to study the effects of relative school starting age on various outcomes. This thesis investigates how the relative age difference affects educational outcomes in Finland. The primary data source of this thesis is the joint application register of the Finnish National Board of Education. The sample includes individuals who have applied to upper secondary school during the year they have graduated from comprehensive school between years 1991-2007. Furthermore, the individuals are linked to the Finnish Longitudinal Employer-Employee database. My main outcome variables are the grade point average (GPA) at the end of comprehensive school, and the probability of admittance and graduation from general upper secondary school. I utilize a regression discontinuity design to study whether the discontinuous jump in the school starting age at turn of the year affects these educational outcomes. I estimate the effect in window of ±30 days around new year. I find that the school starting age law generates a significant jump in the school starting age at the turn of the year, which in turn affects educational outcomes. According to my results, those who are born just after new year have on average a 0.15 grade points higher GPA and are significantly more likely to be admitted to and graduate from general upper secondary school. School starting rule is not completely binding. To take this into account, I use a fuzzy regression discontinuity design and show that the estimates on compliers are higher. The findings may be taken as a causal effect of relative school starting age. To support this, I show that the density of assignment variable and various background variables evolve continuously in the vicinity of New Year. Finally, I study heterogeneity in the results and find that the effect is significantly stronger for women than men. My results indicate that the magnitude of relative school starting age effect is similar to what has been found in other countries. This contradicts previous studies on Finland, which document smaller effects. There are three mechanisms which may explain the difference. Firstly, the deviation may arise from the optimal school starting age. Secondly, the gaps may be caused by peer effects and, lastly, relatively older children may perform better since they take the exams at an older age. I cannot distinguish between the different channels, and hence my results should be taken as a combined effect of all mechanisms

A molecular-based identification resource for the arthropods of Finland

Publisher Copyright: © 2021 The Authors. Molecular Ecology Resources published by John Wiley & Sons Ltd.To associate specimens identified by molecular characters to other biological knowledge, we need reference sequences annotated by Linnaean taxonomy. In this study, we (1) report the creation of a comprehensive reference library of DNA barcodes for the arthropods of an entire country (Finland), (2) publish this library, and (3) deliver a new identification tool for insects and spiders, as based on this resource. The reference library contains mtDNA COI barcodes for 11,275 (43%) of 26,437 arthropod species known from Finland, including 10,811 (45%) of 23,956 insect species. To quantify the improvement in identification accuracy enabled by the current reference library, we ran 1000 Finnish insect and spider species through the Barcode of Life Data system (BOLD) identification engine. Of these, 91% were correctly assigned to a unique species when compared to the new reference library alone, 85% were correctly identified when compared to BOLD with the new material included, and 75% with the new material excluded. To capitalize on this resource, we used the new reference material to train a probabilistic taxonomic assignment tool, FinPROTAX, scoring high success. For the full-length barcode region, the accuracy of taxonomic assignments at the level of classes, orders, families, subfamilies, tribes, genera, and species reached 99.9%, 99.9%, 99.8%, 99.7%, 99.4%, 96.8%, and 88.5%, respectively. The FinBOL arthropod reference library and FinPROTAX are available through the Finnish Biodiversity Information Facility (www.laji.fi) at https://laji.fi/en/theme/protax. Overall, the FinBOL investment represents a massive capacity-transfer from the taxonomic community of Finland to all sectors of society.Peer reviewe

Essays on Crime, Punishments, and Inequality

This doctoral dissertation consists of an introductory chapter and three independent essays on the economics of crime and labor economics. The first chapter provides a brief introduction to the economics of crime and summarizes the essays. In the second essay, I study the impact of income-based criminal punishments on crime. In Finland, speeding tickets become income-dependent if the driver's speed exceeds the speeding limit by more than 20 km/h, leading to a substantial jump in the size of the speeding ticket. Contrary to predictions of a traditional Becker model, individuals do not bunch below the fine hike. Instead, the speeding distributions are smooth at the cutoff. However, I demonstrate that the size of the realized speeding ticket has sizable but short-lived impacts on reoffending ex-post. I use a regression discontinuity design to show that fines that are 200 euros larger decrease reoffending by 20 percent in the following six months. After 12 months, the effect disappears. My empirical results are consistent with an explanation that people operate under information frictions. To illustrate this, I construct a Becker model with misperception and learning that can explain all the empirical findings. The third essay studies the impacts of punishments assigned in Finnish district courts. It is joint work with Kristiina Huttunen and Emily Nix. Most criminal justice systems use a "ladder of punishments" that starts with less severe punishments and progresses to more severe punishments according to crime severity and criminal history. Using random assignment to judges, we estimate causal impacts of three common punishments on the ladder–fines, probation, and prison–on defendants’ criminal and labor market outcomes. We find that fines increase recidivism. However, this increase is concentrated among those committing less severe crimes. Probation decreases recidivism for those committing less severe crimes and first offenders. Neither fines nor probation affect earnings. Prison has a mixed impact, decreasing future charges but also decreasing earnings. The final essay investigates the link between job loss and intergenerational inequality. The essay is joint work with Krista Riukula and Emily Nix. Children's and parent's incomes are highly correlated, yet little is known about how or if early labor market shocks contribute to this correlation. This study focuses on a consequential labor market shock: job loss. We document three new results. First, adult children born into the bottom 20% of the income distribution have double the unemployment compared with those from the top 20%, with 118% higher earnings losses. Second, this increases the rank-rank correlation 34% for those impacted. Third, richer parents invest more in their children after job loss, on top of childhood investments providing greater resilience to job loss.Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja kolmesta esseestä, jotka käsittelevät rikollisuuden taloustiedettä ja työn taloustiedettä. Väitöskirjan ensimmäisessä luvussa annan lyhyen johdatuksen aikaisempaan kirjallisuuteen ja tiivistän esseet. Toisessa esseessä tutkin, miten tuloperusteiset sakot vaikuttavat rikollisuuteen. Suomessa ylinopeussakot muuttuvat tuloperusteisiksi, jos kuljettajan nopeus ylittää nopeusrajoituksen yli 20 km/t. Tämän rajan ylittäminen johtaa isoon hyppäykseen sakon suuruudessa suurella osalla kuljettajista. Näytän, että toisin kuin rikoksen taloustieteen perusmalli ennustaa, ylinopeusjakaumat ovat täysin jatkuvia 20 km/t rajan kohdalla. Löydän kuitenkin, että koetun sakon suuruudella on merkittävä, joskin lyhytaikainen vaikutus ylinopeusrikkomuksen uusimiseen. Löydän regressioepäjatkuvuusmenetelmän avulla, että 200 euroa suuremmat sakot vähentävät ylinopeuden uusimistodennäköisyyttä 20 prosentilla sakkoa seuraavien kuuden kuukauden aikana. Vaikutus kuitenkin häviää noin vuoden jälkeen. Nämä empiiriset tulokset ovat yhdenmukaisia selityksen kanssa, että ihmiset toimivat epätäydellisen informaation alaisuudessa mutta myös oppivat. Artikkelin viimeisessä osassa rakennan teoreettisen mallin, jossa yksilöt tekevät päätöksiä epätäydellisen informaation vallitessa mutta myös oppivat. Näytän, että tämä malli kykenee selittämään tutkimuksen empiiriset tulokset. Kolmas essee tutkii Suomen käräjäoikeuksissa määrättävien rangaistusten vaikutuksia tuomittuihin. Essee on tehty yhteistyössä Kristiina Huttusen ja Emily Nixin kanssa. Tarkastelemme tutkimuksessa, miten Suomen kolme yleisintä rangaistusmuotoa – sakkorangaistus, ehdollinen vankeusrangaistus ja ehdoton vankeusrangaistus – vaikuttavat syytettyjen uusintarikollisuuteen ja työmarkkinatulemiin. Jotta pääsemme käsiksi rangaistuksien kausaalisiin vaikutuksiin, hyödynnämme tutkimuksessa sitä, että oikeustapaukset jaetaan suomessa satunnaisesti tuomareille, jotka määräävät erilaisilla todennäköisyyksillä erilaisia tuomioita. Havaitsemme, että sakot vähentävät uusintarikollisuutta lyhyellä aikavälillä. Tämä pätee erityisesti niille syytetyille, jotka tekevät vähemmän vakavia rikoksia. Ehdollinen vankeusrangaistus taas laskee rikoksen uusimisen todennäköisyyttä lyhyellä aikavälillä niiden yksilöiden joukossa, joita syytetään vähemmän vakavasta rikoksesta. Sakoilla tai ehdollisella vankeusrangaistuksella ei ole vaikutusta tuloihin. Ehdoton vankilatuomio taas laskee syytetyn todennäköisyyttä syyllistyä uuteen rikokseen, mutta pienentää myös yksilön tuloja. Viimeinen essee tutkii työpaikan menetyksen ja ylisukupolvisen eriarvoisuuden välistä yhteyttä. Tutkimus on laadittu yhdessä Emily Nixin ja Krista Riukulan kanssa. Laaja kirjallisuus näyttää, että vanhempien ja lasten tulot ovat vahvasti korreloituneita. On kuitenkin vähän evidenssiä siitä, miten erilaiset työmarkkinasokit muovaavat tätä ylisukupolvista korrelaatiota. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan sitä, kuinka työpaikan menetys vaikuttaa ylisukupolviseen liikkuvuuteen. Esitämme kolme uutta tulosta. Ensiksi näytämme, että mikäli yksilön vanhemmat tulevat tulojakauman pohjimmaisesta viidenneksestä, tippuvat hänen työmarkkinatulemat työpaikan menetyksen jälkeen kaksi kertaa niin paljon kuin yksilön, jonka vanhemmat tulevat tulojakauman ylimmästä viidenneksestä. Toiseksi näytämme, että tämä heterogeenisyys työpaikan menetyksen vaikutuksissa kasvattaa tulojen ylisukupolvista korrelaatiota 30 prosentilla niiden joukossa jotka menettävät työpaikkansa. Kolmanneksi esitämme evidenssiä sen puolesta, että näitä eroja vaikutuksissa selittävät sekä erot koulutuksessa kuin myös vanhempien mahdollinen tuki työpaikan menetyksen jälkeen

How Do People React to Income-Based Fines? Evidence from Speeding Tickets Discontinuities

This paper studies the impact of income-based criminal punishments on crime. In Finland, speeding tickets become income-dependent if the driver's speed exceeds the speeding limit by more than 20 km/h, leading to a substantial jump in the size of the speeding ticket. Contrary to predictions of a traditional Becker model, individuals do not bunch below the fine hike. Instead, the speeding distributions are smooth at the cutoff. However, I demonstrate that the size of the realized speeding ticket has sizable but short-lived impacts on reoffending ex-post. I use a regression discontinuity design to show that fines that are 200 euros larger decrease reoffending by 15 percent in the following six months. After 12 months, the effect disappears. My empirical results are consistent with an explanation that people operate under information frictions. To illustrate this, I construct a Becker model with misperception and learning that can explain all the empirical findings

The impact of an early career shock on intergenerational mobility

No abstract available