Terässulaton kunnossapitokustannusten tarkastelu

Outokumpu Tornio Worksillä on tällä hetkellä käytössä kaksi toiminnanohjausjärjestelmää, jotka eivät kaikilta osin vastaa toisiaan ja vaikeuttavat siksi kustannustietojen tarkastelua. Tällä hetkellä kunnossapidon käytössä olevasta KUTI-järjestelmästä saatu tieto on ristiriidassa toiminnanohjausjärjestelmästä (SAP) saadun tiedon kanssa. Ongelma on muun muassa siinä, että SAP kerää kustannustiedot suoraan KUTI-järjestelmästä, joka perustuu täysin henkilöiden tekemiin työmääräimiin ja vikailmoituksiin. Jotta molemmat järjestelmät antaisivat paikkaansa pitäviä tietoja, on varmistettava, että kohdistukset tehdään oikein ja selvitettävä virheellisten kohdistusten perussyyt. Työssä tarkastellaan terässulaton mekaanisesta sekä sähkökunnossapidosta aiheutuneita muuttuvia kustannuksia, jotka sisältävät varaosakustannukset, palkkakustannukset ja raaka-ainekustannukset. Tietoa kerätään Outokumpu Tornio Worksin käyttämästä kunnossapidon tietojärjestälmästä (KUTI). Työssä ei varsinaisesti tarkastella muiden sidosryhmien aiheuttamia kustannuksia, mutta eräiden tärkeimpien ryhmien kustannukset on otettu mukaan tarkasteluihin vertailukohteiksi ja nähtäväksi. Työ rajattiin koskemaan Outokumpu Tornio Worksin jaloterässulaton aluekunnossapitoa ja ainoastaan KUTI-tietojärjestelmän keräämiä tietoja vuodelta 2010. Opinnäytetyö tehtiin perehtymällä kunnossapidon ja kustannuslaskennan tiimoilta tehtyihin opinnäytetöihin, standardeihin, alojen kirjallisuuteen ja yhdistyksiin sekä keskustelemalla Outokumpu Tornio Worksin kunnossapito-organisaation henkilöstön kanssa eri tuotantoyksiköissä. Työn tavoitteena oli kerätä kokoon vuoden 2010 kustannustiedot kustannuspaikka- ja laitteistokohtaisesti, selvittää virheellisesti kohdistuneiden kustannusten perussyyt sekä laatia parannusehdotelma kustannuksien oikeaoppiseen kohdistamiseen. Terässulaton kustannusten kohdistuksessa löydettiin parantamisen varaa. Puutteellisesti kohdistuneiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli keskimäärin reilun neljänneksen. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Asiasanat: kunnossapito, kustannuslaskenta, kustannus, kohdentaminen, tietojärjestelmäOutokumpu Tornio Works is currently using two different business management software which unfortunately do not match at all levels making it hard to examine the costs of maintenance. The data got from the KUTI maintenance software is in contradiction with data collected from SAP. The problem seems to be that SAP collects its data from KUTI blind-eyed, and the data is based on failure notices made by people. To receive accurate figures from both software, it has to be ensured that the allocation of the failure notices is done right and the main reasons of faulty registrations are found out. This Bachelor’s Thesis examines the expenses caused by mechanical and electrical maintenance, including costs caused by wages and materials. The data is collected from KUTI’s failure notices and some collateral costs are included to show the baseline for the costs. The study was limited to the Maintenance Unit of Steel Melting Shop at Outokumpu Tornio Works and to the data given by KUTI from the year 2010. The thesis was made by studying the subjects of maintenance and cost accounting in general. The theory of this thesis is based on literature resources, standards, teaching material, the material of maintenance associations and conversations with the maintenance personnel at Outokumpu Tornio Works. The aim of this study was to collect the expense data from the year 2010 based on the cost centres and main equipment. Another aim was to report the main reasons for a faulty allocation and offer a solution to alter the existing error. The amount of faulty allocations was one quarter on average. The aims of the study were achieved well. Keywords: maintenance, cost accounting, cost, allocation, computerized maintenance management system

Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa – Konferenssi 22.–23.9.2016. Tiivistelmät :: Nurse Education for 120 Years in Oulu – Conference 22.–23.9.2016, Abstracts

Muutokset yhteiskunnassa ovat muokanneet ja kehittäneet sairaanhoitajakoulutusta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Sairaanhoitajakoulutus 120 vuotta juhlakonferenssia ovat olleet järjestämässä useat alueen organisaatiot ja yhteistyökumppanit. Juhlakonferenssin tiivistelmäkirjassa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen painopisteitä, jotka ovat koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, johtaminen ja esimiestyö, sairaanhoitajan työ tulevaisuudessa ja kansainvälinen yhteistyö. Sisällöllisiin teemoihin integroituu juhlakonferenssiin lähetetyt ja hyväksytyt suulliset esitykset ja posterit. Suulliset esitykset ja posterit kuvaavat laaja-alaista kehittämistoimintaa, mitä tehdään Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelijoiden, opettajien, työelämän ja alueen henkilöiden yhteistyönä. Lisäksi sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälisen yhteistyön merkitys näkyy sisällöissä

A study on Prediction Requirements in time-domain Control of Wave Energy Converters

Wave energy converters (WECs) based on oscillating bodies or oscillating water columns would earn huge benefits from a time-domain control on a wave by wave basis. Such a control would allow efficient energy extraction over a wider range of frequencies than what could possibly be achieved when no real-time control is adopted, thus increasing the economical attractiveness of the WECs. Almost every control strategy that showed some potential, however, sffers from the problem that future knowledge of the incident wave elevation, or wave excitation force, is required. In this paper a general control framework for oscillating WECs is presented and a methodology to understand and quantify the wave excitation force prediction requirements, along with the achievable prediction accuracy, is discussed. The two features are compared against each other and linked to the dynamic characteristics of a device. Along with the qualitative discussion, the methodology is applied to some heaving cylinders when reactive control and linear passive control are applied, under different sea conditions

Työterveyshuollon muuttuvat verkostot : verkostoteoreettinen tarkastelu työterveyshuollon muutoksista julkisen puolen palveluntuottajien näkemyksissä

Työterveyshuolto koskettaa suurta joukkoa suomalaisia. Vuoden 2015 lopussa työterveyshuollon piiriin kuului lähes kaksi miljoonaa henkilöä. Työterveyshuollon palvelujärjestelmä on muuttunut koko 2000-luvun ajan. Palvelujärjestelmän rakennemuutos on merkinnyt muutosta myös työterveyshuollon toimijoille. Tämä pro gradu -tutkimus kuvaa työterveyshuollon toimijaverkoston inhimillisiä ja eiinhimillisiä toimijoita ja niiden välisiä suhteita. Tutkimus liittyy työn sosiologian tutkimuskenttään. Käytän teoriapohjana työn ja työelämän muutosta pohtivia skenaarioita ja työelämän epävarmuutta ja yksilöllistymistä selittäviä tulkintoja. Menetelmällisenä teoriapohjana on toimijaverkostoteoria. Aineistona tässä tutkimuksessa ovat julkisen eli kunnallisen työterveyshuollon palveluntuottajien näkemykset työterveyshuollon suurimmista haasteista ja muutoksista. Aineisto on kerätty julkisen puolen työterveyshuollon palveluntuottajilta Etelä-Suomen aluehallintoviraston toteuttamalla sähköisellä kyselyllä vuonna 2012. Olennaisimmiksi tuloksiksi toimijaverkostoteorian ohjaamana tulkitsen viisi pääteemaa. Pääteemat ovat palveluntuottajien välinen kilpailu, henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen työelämässä, työhyvinvoinnin painotus, pula lääkäreistä sekä ohjaavien tahojen valta. Teemat ovat toimijaverkostoteorian käsittein nimettävissä suhteiksi, kytköksiksi, toimijoiksi ja mustiksi laatikoiksi. Työterveyshuollon julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välisessä kilpailussa julkiset palveluntuottajat vastustavat markkinaistamista ja perustelevat oman toimintansa altruismilla. Henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen työelämässä ilmenee työterveyshuollon henkilöasiakkaiden uupumuksena ja kuvastaa työelämän kasvavaa yksilöllistymistä. Työpahoinvoinnille etsitään vastausta työhyvinvoinnin malleja luomalla ja työhyvinvoinnin painoarvoa kasvattamalla. Julkisilla työterveyshuollon palveluntuottajilla on jännitteinen suhde sekä työterveyshuollon lääkäreihin että työterveyshuoltoa ohjaaviin tahoihin. Lääkärit ja ohjaavat tahot voivat omalla toiminnallaan tai toimimattomuudellaan vaikeuttaa julkisen työterveyshuollon palveluntuottajien toimintaa. Lisäksi toimijaverkostossa ilmenee työterveyshuollon sisällöllinen ristiriita ennaltaehkäisevän toiminnan ja sairaanhoidon välillä. Työterveyshuollon verkostossa ei-inhimillisinä toimijoina hahmottuvat lomakkeistot, tietojärjestelmät ja työ

Henkilökohtainenko poliittista? : uusfeminismin haaste ja naiskysymyksen uudelleenmäärittely kansandemokraattisessa naisliikkeessä 1977–1983

Tutkielmassa tarkastellaan kansandemokraattisen naisliikkeen ja Suomessa 1970–1980-luvulla vaikuttaneen toisen aallon feminismin yhteistyö- ja vaikutussuhteita sekä konkreettisesti että aatteellisesti. Tavoitteena on selvittää, miten kansandemokraattinen naisliike reagoi feministisen naisliikkeen yhteiskunnalle heittämään haasteeseen. Tarkastelu tapahtuu paitsi liikkeiden varsinaista yhteistyötä erittelemällä, myös analysoimalla naiskysymyksen uudelleenmäärittelyä kansandemokraattisen naisliikkeen puitteissa. Ilmiötä tarkastellaan aikakauden laajemman kansalaisuusaktiivisuuden murroksen kurkistusaukosta hyväksikäyttäen teoriaa uusista yhteiskunnallisista liikkeistä sekä teorian kerryttämää feminististä kritiikkiä. Kansandemokraattinen naisliike rajataan tutkielmassa kahteen toimijaan: Suomen Naisten Demokraattiseen Liittoon (SNDL) ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) keskuskomitean naistyöjaostoon. SNDL oli demokraattinen yhteistyöjärjestö, naistyöjaosto taas perustettiin 1980 tekemään selvitystyötä ja uudelleenjärjestelemään puolueen naistyötä. Tutkielman aikarajaus 1977–1983 määräytyy Solveig Bergmanin (2002) muotoileman suomalaisen feministiliikkeen kehityskaaren mukaan: liikkeen läpimurto tapahtui vuosina 1977–1980 ja sen institutionalisoituminen vuodesta 1980 eteenpäin. Rajauksella mukaillaan SNDL:n liittokokouskausia 1977–1980 ja 1980–1983 sekä SKP:n naistyöjaoston elinkaarta. Tutkielman aineisto koostuu SNDL:n ja SKP:n naistyöjaoston arkistoihin kootusta materiaalista: pöytäkirjoista ja niiden liitteistä, seminaarimateriaaleista, puheista, painatteista, toimintasuunnitelmista ja -kertomuksista, poliittisista asiakirjoista sekä kannanotoista. Lisäksi tarkastellaan SNDL:n äänenkannattajana toiminutta naistenlehteä (Uusi Nainen) ja liiton sisäistä tiedotuslehtistä (Pippuri). Aineistoja säilyttää Kansan Arkisto. Uudet feministiliikkeet saivat 1970-luvun jälkipuoliskolla runsaasti huomiota julkisessa keskustelussa totutusta poikkeavilla toimintatavoillaan ja yksityiselämän sfääriin kiinnittyvillä kysymyksenasetteluillaan. Niiden suosio nähtiin kansandemokraattisessa naisliikkeessä haasteena, johon oli pyrittävä vastamaan, jotta edelleen annettaisiin omasta liikkeestä kuva relevanttina naisten aseman ajajana. SNDL:n keskusliittotason suhtautuminen feministiliikkeisiin pysyi vuosina 1977–1979 välttelevänä, mutta 1980-luvun alussa feministijärjestöjen yhteydenottoihin alettiin vastata omilla tapahtumakutsuilla ja yhteistyöehdotuksilla. Vuodesta 1981 eteenpäin konkreettinen yhteistyöalue paitsi uusien naisliikkeiden myös muiden 1980-luvun kansanliikkeiden kanssa löydettiin ydinaseita vastustaneesta uudesta rauhanliikkeestä, erityisesti pohjoismaisten naisten rauhanmarsseista, Ydinaseeton Pohjola -vetoomuskampanjasta ja kansainvälisen naistenpäivän laajapohjaisista yhteistyötoimikunnista. Jo ennen varsinaista yhteistyötä kansandemokraattinen naisliike pyrki tarjoamaan vastauksensa uusfeministien esittämiin kysymyksiin ja pääsemään osalliseksi aiheesta käytyyn keskusteluun. Tuttujen aiheiden, kuten äitiyssuojelun, matalapalkkaongelman ja naisten poliittisen edustuksen, lisäksi alettiin puhua yksityiselämän rakenteellisista ongelmista, kuten perheväkivallasta, seksuaali- ja lisääntymisterveyden puutteista, tasa-arvoisesta perhe-, parisuhde- ja seksielämästä sekä naista halventavasta mainonnasta, pornografiasta ja prostituutiosta. Liikkeessä alettiin myös lämmetä ajatukselle marxilaisen teoriaperinteen uudistamisesta sukupuolen näkökulmasta. Liiton ulospäin suuntautuvan työn välineenä toiminut Uusi Nainen koki täysimääräisen feministisen herätyksensä vuosina 1982–1983 päätoimittajan vaihdoksen myötä, mutta jo tuota ennen lehdessä puitiin naisten elämää varsin monipuolisesti ja poliittiset tasot huomioiden. Tutkielma osoittaa, että kansandemokraattisessa naisliikkeessä koettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa painetta toiminnan uudistamiseen naisliikkeen tuolloiset vaatimukset paremmin huomioonottavaksi ja nuoriin, radikalisoituneisiin naisiin vetoavaksi. Liikkeen sortokäsitys, joka oli kiinnittynyt puhtaasti omistavan luokan ja työläisten taloudelliseen suhteeseen, sai tästä syystä rinnalleen teorian yhteiskuntaa läpileikkaavasta naisalistuksesta, patriarkaatista. Näitä käsityksiä yhdistellen liike asemoi itseään vanhojen poliittisten liikkeiden ja uuden naisliikkeen välimaastoon samalla olemassaolostaan kommunistien hajaannuksen kourissa kamppaillen

Käyttöönotto ja käyttöönottomittaukset

Opinnäytetyö tehtiin Sähköpooli Oy:lle, joka on paikallinen sähköurakointiyritys. Tavoitteena oli selvittää käyttöönottomittauksien tekeminen erityisesti käyttöönotto-mittauksia tehtäessä Länsi-Pohjan keskussairaalan laajennusprojektiin. Työn alussa selvitettiin ensin yleisesti asennusmääräyksiä vahvavirran, heikkovirran sekä maadoituksen osalta. Tämän lisäksi tutkittiin standardin vaatimia muita velvoit-teita, joita sairaalaympäristö vaatii sähkönjakelulta. Aineistona käytettiin pääsääntöisesti standardeja ja st-kortistoja. Hyvänä apuna oli Sähköinfon tuottama kirjasarja Sähköasennukset sekä muutama opinnäytetyö. Opinnäytetyössä tehtiin kattava kokonaisuus koskien käyttöönottoa sekä käyttöönot-tomittauksia. Sairaalaympäristön standardit, koskien sähköasennuksia, saatiin koottua hyvin yhteen. Tämän lisäksi käyttöönottomittauksista saatiin laadittua ohjeet mit-taajille vaihe-vaiheelta.This final project was done for Sähköpooli Oy, which is a local electricity contract company. The objective was to find out how to do measurement of implementations especially at the extension building of Länsi-Pohja Central Hospital. To start with, general installation regulations of power current, weak current and grounding were examined. Other obligations also required by different standards that a hospital environment presumes from electricity distribution have been studied. The standards and st-card indexes were the main material sources. Series of books called Sähköasennukset produced by Sähköinfo together with other theses were a good help, too. This final project formed a wide wholeness of implementation and its measurements. The standards of electrical installations in hospital environment were aggregated well. On top of this, step by step guidelines of the measuring of the implementations were established for measurers

Työkykyä rakentamassa : Raskailla aloilla työskentelevien nuorten maahanmuuttajien jäsennyksiä työkyvystä

Työkyky-käsite on tutkimuksen ja lisääntyneen tiedon myötä laajentunut lääketieteellisestä näkökulmasta kohti laaja-alaisempia näkökulmia. Tässä tutkielmassa tarkastelen nuorten maahanmuuttajien jäsennyksiä työkyvystä sekä työkyvyn ylläpidon keinoista. Teoreettinen viitekehykseni rakentuu laajasta työkykykäsityksestä sekä subjektiivisen hyvinvoinnin teoriasta. Ymmärrän työkyvyn muodostuvan monista elementeistä ja olevan dynaaminen ja sosiaalinen. Näen työkyvyn rakentuvan yhteiskunnallisten rakenteiden sekä kulttuurin vaikutuspiirissä. Tutkimukseni empiirinen osuus on kerätty teemahaastattelemalla 16 nuorta maahanmuuttajaa kolmesta eri ammattiryhmästä toukokuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kutsun aineiston lukutapaani käsite- ja teoriavetoiseksi, aineistolähtöiseksi ja kontekstisensitiiviseksi. Tällä tarkoitan sitä, että teoreettinen viitekehykseni on ohjannut sitä, miten teemahaastatteluin kerättyä aineistoani analysoin. Aineistolähtöisyys korostuu tavassani tarkastella aineistoa uutta tietoa tuottavana. Kontekstisensiviisyydellä tarkoitan sitä, että kunnioitan nuorten subjektiivisia kuvauksia työkyvystään ja että ymmärrän myös tutkimuksen tapahtuvan maahanmuuttajia koskevassa kontekstissa. Kontekstisensitiivisyydellä viittaan myös siihen lähtökohtaan, ettei suomen kieli ole nuorten maahanmuuttajien äidinkieli. Teemahaastattelurunko (työkykytalo-malli) ohjasi osaltaan sitä, millaisia jäsennyksiä aineistosta löytyi. Tutkimukseni tulokset jaoin yksilöön liittyviin ominaisuuksiin; yksilöllä oleviin resursseihin sekä yksilön toimintaan, työyhteisöön liittyviin ominaisuuksiin sekä työhön liittyviin ominaisuuksiin. Tutkimuksessani oli kuitenkin kaksi keskeistä tulosta, jotka ovat erityisen merkittäviä siksi, että haastateltavat nostivat ne esiin, vaikkei niistä suoraan haastattelussa kysyttykään. Nämä olivat suomen kielen taidon sekä sosiaalisten suhteiden merkitys osana työkykyä. Suomen kielen taito kytkeytyy työkyvyn eri tekijöihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin. Suomen kielen taito ja hyvät sosiaaliset suhteet ovat myös subjektiivisen hyvinvoinnin elementtejä. Tutkielma tuo uutta tietoa työkyvystä ja siitä, millaisista elementeistä se nuorten maahanmuuttajien näkökulmasta rakentuu. Nuorten maahanmuuttajien jäsennyksiä ei ole aikaisemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tulokset ilmentävät sosiaalipsykologisesti mielenkiintoisia seikkoja, jotka tarjoavat aiheita jatkotutkimukselle