Haanpää, Maija

Heikman, Pertti

Martimo, Kari-Pekka

Pohjolainen, Veera

Suominen, Kirsi

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

pääkirjoitus | tiedeSairauspäivärahan saajien määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien (1). Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet nuorilla ja varhaiskeski-ikäisil-lä naisilla etenkin mielenterveyden häiriöiden takia. Lisäksi lähes kymmenen henkilöä päiväs-sä jää työkyvyttömyyseläkkeelle depression ta-kia (2).Lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työky-vyttömyyseläkkeiden keskeinen syy on depres-sio. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan masennus ei kuitenkaan ole lisääntynyt koko väestössä (3), vaikka masennushäiriöt ovat jos-sain määrin lisääntyneet naisilla.Hiljattain päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen vaikuttavia hoitoja ovat lääkehoito, psykoterapia ja erilaiset neuromodulaatiohoidot sekä näiden yhdistel-mät. Suosituksessa todetaan selkeästi, että jos depressiossa tarvitaan sairauspoissaoloa, siihen tulee aina liittää aktiivista hoitoa ja tiivistä seu-rantaa.Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että vain pieni osa masennukseen sairastuneis-ta hakee hoitoa ja heistäkin vain osa saa asian-mukaista hoitoa (4,5). Masennuksen varhaista tunnistamista tulee kehittää.Valitettavan harva potilas on saanut syste-maattista ja tehokasta hoitoa masennukseensa edes ennen kuntoutustuelle tai työkyvyttömyys-eläkkeelle joutumistaan (6–8), vaikka he ovat varmasti terveydenhuollon piirissä: heille on kirjoitettu B-lausunto sairauspäivärahaa, kun-toutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten.Työkyvyttömyyteen johtava masennus aiheut-taa runsaasti kärsimystä ja taloudellisia mene-tyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Erityisen huo-lestuttavaa on nuorten ja varhaiskeski-ikäisten työkyvyttömyyden kroonistuminen. Heillä olisi paljon työvuosia jäljellä.Depression varhaista hoitoa tulee kehittää huomattavasti aktiivisemmaksi ja hyödyntää enemmän Kelan kuntoutuksen ja työeläkekun-toutuksen mahdollisuuksia. Ensimmäisen ma-sennuksen varhaisvaiheen hoito on tulokselli-sempaa kuin pitkittyneen depression hoito. Työpaikoilla on kokeiltu sairauspoissaolojen vä-hentämistä varhaisen vaiheen psykoterapialla ja matalan kynnyksen sähköisillä palveluilla, ja tu-lokset ovat hyviä.Sairauspoissaolojen pituutta ja kirjoituskäy-täntöjä tulisi tarkastella kriittisesti. Osasairaus-päivärahaa käytetään yhä liian harvoin. Useam-min voitaisiin käyttää myös työterveyshuollon päätöksellä käynnistettävää työkokeilua, jossa työtehtäviä tuntuvasti muokataan työntekijälle sopivammiksi. Psykiatrian poliklinikoiden ja työterveyshuollon tulisikin tehdä tiivistä yhteis-työtä masennuspotilaan hoidossa, jotta työ-kyvyn tukitoimet ja työhön paluun mahdolli-suudet selvitettäisiin jo hoitojakson aikana.Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat usein es-teen palata senhetkiseen työhön, vaikka työky-kyä olisi jäljellä toisenlaiseen työhön. Ammatil-linen kuntoutus tulisi ajoittaa nykyistä tarkem-min. Se käynnistetään usein liian myöhään tai – harvemmin – liian aikaisin, kun työntekijän voimavarat eivät vielä riitä. Laajennettu työhön paluun tuki on liian harvoin käytetty ammatilli-sen kuntoutuksen muoto.Varhainen ja tehokas tuki ehkäisee työkyvyt-tömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyseläk-keitä. Sellaisen järjestäminen edellyttää työter-veyshuollon ja työpaikkojen aktiivista yhteistyö-tä. Työhön paluun kynnys on sitä korkeampi, mitä kauemmin masentunut työntekijä pide-tään pois työelämästä. ●Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?Depression varhaista hoitoa on kehitettävä paljon aktiivisemmaksi.Kirsi suominenpsykiatrian dosenttiHelsingin kaupunki, Kela, IlmarinenVeera PohjolainenLT, psykiatrian erikoislääkäriHelsingin kaupunki, IlmarinenPertti heiKmanLT, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettajaHelsingin yliopisto,  HUS psykiatria, Ilmarinen, MELAKari-PeKKa martimotyöterveyshuollon dosenttiIlmarinenmaija haanPääneurologian dosenttiIlmarinen, HYKS, neurokirurgian klinikka, Töölön sairaalaKirjallisuutta 1 Kelan tutkimusblogi 2020.  https://www.kela.fi/ajankohtaista-tilastot/-/asset_publisher/S7FocUefTr02/content/mielenter-veyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-jyrkkana2 https://www.etk.fi/tiedote/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirry-taan-yha-useammin-masennuksen-vuoksi/3 www.terveys2011.info4 Laukkala T, Isometsä E,  Hämäläinen J, Heikkinen M, Lindeman S, Aro H. Antidepressant treatment of depression in the Finnish general population.  Am J Psychiatry 2001;158:2077–9.5 Hämäläinen J, Isometsä E,  Laukkala T ym. Use of health services for major depressive episode in Finland. J Affect Disord 2004:79;105–12.6 Isometsä ET, Katila H, Aro T. Disability pension for major depression in Finland.  Am J Psychiatry 2000;157:1869–72.7 Honkonen TI, Aro TI, Isometsä ET, Virtanen EM, Katila HO. Quality of treatment and disability compen-sation in depression: Comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68:1886–93.8 Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M.  Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;68:232–6.sidonnaisuudetKirsi Suominen: Työsuhde (Helsingin kaupunki, Kela, Ilmarinen).Veera Pohjolainen: Ei sidonnaisuuksia.Pertti Heikman: Työsuhde (Ilmarinen, MELA), asiantuntijalausunto (Liikennevahinkolautakunta), Osakkeet/optiot (Orion).Kari-Pekka Martimo: Luentopalkkiot (Lundbeck, Pfizer, Edumar, Työterveyslaitos).Maija Haanpää: Konsultointi (Pfizer), luentopalkkiot (Pfizer), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Pfizer).1969LääkäriLehti 39/2020 vsk 75

Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/319973/1/SLL392020_1969.pdf

Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto