Franchiseyrittäjyys Tampereella

Franchising on yksi nopeimmin laajenevista yrittäjyyden muodoista. Siinä franchiseyrittäjä vuokraa oikeuden käyttää ja toteuttaa sellaisenaan toisen kehittämää liiketoimintamallia. Franchiseyrittäjät maksavat oikeudesta liiketoimintamallin kehittäjälle ja omistajalle. Yrittäjät sitoutuvat toteuttamaan liiketoimintamallia kokonaisuudessaan muuntelematta sitä. Heidän tulee myös hyväksyä liiketoimintamallin seuraamisen valvonnasta aiheutuva kontrolli. Muutoin franchiseyrittäjät ovat täysin itsenäisiä yrittäjiä jotka ovat taloudellisesti ja juridisesti vastuussa yrityksestään. Tässä tutkimuksessa perehdytään tarkemmin franchiseyrittäjyyteen ja siihen millainen vaikutus alueella on franchiseyrittäjäksi ryhtymiseen sekä yritysten toimintaan. Tarkat tutkimuskysymykset joihin tutkimuksella pyritään vastaamaan ovat: Mitä on franchiseyrittäjyys, mitkä tekijät vaikuttavat franchiseyrittäjäksi ryhtymiseen sekä miten Tampereen alue vaikuttaa päätökseen ryhtyä franchise-yrittäjäksi sekä yleisesti franchiceyrityksen toimintaan? Aihe valikoitui siksi, ettei franchisingia ole aikaisemmin tutkittu alueellinen näkökulma huomioiden. Tutkimusalueeksi on valittu Tampere, koska alueella on mielenkiintoinen imago vetovoimaisena asuinpaikkana, vaikka sen työttömyysprosentti on yli Suomen keskitason. Palvelusektorin jatkuvasti kasvava rooli yhteiskunnassa lisää kysyntää sektorin yrityksille ja se näkyy myös franchiseyritysten määrässä.; Suomessa franchisetoiminta on kasvanut vuosikymmenen ajan 10–15 prosenttia vuodessa. Tämän takia tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan palvelusektorin franchiseyrityksiä. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi aikaisempia tutkimuksia ja teorioita yrittäjyydestä, franchisingista sekä alueiden vaikutuksesta yrittäjyyteen ja palveluyritysten vaikutuksesta aluekehitykseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu haastattelemalla neljää Tampereen alueella toimivaa franchiseyrittäjää.Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksen mukaan franchiseyrittäjäksi ryhtyviltä henkilöiltä löytyy paljon yhtäläisiä luonteenpiirteitä ja taustatekijöitä kuin mitä perinteisiin yrittäjiin liitetään. Heillä on lähipiirissään yrittäjän roolimalleja, he ovat itsenäisiä ja tavoitteellisia ihmisiä. Huomattavaa kuitenkin on, että he eivät koe innovatiivisuutta tai riskinottokykyä yhtä tärkeäksi kuin perinteiset yrittäjät. Franchiseyrittäjät usein tarvitsevat ulkoisen kannusteen yrityksen perustamiseen ja usein se on heille osa urakehitystä. Franchising kannustaa siis sellaisia ihmisiä yrittäjyyden pariin, joita yrittäjyys muutoin arveluttaisi. Franchiseyrittäjien yrityksen perustamisprosessi on perinteisiä yrittäjiä suoraviivaisempi, sillä he pääsevät suoraan käsiksi jokapäiväiseen työhön ilman liikeidean kehittelyvaihetta. Yrittäjät ovat asuneet Tampereella jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä, ja halusivat ehdottomasti perustaa yrityksensä alueelle. Tampereella on myös potentiaalisia asiakkaita ja työntekijöitä, sillä alueen väkiluku kasvaa jatkuvasti. Franchiseyrittäjät ovat itse täysipäiväisesti yrityksensä työssä mukana, jonka lisäksi heillä on usein muutamia työntekijöitä. Useimmat heistä työllistävät osa-aikaisia työntekijöitä, usein opiskelijoita.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Servitus, libertas et civitas : republikanistinen vapaus Philip Pettitin poliittisessa filosofiassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Philip Pettit haastaa positiivisen ja negatiivisen vapauden vakiintuneen dikotomian kolmannella, republikanistisella vapauskäsitteellään. Hän muotoilee vapaus- ja hallintoteorian, joka ammentaa sisältönsä republikanistisesta perinteestä, jota hänelle edustavat mm. Cicero, Machiavelli, Montesquieu, Harrington ja Madison. Pettit kritisoi liberalistista, Hobbesin ajattelusta kumpuavaa vapauskäsitettä. Hänen mukaansa poliittisen filosofian painopiste on siirtynyt republikanistisesta vapaudesta liberalistiseen 1700-luvun Amerikan itsemääräämisoikeutta koskevan siirtomaavaltakiistan aikaan. Pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, mikä on näiden vapauskäsitteiden ero ja mitä tarjottavaa Pettitin vapauskäsitteellä on poliittiselle filosofialle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Pettit haluaa tarjota käytännön politiikkaan soveltuvan tutkimusohjelman. Päälähteinä ovat Pettitin republikanismia ja vapauden luonnetta käsittelevät teokset, erityisesti Republicanism ja A Theory of Freedom. Pettit määrittelee vapauden dominoimattomuudeksi kontrastina liberalistiseen vapauteen puuttumattomuutena. Hänen mielestään vapauden on oltava turvattu; se ei saa perustua satunnaisiin onnenkantamoisiin, kuten viekkauteen, hyvään tahtoon tms. Vapauden loukkaukseksi riittää, että jollakulla on asema puuttua mielivaltaisesti toisen toimintaan riippumatta siitä, päättääkö hän käyttää valtaansa. Tärkein ero liberalistien ja republikanistien välillä on lain asemassa, jonka liberalistit näkevät vapauden vaarantavana ja republikanistit vapauden muodostavana. Dominointia voi olla ilman puuttumista ja puuttumista ilman dominointia. Herra on orjansa puuttumaton dominoija, kun hän ei rajoita tämän tekemisiä. Siitä huolimatta hän dominoi orjaansa. Oikein säädetty laki sen sijaan on puuttumista ilman dominointia; se ei perustu mielivaltaan vaan kansalaisten yhteisiin intresseihin. Pro gradu -tutkielma jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa, Servitus – orjia vai kansalaisia?, käsittelen vapauskäsitekiistan historiallista taustaa ja Pettitin teorian kritiikin kärjessä olevaa Hobbesin vapauskäsittettä Leviathanissa. Toisessa osassa, Libertas – republikanistinen vapaus, käsittelen Pettitin vapauskäsitteen teoreettista sisältöä instituutioperustoineen. Kolmannessa osassa, Civitas – vapaus ja arvostus kansalaisyhteiskunnassa, paneudun teorian edellyttämään arvostuksenkäsitteeseen ja sovelluksiin instituutiosuunnittelussa. Pettitin mukaan liberalisti joutuu sietämään monia alistussuhteita, jotka ovat tuomittavia republikanistisen vapauden näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. työnantajan ja -tekijän, vanginvartijan ja vangin sekä miehen ja vaimon väliset suhteet, jos dominoimattomuutta ei ole varmistettu institutionaalisin järjestelyin. Voidaan kysyä, miten republikanistinen teoria voi ratkoa näitä yksityissektorin kiistoja. Teoriaa on kritisoitu liian vahvasta keskusvallasta ja paternalismista, vaikka Pettitin päämääränä on päinvastoin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen valtiollisessa hallinnossa. Kritiikkiä yksinkertaistamisesta on kirvoittanut myös hänen liberalismitulkintansa. Teorian kruunuksi muodostuu aineeton käsi – arvostuksentarve kansalaisyhteiskunnassa – joka saa ihmiset noudattamaan kansalaisyhteiskunnan sääntöjä. Pettitin teoria on innovatiivinen korostaessaan antiikin filosofien tapaan hyveellisyyttä yhteiselämän perustana, vaikka se saattaa olla ihmiskäsityksessään turhan idealistinen käytännön politiikkaan sovellettavaksi

Partner resources and incidence and survival in two major causes of death

Because people tend to marry social equals – and possibly also because partners affect each other’s health – the social position of one partner is associated with the other partner’s health and mortality. Although this link is fairly well established, the underlying mechanisms are not fully identified. Analyzing disease incidence and survival separately may help us to assess when in the course of the disease a partner’s resources are of most significance. This article addresses the importance of partner’s education, income, employment status, and health for incidence and survival in two major causes of death: cancer and cardiovascular diseases (CVD). Based on a sample of Finnish middle-aged and older couples (around 200,000 individuals) we show that a partner’s education is more often connected to incidence than to survival, in particular for CVD. Once ill, any direct effect of partner’s education seems to decline: The survival chances after being hospitalized for cancer or CVD are rather associated with partner’s employment status and/or income level when other individual and partner factors are adjusted for. In addition, a partner’s history of poor health predicted higher CVD incidence and, for women, lower cancer survival. The findings suggest that various partner’s characteristics may have different implications for disease and survival, respectively. A wider focus on social determinants of health at the household level, including partner’s social resources, is needed.Peer reviewe

The genetic basis of endometriosis and comorbidity with other pain and inflammatory conditions

Endometriosis is a common condition associated with debilitating pelvic pain and infertility. A genome-wide association study meta-analysis, including 60,674 cases and 701,926 controls of European and East Asian descent, identified 42 genome-wide significant loci comprising 49 distinct association signals. Effect sizes were largest for stage 3/4 disease, driven by ovarian endometriosis. Identified signals explained up to 5.01% of disease variance and regulated expression or methylation of genes in endometrium and blood, many of which were associated with pain perception/maintenance (SRP14/BMF, GDAP1, MLLT10, BSN and NGF). We observed significant genetic correlations between endometriosis and 11 pain conditions, including migraine, back and multisite chronic pain (MCP), as well as inflammatory conditions, including asthma and osteoarthritis. Multitrait genetic analyses identified substantial sharing of variants associated with endometriosis and MCP/migraine. Targeted investigations of genetically regulated mechanisms shared between endometriosis and other pain conditions are needed to aid the development of new treatments and facilitate early symptomatic intervention

The genetic basis of endometriosis and comorbidity with other pain and inflammatory conditions

Endometriosis is a common condition associated with debilitating pelvic pain and infertility. A genome-wide association study meta-analysis, including 60,674 cases and 701,926 controls of European and East Asian descent, identified 42 genome-wide significant loci comprising 49 distinct association signals. Effect sizes were largest for stage 3/4 disease, driven by ovarian endometriosis. Identified signals explained up to 5.01% of disease variance and regulated expression or methylation of genes in endometrium and blood, many of which were associated with pain perception/maintenance (SRP14/BMF, GDAP1, MLLT10, BSN and NGF). We observed significant genetic correlations between endometriosis and 11 pain conditions, including migraine, back and multisite chronic pain (MCP), as well as inflammatory conditions, including asthma and osteoarthritis. Multitrait genetic analyses identified substantial sharing of variants associated with endometriosis and MCP/migraine. Targeted investigations of genetically regulated mechanisms shared between endometriosis and other pain conditions are needed to aid the development of new treatments and facilitate early symptomatic intervention

Identification of genetic variants associated with Huntington's disease progression: a genome-wide association study

Background Huntington's disease is caused by a CAG repeat expansion in the huntingtin gene, HTT. Age at onset has been used as a quantitative phenotype in genetic analysis looking for Huntington's disease modifiers, but is hard to define and not always available. Therefore, we aimed to generate a novel measure of disease progression and to identify genetic markers associated with this progression measure. Methods We generated a progression score on the basis of principal component analysis of prospectively acquired longitudinal changes in motor, cognitive, and imaging measures in the 218 indivduals in the TRACK-HD cohort of Huntington's disease gene mutation carriers (data collected 2008–11). We generated a parallel progression score using data from 1773 previously genotyped participants from the European Huntington's Disease Network REGISTRY study of Huntington's disease mutation carriers (data collected 2003–13). We did a genome-wide association analyses in terms of progression for 216 TRACK-HD participants and 1773 REGISTRY participants, then a meta-analysis of these results was undertaken. Findings Longitudinal motor, cognitive, and imaging scores were correlated with each other in TRACK-HD participants, justifying use of a single, cross-domain measure of disease progression in both studies. The TRACK-HD and REGISTRY progression measures were correlated with each other (r=0·674), and with age at onset (TRACK-HD, r=0·315; REGISTRY, r=0·234). The meta-analysis of progression in TRACK-HD and REGISTRY gave a genome-wide significant signal (p=1·12 × 10−10) on chromosome 5 spanning three genes: MSH3, DHFR, and MTRNR2L2. The genes in this locus were associated with progression in TRACK-HD (MSH3 p=2·94 × 10−8 DHFR p=8·37 × 10−7 MTRNR2L2 p=2·15 × 10−9) and to a lesser extent in REGISTRY (MSH3 p=9·36 × 10−4 DHFR p=8·45 × 10−4 MTRNR2L2 p=1·20 × 10−3). The lead single nucleotide polymorphism (SNP) in TRACK-HD (rs557874766) was genome-wide significant in the meta-analysis (p=1·58 × 10−8), and encodes an aminoacid change (Pro67Ala) in MSH3. In TRACK-HD, each copy of the minor allele at this SNP was associated with a 0·4 units per year (95% CI 0·16–0·66) reduction in the rate of change of the Unified Huntington's Disease Rating Scale (UHDRS) Total Motor Score, and a reduction of 0·12 units per year (95% CI 0·06–0·18) in the rate of change of UHDRS Total Functional Capacity score. These associations remained significant after adjusting for age of onset. Interpretation The multidomain progression measure in TRACK-HD was associated with a functional variant that was genome-wide significant in our meta-analysis. The association in only 216 participants implies that the progression measure is a sensitive reflection of disease burden, that the effect size at this locus is large, or both. Knockout of Msh3 reduces somatic expansion in Huntington's disease mouse models, suggesting this mechanism as an area for future therapeutic investigation

Omanarvontunnon voimavaralähtöinen tukeminen työhön kuntoutuksessa

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työllisyydenhoitoa omanarvontunnon ja ihmisarvon näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten ihmisarvo tulee esiin työllisyydenhoitoon liittyvässä lainsäädännössä? 2) Miten kuntouttavassa sosiaalityössä voidaan parantaa työttömän työ- ja toimintakykyä tukemalla hänen omanarvontuntoaan voimavaralähtöisesti? Tutkielmassa työhön kuntoutusta käsitellään työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) kontekstissa. TYP-toiminnassa luodaan pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen palvelukokonaisuus Kelan kuntoutuspalveluista, työvoimapalveluista ja kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Moniammatillisen yhteistyön taustalla on kuntouttavan sosiaalityön ja työvoimapalveluiden erilaisia tavoitteita koskeva eettinen ristiriita. Työvoimaviranomaisilla tavoitteena on työllistyminen ja sosiaalityössä laajemmat elämäntilanne- ja hyvinvointitavoitteet. Tutkielmassa pyritään selvittämään sosiaalityön merkitystä ja tarpeellisuutta TYP:ssä sosiaalieettisestä näkökulmasta. Tutkielma jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvennetään ihmisarvon ja ihmisoikeuksien käsitteiden suhdetta, ja niiden esiintymistä työllisyydenhoitoon liittyvässä lainsäädännössä. Toisessa osassa käsitellään työhön kuntouttavaa sosiaalityötä dialogisessa ja asiakaslähtöisessä kohtaamisessa. Kolmannessa osassa pohditaan ratkaisukeskeisten voimavaralähtöisten valmennusmenetelmien hyödyntämistä omanarvontunteen ja toimintakyvyn tukemisessa, sekä niiden hyödyntämistä työhön kuntouttavassa sosiaalityössä. Tutkimus on aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus, jossa käytetään menetelmänä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena on, että sosiaalityöllä on perustava ja välttämätön tehtävä sosiaalieettisesti kestävän TYP-työn toteuttamisessa. Sosiaalityössä korostuu ihmisarvoon ja asiakaslähtöisyyteen perustuva henkilökohtaisen psykososiaalisen keskustelun lähestymistapa, joka on välttämätön asiakkaan sosiaalisen tilanteen kartoittamiseksi ja edistämiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan erityisen tuen tarpeessa olevilla ihmisillä tulee olla sosiaalityöntekijä omatyöntekijänään. Monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisessa sosiaalityöntekijän on tuotava esiin asiakkaan kokonaisvaltainen sosiaalinen tilanne ja asiakkaan näkemys omasta toimintakyvystään sekä harjoitettava asiakkaan asianajoa. Asiakkaan työ- ja toimintakykyä voidaan tukea ratkaisu- ja voimavarakeskeisellä valmentavalla työotteella, jolla on vaikutusta asiakkaan motivaatioon suuntautua kohti pitkäaikaista muutosta ja sitoutua muutokseen

Turvallisen lääkehoidon toteutuminen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kotihoidossa

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää mahdollisia lääkehoidon toteutuksen poikkeamia, ja niihin myötävaikuttavia tekijöitä kotihoidon toimintayksiköissä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella. Lisäksi haluttiin selvittää hoitajien omia kokemuksia tilanteista ja mahdollisia parannusehdotuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota Ylä-Savon SOTE voisi hyödyntää jatkossa toimintansa kehittämistyössä, ja kehitellä sen kautta uusia ratkaisuja epäkohtiin, joilla tuettaisiin henkilökunnan ammattitaitoa ja jaksamista, sekä asiakasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin sekä kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, että rekisteritutkimuksena. Tutki-musaineisto kerättiin kahdesta eri komponentista, Haipro-raporteista ja sähköisistä Wepropol-kyselylomakkeista. Haipro-raportteja analysoitiin useammalta vuodelta 2015-2018, niihin oli koottu yhteenvedot hoitajien tekemistä varsinaisista Haipro-ilmoituksista. Haipro-ilmoituksia oli tehty näiltä vuosilta yhteensä 1511 kappaletta, joista kaikki otettiin huomioon analysoinnissa. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 157:lle Ylä-Savon SOTEn kotihoidon hoitajal-le. Hoitajilla oli kolme viikkoa aikaa vastata kyselylomakkeeseen. Kyselyyn vastasi 59 hoitajaa, vastausprosentiksi muodostui 37,6. Tutkimusaineistolle laskettiin tarkat prosentuaaliset luvut, joista tehtiin erilaisia kuva- ja taulukko-tilastoja. Tuloksista selvisi, että hoitajat kokivat lääkehoidossa olevan huomattavasti puutteita. Jatkuva kiire, riittämätön osaaminen sekä rauhaton ja haasteellinen työympäristö altistivat lääkevirheisiin. Hoitajien vastauksissa parannus-ehdotuksiksi nousivat esille resurssien lisääminen, lisäkoulutuksen tarve ja rauhallinen työmalli. Myös tiedonkulun ongelmat olivat isossa roolissa poikkeustilanteissa. Informointi jäi vain osan hoitohenkilöstön tietoon ja ohjeet oli-vat epäselviä, jolloin kaikki eivät olleet tietoisia uusista muutoksista. Myöskään yhdessä laadittuja käytäntöjä ei aina noudatettu. Hoitajat toivat esille, että paremmat asiakasraportit, yhteisten käytöntöjen noudattaminen ja in-formointiin panostaminen parantaisivat lääkehoidon turvallisuutta. Myös täydennyskoulutuksista opittujen asioiden yhdessä läpi käyminen tukisi hoitajien ammattitaitoa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Ylä-Savon SOTEn toiminnan kehittämistyössä, etenkin hoitajien jaksa-misen, ammattitaidon ja lääkehoidon turvallisuuden kannalta. Tulokset toivottavasti kannustavat esimiehiä järjes-tämään työntekijöille tarvittavia lisäkoulutuksia ja panostamaan avoimeen työilmapiiriin. Myös uutta terveystekno-logiaa ja sen tuomia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää ja arvioida. Kommunikointiin ja raportointiin panostaminen ennaltaehkäisevät epäselvyyksistä johtuvia virheitä, ja yhteiset käytännöt takaavat työn laadukkuuden. Hoitajami-toitukseen toivotaan muutosta lainsäädännön puolelta. Tällöin kiire ja siitä johtuvat virheet sekä työn kuormitta-vuus vähenisivät

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Yeti-tabletin avulla : mukautetun tabletin ja ohjekirjan luominen ikääntyneille ja hoitohenkilökunnalle

Digitaalisen teknologian, kuten mobiililaitteiden käytön lisääntyminen yhteiskunnassamme edellyttää ihmisiltä jatkuvaa oppimista sekä sen käyttöön adaptoitumista. Ikääntyneiden digitaalista pätevyyttä tulee tukea, jotta heillä on mahdollisuuksia osallistua mobiililaitteiden käyttöön siinä missä muutkin käyttäjät. Toimintaterapian ainutlaatuisen näkökulman avulla voidaan tukea ikääntyneitä digitaalisen teknologian käytössä ja edistää heidän toimintakykyään mobiililaitteiden avulla. Opinnäytetyö keskittyy Yeti-tabletin kehittämiseen palvelutalo Iso-Heikin ikääntyneiden ja henkilökunnan keskuudessa teoria- ja tutkimustietoon perustuen. Tarkoituksena on tehdä Yeti-tabletin sisällön mukautus ja ohjekirja uudistetun tabletin käyttöön. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä tabletin avulla ja mahdollistaa itsenäisempi käyttökokemus. Tavoitteena on myös, että henkilökunta osaa tukea tabletin käytössä sekä pystyy tarjoamaan kuntouttavaa vapaa-ajan toimintaa. Kehitystyön tuotoksena on Yeti-tabletin mukautettu sisältö haastatteluiden sekä tutkimus- ja teoriatiedon pohjalta. Mukautetun Yeti-tabletin käytön tueksi on luotu käyttäjälähtöinen ohjekirja. Ohjekirjan ja mukautettu tabletti havainnollistettiin kehitystyön lopussa perehdytyksenä