Novel Microbiological and Spatial Statistical Methods to Improve Strength of Epidemiological Evidence in a Community-Wide Waterborne Outbreak

Peer reviewe

Kuluttajatutkimus suhtautumisesta ruoan hiilijalanjälkeen Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille -hankkeessa

Osana Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille –hanketta selvitettiin kuluttajatutkimuksen keinoin kahdessa kyselyssä asenteita kuluttamiseen, hiilijalanjäljen laskentaan, huomioimiseen ja merkintään. Menetelmänä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin ikäjakauman (18–75 vuotta) ja alueellisuuden puolesta edustavaksi rakennetun tutkimuspaneelin kautta alkuvuodesta 2020 (ennen pandemiaa) ja alkuvuodesta 2021. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa vastaajia oli 701 ja toisessa osassa 710; ja 95% luottamustasolla virhemarginaali oli korkeintaan 3.7 prosenttiyksikköä. Taustatietojen (demografiset tiedot, asumismuoto, liikkuminen sekä ruokahankintoihin ja ruokavalioihin liittyvät kysymykset) jälkeen kysyttiin vastaajien yleisiä ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen liittyviä asenteita sekä hiilijalanjälkilaskureiden käyttöä sekä elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintöihin liittyviä tietoja. Toisessa kyselyssä lisättiin kysymys, jossa pyydettiin oman mielikuvan perusteella asettamaan tavanomaisia lounasruoka-annoksia järjestykseen hiilijalanjäljen mukaan. Tutkimusaikana yleinen huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta väheni jonkin verran. Selittävänä tekijänä saattaa olla koronapandemia, joka valtakunnallisessa uutisoinnissa syrjäytti ilmastonmuutoksen. Samoin vastaajien aikomukset ja toimet hiilijalanjäljen pienentämiseksi olivat pääsääntöisesti vähentyneet. Ruokaan liittyvistä keinoista kuluttajien hiilijalanjäljen pienentämiseksi suosituimpia olivat kotimaisten tuotteiden käytön lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen, joiden osalta jonkin verran tai merkittävästi toimia tekevien osuus oli 88–92%. Kyselyjen välisen vuoden aikana hiilijalanjälkilaskureihin tutustuneiden osuus kasvoi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä n. 30%:iin (P<0.001) , ja laskureita ostopäätöksissään hyödyntävienkin osuus vaikuttaisi kasvaneen. Kysymyksiin siitä, mietitäänkö ympäristövaikutuksia elintarvikkeita ostettaessa ja onko hiilijalanjäljen ilmoittamisella merkitystä ostopäätökseen, ei vastauksissa tapahtunut muutosta: runsas 20% vastaajista mietti ympäristövaikutuksia, noin 36–37% ei miettinyt ja n. 40% mielipiteistä asettui näiden välille. Pyydettäessä vastaajia asettamaan lihaa, kalaa tai pelkkiä kasviksia sisältäviä esimerkkilounasvaihtoehtoja olettamansa hiilijalanjäljen mukaan suuruusjärjestykseen, mielikuvat vaihtoehtojen hiilijalanjäljestä vaihtelivat voimakkaasti, ja kukaan vastaajista (n=710) ei osannut asettaa lounaita Luonnonvarakeskuksen ilmastovaikutusten laskennan mukaiseen järjestykseen. Hiilijalanjälkilaskureihin ja hiilijalanjälkimerkintöjen hyödyntämiseen liittyvät vastaukset viittaavat siis siihen, että mahdollinen halu hiilijalanjäljen pienentämiseen ei välttämättä konkretisoituisi ostokäyttäytymisenä. Mielikuvat ruoan ilmastovaikutuksista eivät myöskään usein ole oikeita

‘Doing family’ as a separated household: the experience of Syrian refugees in Germany and Lebanon

Tuzi I. ‘Doing family’ as a separated household: the experience of Syrian refugees in Germany and Lebanon. In: Tiilikainen M, Hiitola J, Ismail AA, Palander J, eds. Separated Families. Forced Migration, Everyday Insecurities and Transnational Tactics. IMISCOE Research Series. Cham: Springer; 2023: 165-181

Developing education in good practices to manage biosecurity risks at farm level

202

International Human Rights Frameworks in Relation to National Family Reunification Policy and Administrative Practice

Palander J, Barake U, Gustafsson H, et al. International Human Rights Frameworks in Relation to National Family Reunification Policy and Administrative Practice. In: Tiilikainen M, Hiitola J, Ismail AA, Palander J, eds. Forced Migration and Separated Families. Everyday Insecurities and Transnational Strategies. IMISCOE Research Series. Cham: Springer; 2023: 15-40

The Univariate and multivariate results for individual risk factors and the generalized additive model risk ratios with the spatial term of a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012.

<p>The Univariate and multivariate results for individual risk factors and the generalized additive model risk ratios with the spatial term of a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012.</p

Categorized distance and proportion of cases within those groups in a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012.

<p>Categorized distance and proportion of cases within those groups in a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012.</p

Epidemic curve of a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012 based on the reported onset date of illness of the cases, and <i>E. coli</i> bacteria counts and chlorine levels in the point 7 (See Fig. 1) of the water distribution network.

<p>Epidemic curve of a waterborne outbreak in Vuorela, July 2012 based on the reported onset date of illness of the cases, and <i>E. coli</i> bacteria counts and chlorine levels in the point 7 (See <a href="http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0104713#pone-0104713-g001" target="_blank">Fig. 1</a>) of the water distribution network.</p