Volatile organic compound fluxes from northern forest soils

Emissions of biogenic volatile organic compounds (BVOCs) cool down the global climate via their impacts on aerosol and cloud formation. Climate change will likely have a major impact on BVOC fluxes from the biosphere, including soils, due to temperature-driven plant biosynthesis of volatile organic compounds (VOCs), compound volatility and microbial activity. Soils are a poorly quantified source of VOCs, where the diversity of driving factors creates high spatial and temporal variability in soil VOC fluxes. The aim of this study was to analyse the magnitude and variability of forest floor VOC fluxes, to determine the role of the boreal forest floor in the forest stand BVOC exchange and to estimate plant ecophysiological and microbiological processes, which drive forest floor VOC exchange. Forest floor VOC exchange was determined using a steady-state flow-through chamber technique coupled with mass spectrometry in the boreal and hemiboreal climates. We revealed that the boreal forest floor contributes significantly to forest stand fluxes, but its importance varies between seasons. The forest floor accounted only a few per cent of the total forest stand fluxes of monoterpenes in summer, while in spring and autumn it could be up to 90%. The forest floor VOC exchange was stable between years, while fluxes had clear seasonal dynamic. Monoterpenes and oxygenated VOCs originated from fresh litter, microbial activity, and ground vegetation VOC biosynthesis. Air inside soil layers was found to contain diverse compounds. Forest floor VOC fluxes varied strongly depending on climate and tree species. Atmospheric chemistry may be strongly affected by soils during periods when plant-related BVOC biosynthesis and fluxes are low. In the future, we need continuous and simultaneous VOC exchange measurements from forest floors and forest stands in various ecosystems and climate zones. The global budget for soil VOC emissions should also be defined based on existing studies.Biogeenisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt kykenevät hidastamaan ilmaston lämpenemistä lisäämällä pilvien tiivistymisytiminä toimivien ilmakehän pienhiukkasten muodostumista. Ilmaston lämpeneminen todennäköisesti lisää kasvillisuuden ja maaperän vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, koska kasvien ja mikrobieliöstön kyky tuottaa ja vapauttaa näitä yhdisteitä on riippuvainen lämpötilasta. Metsänpohjalla erilaiset biologiset ja fysikaalis-kemialliset prosessit osallistuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuottoon ja vapautumiseen erilaisten ympäristötekijöiden sääteleminä. Maaperän vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ja tuottoprosesseista on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Tutkimuksen tavoite oli määrittää metsänpohjan vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, biologiset prosessit, jotka tuottavat näitä yhdisteitä aluskasvillisuudessa ja maaperässä sekä metsänpohjan merkitys koko ekosysteemin vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuotossa. Metsänpohjan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt määritettiin tasapainotilassa olevalla läpivirtauskammiomittaustekniikalla ja massaspektrometrisillä analyysimenetelmillä pohjoisella ja eteläisellä havumetsävyöhykkeellä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsänpohjan rooli koko metsäekosysteemin vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä on merkittävä ja vuodenajasta riippuvainen. Metsänpohjan monoterpeenipäästöjen merkitys koko ekosysteemin monoterpeenituotossa oli kesällä muutamia prosenttiyksikköjä, mutta kasvoi keväällä ja syksyllä merkittäväksi saavuttaen maksimissaan 90%-osuuden koko ekosysteemin päästöistä. Metsänpohjan vapauttamien päästöjen vuodenaikasivaihtelu oli merkittävää, mutta samaan aikaan vuosittainen vaihtelu oli pientä. Monoterpeenien ja hapettuneiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pääasiallisia lähteitä olivat tuore karike, mikrobieliöstön aktiivisuus, sekä metsänpohjan aluskasvillisuus. Metsämaan huokosten sisältämät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat myös merkittävät. Metsänpohjan vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt vaihtelivat riippuen ilmastosta ja vallitsevasta puulajista. Maaperällä on merkittävä rooli ilmakemiassa keväällä ja syksyllä, kun kasvillisuuden vapauttamien biogeenisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat matalat. Metsänpohjan rooli koko ekosysteemin vapauttamiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöihin pitäisi määrittää jatkuvien mittausten avulla erilaisissa ekosysteemeissä ja ilmastovyöhykkeissä. Olemassa olevien tutkimuksen avulla olisi myös tärkeää arvioida maaperän vapauttamien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt globaalissa mittakaavassa

Toimihenkilöiden työpajat strategian tekemisen foorumina : käytäntöteoreettinen tutkimus peruspalvelua tuottavan yrityksen strategisesta kehittämisestä

Tässä Pro gradu tutkimuksessa tutkin toimihenkilöiden työpajatyöskentelyä strategian tekemisen foorumina peruspalvelua tuottavassa suomalaisessa suuryrityksessä. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, millaista strategiatyö on käytännössä ja millaiset toimintatavat edistävät tai haittaavat yhteisen ymmärryksen muodostumista. Tarkastelen aihetta käytäntöteoreettisen strategiatutkimuksen viitekehyksestä käsin. Tutkimusaineisto muodostuu neljän työpajasession havainnoista sekä työpajojen äänitteistä, kolmesta teemahaastattelusta ja PowerPoint –muotoon tehdyistä työpajojen yhteenvedoista. Tuotin ja analysoin aineiston etnografisella tutkimusotteella. Analyysin pohjalta kirjoitin työpajatyöskentelystä tarinallisen kuvauksen, jossa nostan esiin strategian tekemisen käytäntöihin, yhteisen ymmärryksen muodostumiseen sekä toimijoiden toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä havaintoja. Johtopäätöksissä tunnistin totuttujen toimintatapojen heijastuvan vahvasti uutena käytäntönä käyttöön otettuun työpajatyöskentelyyn. Johdon läsnäololla oli myös selkeä vaikutus ryhmädynamiikkaan, työskentelyn kulkuun ja tuotoksiin. Ryhmäjaoilla, työskentelyn vaiheistamisella ja materiaaleja apuna käyttämällä työpajoissa saatiin edistettyä dialogia, jonka seurauksena muodostui yhdensuuntaista ymmärrystä ja tehtiin strategisia päätöksiä

Kantava kasvualusta edistää katupuiden sopeutumista vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin

Katupuiden kasvualustan tiivistyminen, eli makrohuokosten tilavuuden pieneneminen, rajoittaa juurten kasvua, ja hidastaa kaasujen ja veden diffuusiota. Kasvualustojen lämpötilat saattavat nousta lämpösaareke-ilmiön seurauksena, kun kestopäällysteiset pinnat varastoivat lämpöä. Lämpötila sekä hapen ja veden saatavuus vaikuttavat maahengitykseen, jossa mikrobit vapauttavat hiilidioksidia ja mineraaliravinteita hajottamalla orgaanisia yhdisteitä. Rajoitettu kasvualustan tilavuus heikentää veden saatavuutta, jolloin seurauksena voi olla puun kuivuusstressi. Mineraaliravinteiden saatavuus ja kasvualustan vesipitoisuus vaikuttavat puun bruttoprimäärituotokseen ja versonkasvuun. Kantavia kasvualustoja on kehitetty ehkäisemään kasvualustan tiivistymistä. Kasvualustan kivimatriisi toimii kantavana rakenteena ja hienoaines pidättää vettä, mineraaliravinteita ja orgaanista ainesta sekä toimii hienojuurten kasvualustana. Tutkimuksessa verrattiin pilaritervalepän ja puistolehmuksen versonkasvua Helsingin Viikissä vuosina 2003–2011. Pilaritervaleppä kasvoi Norkkokujalla ja puistolehmus Pasteurinkadulla. Molemmille kaduille rakennettiin kolme erilaista kantaa kasvualustaa, jotka erosivat toisistaan hienoaineksen tilavuuden, kuiva-irtotiheyden ja koostumuksen suhteen. Hienoaineksen vesipitoisuus oli korkeampi Pasteurinkadulla kuin Norkkokujalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin ravinteiden vapautumista maaperän ravinneanalyysillä ja mitattiin orgaanisen aineksen määrän muutoksia ja hajotusnopeutta sekä hajotusnopeuden riippuvuutta lämpötilasta, hienoaineksen vesipitoisuudesta ja orgaanisen aineksen määrästä laboratorioinkuboinnilla. Lisäksi tutkittiin, kuinka paljon kasvualustoista vapautui vuosittain hiiltä ilmakehään orgaanisten yhdisteiden hajoamisprosessissa. Suurempi orgaanisen aineksen saatavuus lisäsi ravinteiden vapautumista. Orgaanisen aineen määrällä ja hajotusnopeudella oli selkeä positiivinen riippuvuus. Lämpötila selitti 81–100 % ja hienoaineksen vesipitoisuus 15–45 % hajotusnopeuden vaihtelusta inkubaatiokokeessa, eli korkeampi lämpötila ja vesipitoisuus lisäsivät hajotusnopeutta. Kasvualustan hienoaineksesta vapautui hiiltä maahengityksessä 1,8–6,4 kg v-1 Norkkokujalla ja 13,9–87,6 kg v-1 Pasteurinkadulla. Vapautuneen hiilen osuus oli 0,8–2,6 % v-1 maan hiilivarastosta Norkkokujalla ja 2,9–6,7 % v-1 Pasteurinkadulla. Vapautunut hiilivuo oli kasvualustan tilavuuteen (15 m3 ja 45 m3) ja hiilivarastoon nähden suurempi Pasteurinkadulla kuin Norkkokujalla, joten kasvualustan suurempi hienoaineksen vesipitoisuus lisäsi maahengitysaktiivisuutta. Maahengityksessä vapautunut hiilidioksidivuo oli 1,2–225,3 ?g g-1 vrk-1, ja vuo oli suurin kasvualustassa kaksi. Kasvualustan hienoaines sisälsi jätevesilietekompostia, männyn kuorta ja saraturvetta, ja siinä oli eniten hajoavaa orgaanista ainesta. Hienoaineksen monipuolinen koostumus ja orgaanisen aineksen hajoamisaktiivisuus ylläpitivät ravinteiden saatavuutta sekä pilaritervalepän ja puistolehmuksen versonkasvua korkeimmalla tasolla kasvualustassa kaksi. Kasvualustojen väliset erot tulivat esiin pidemmällä aikavälillä. Kasvualustan lämpösummalla tai hienoaineksen vesipitoisuudella ei ollut merkitsevää vaikutusta versonkasvuun

Interannual and Seasonal Dynamics of Volatile Organic Compound Fluxes From the Boreal Forest Floor

In the northern hemisphere, boreal forests are a major source of biogenic volatile organic compounds (BVOCs), which drive atmospheric processes and lead to cloud formation and changes in the Earth's radiation budget. Although forest vegetation is known to be a significant source of BVOCs, the role of soil and the forest floor, and especially interannual variations in fluxes, remains largely unknown due to a lack of long-term measurements. Our aim was to determine the interannual, seasonal and diurnal dynamics of boreal forest floor volatile organic compound (VOC) fluxes and to estimate how much they contribute to ecosystem VOC fluxes. We present here an 8-year data set of forest floor VOC fluxes, measured with three automated chambers connected to the quadrupole proton transfer reaction mass spectrometer (quadrupole PTR-MS). The exceptionally long data set shows that forest floor fluxes were dominated by monoterpenes and methanol, with relatively comparable emission rates between the years. Weekly mean monoterpene fluxes from the forest floor were highest in spring and in autumn (maximum 59 and 86 mu g m(-2) h(-1), respectively), whereas the oxygenated VOC fluxes such as methanol had highest weekly mean fluxes in spring and summer (maximum 24 and 79 mu g m(-2) h(-1), respectively). Although the chamber locations differed from each other in emission rates, the inter-annual dynamics were very similar and systematic. Accounting for this chamber location dependent variability, temperature and relative humidity, a mixed effects linear model was able to explain 79-88% of monoterpene, methanol, acetone, and acetaldehyde fluxes from the boreal forest floor. The boreal forest floor was a significant contributor in the forest stand fluxes, but its importance varies between seasons, being most important in autumn. The forest floor emitted 2-93% of monoterpene fluxes in spring and autumn and 1-72% of methanol fluxes in spring and early summer. The forest floor covered only a few percent of the forest stand fluxes in summer.Peer reviewe

"This concerns us all": the Hacking of Vastaamo and the Loss of Trust

Tutkielma käsittelee luottamuksen menetystä digitaalisen kriisin seurauksena. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa aihetta tarkastellaan psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeisen mediaviestinnän kautta. Tämä laaja tietomurto- ja kiristystapaus tuli julkisuuteen lokakuussa 2020. Kymmeniä tuhansia arkaluonteisia henkilötietoja levisi julkisuuteen Vastaamon puutteellisen tietosuojan takia. Tutkielmassa tapausta lähestytään riskiyhteiskunnan näkökulmasta, tarkastellen luottamuksen ja epävarmuuden merkitystä ja vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään kriisitutkimuksen teorioita. Tutkimuskysymysten avulla aihetta käsitellään kahdella eri tasolla. Ensimmäinen taso kohdistuu yritykseen, eli Vastaamon pyrkimykseen palauttaa luottamusta. Toinen taso on yhteiskunnallinen, jolla tarkastellaan tietomurron synnyttämiä uhkakuvia. Tutkielman aineistona toimii media-aineisto. Vastaamon tiedotteet edustavat yrityksen kriisiviestintää ja Ylen uutiset pyrkimystä yhteiskunnalliseen palautumiseen kriisistä. Analyysi toteutetaan aineistolähtöisesti, rajaten sen ajallisesti tietomurron julkitulosta Vastaamon konkurssiin. Vastaamon tiedotteita analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Rivittäisen koodauksen jälkeen muodostetaan kaksi laajaa teemaa liittyen tekijöihin, jotka tiedotteissa esiintyvät luottamusta rakentavina tai haittaavina. Ylen uutisten avulla luodaan tapahtumien kulkua kuvaava aikajana, minkä lisäksi niille on tehty lähiluenta. Lähiluennassa nostetaan esille yhteiskunnallisia uhkakuvia, jotka asettuvat yhteiskunnan eri tasoille. Tutkielmassa havaitaan, että Vastaamo käytti tyypillisiä kriisiviestinnän keinoja pyrkiessään tilanteenhallintaan. Luottamusta pyrittiin palauttamaan viestimällä läpinäkyvästi, korostamalla tehtyä yhteistyötä asiantuntijatahojen kanssa sekä osoittamalla resurssit uhrien auttamiseen ja tukemiseen. Yrityksen arvoja ja mainetta korostettiin samalla kun viestittiin lisätoimenpiteistä, jotka Vastaamo käynnisti tietomurron julkitulon jälkeen. Tietomurron digitaalinen ympäristö vaikeutti luottamuksen rakentamista, sillä siihen liittyi epävarmuutta tapahtuneesta, anastetut tiedot nousivat yhä uudelleen pinnalle ja Vastaamo kärsi taloudellisesta ahdingosta. Yhteiskunnalliset uhkakuvat liittyivät yksityisyyden menettämiseen, terveydenhuoltojärjestelmien mahdollisiin puutteisiin, tietomurron toistumiseen muissa yrityksissä ja huoleen luottamuksen menettämisestä niin terveydenhuollon palvelujen alalla kuin digitaalisessa yhteiskunnassa ylipäänsä. Lisäksi uutisten analyysissä nousi esille huoli siitä, ettei digitaalisista kriiseistä ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä. Analyysin pohjalta Vastaamon tietomurto määritellään digitaaliseksi suuronnettomuudeksi. Tutkielma osoittaa, että tietomurto on piirteiltään tyypillinen riskiyhteiskunnalle toteutunut uhka. Se vaikutti moneen eri tahoon ja vaati monimutkaisia yhteistyön verkostoja ratkaisujen löytämiseksi ja normaaliin palaamiseksi. Luottamusta pyrittiin palauttamaan niin yrityksen kuin yhteiskunnan tasolla, josta vain jälkimmäisessä onnistuttiin. Tutkielmassa nostetaan esille riskiyhteiskunnalle tavanomaisia piirteitä, joissa luottamus on jatkuvasti koetuksella. Samalla luottamus toimii tärkeänä keinona hallita epävarmuutta. Kyse ei lopuksi ollutkaan luottamuksen menettämisestä vaan digitalisaation tuomasta hallitsemattomuudesta. Tutkielman lopussa pohditaan luottamuksen ristiriitaisuutta digitaalisessa ympäristössä ja tietomurtoa varoittavana esimerkkinä digitalisaation ongelmakohdist

”Viktiga för att tvåspråkigheten på VCS ska fungera”. Språkkurser på Vasa centralsjukhus ur personalens synvinkel

Pro gradu tutkielmani on osa tutkijatiimi BiLingCon sosiaali- ja terveysalan ammatillista kaksikielisyyttä tutkivaa hanketta. Vaasan keskussairaalassa toteutetussa tutkimuksessa tutkin keskussairaalan henkilökunnalleen tarjoamaa kielten opetusta yksilön näkökulmasta. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineistonkeruu on toteutettu koko keskussairaalan henkilökunnalle lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2012. Tämän lisäksi osa aineistosta on peräisin keskussairaalan kieltenopettajan, Annika Backlundin haastattelusta. Tarkastelun kohteena ovat tarjotut kielikurssit ja työntekijöiden kokemukset kursseista. Rajaan vastaajien määrää siten, että otan mukaan tarkasteluun hoitohenkilökunnan ja lääkärit. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kursseja Vaasan keskussairaala hoitotyöntekijöilleen tarjoaa sekä miten lääkärit ja hoitohenkilökunta (N=357) kokevat työnantajan tarjoaman kielenopetuksen, kurssien tarpeellisuuden ja niiden sisällön. Lisäksi vertaan keskenään edellä mainittujen työntekijäryhmien kokemuksia, mielipiteitä ja osallistumisaktiivisuutta. Kytken tarkasteluuni Molinin osallisuuden teorian, jossa on keskeistä valinnan mahdollisuus sitoutumisen, autonomian, vallan ja johonkin kuulumisen näkökulmasta. Tutkimukseni osoittaa, että kielikursseja pidetään yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana asiana. Suurin osa tähän tutkimukseen osallistuneista, kaksikielisessä Vaasan keskussairaalassa työskentelevistä lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta kokee hallitsevansa molempia kotimaisia kieliä riittävästi, mikä osaltaan selittää sitä, että suomen ja ruotsin kielen kursseille vastaajista oli osallistunut vain 16 %. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että kehittämistarvetta on erityisesti toisen kotimaisen kielen kirjoittamisessa, jonka harjoittelussa olisi mahdollista hyödyntää paljon toivottuja, internetissä toteutettavia kielikursseja. Vastaajien taustoista riippumatta suurin osa kokee kursseille osallistumisen työajalla vaikeaksi tai mahdottomaksi. Toinen haaste nähdään kurssien tasoissa tai lähinnä niiden puuttumisessa, sillä vastaajat toivovat eri kursseja eritasoisille opiskelijoille.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Contribution of understorey vegetation and soil processes to boreal forest isoprenoid exchange

Boreal forest floor emits biogenic volatile organic compounds (BVOCs) from the understorey vegetation and the heterogeneous soil matrix, where the interactions of soil organisms and soil chemistry are complex. Earlier studies have focused on determining the net exchange of VOCs from the forest floor. This study goes one step further, with the aim of separately determining whether the photosynthesized carbon allocation to soil affects the isoprenoid production by different soil organisms, i.e., decomposers, mycorrhizal fungi, and roots. In each treatment, photosynthesized carbon allocation through roots for decomposers and mycorrhizal fungi was controlled by either preventing root ingrowth (50 mu m mesh size) or the ingrowth of roots and fungi (1 mu m mesh) into the soil volume, which is called the trenching approach. Isoprenoid fluxes were measured using dynamic (steady-state flow-through) chambers from the different treatments. This study aimed to analyze how important the understorey vegetation is as a VOC sink. Finally, a statistical model was constructed based on prevailing temperature, seasonality, trenching treatments, understory vegetation cover, above canopy photosynthetically active radiation (PAR), soil water content, and soil temperature to estimate isoprenoid fluxes. The final model included parameters with a statistically significant effect on the isoprenoid fluxes. The results show that the boreal forest floor emits monoterpenes, sesquiterpenes, and isoprene. Monoterpenes were the most common group of emitted isoprenoids, and the average flux from the non-trenched forest floor was 23 mu gm(-2) h(-1). The results also show that different biological factors, including litterfall, carbon availability, biological activity in the soil, and physico-chemical processes, such as volatilization and absorption to the surfaces, are important at various times of the year. This study also discovered that understorey vegetation is a strong sink of monoterpenes. The statistical model, based on prevailing temperature, seasonality, vegetation effect, and the interaction of these parameters, explained 43% of the monoterpene fluxes, and 34-46% of individual alpha pinene, camphene, beta-pinene, and Delta(3)-carene fluxes.Peer reviewe

Tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Oikeusministeriöln tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää oikeusministeriön toimet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman pohjana toimii arviointi, joka on suunnitelman liitteenä. Suunnitelma sisältää niin toiminnalliset kuin henkilöstöön liittyvät tavoitteet sekä seurantamallin

High carbon losses from established growing sites delay the carbon sequestration benefits of street tree plantings - A case study in Helsinki, Finland

We assessed the net carbon (C) sequestration dynamics of street tree plantings based on 10 years of measurements at two case study sites each with different tree species in Helsinki, Finland. We assessed C loss from tree soils and tree C accumulation, tested the applicability of pre-existing growth and biomass equations against observations, and estimated the time point for the beginning of net C sequestration for the studied street tree plantings. The tree woody biomass C accumulation in the first 10 years after planting was 18-32 kg per tree. At the same time the C loss from the growth media was at least 170 kg per growth media volume (25 m(3)) per tree. If this soil C loss was accounted for, the net C sequestration would begin, at best, approximately 30 years after planting. Biomass equations developed for traditional forests predicted more stem biomass and less leaf and branch biomass than measured for the species examined, but total aboveground biomass was generally well predicted.Peer reviewe

Interannual and Seasonal Dynamics of Volatile Organic Compound Fluxes From the Boreal Forest Floor

In the northern hemisphere, boreal forests are a major source of biogenic volatile organic compounds (BVOCs), which drive atmospheric processes and lead to cloud formation and changes in the Earth’s radiation budget. Although forest vegetation is known to be a significant source of BVOCs, the role of soil and the forest floor, and especially interannual variations in fluxes, remains largely unknown due to a lack of long-term measurements. Our aim was to determine the interannual, seasonal and diurnal dynamics of boreal forest floor volatile organic compound (VOC) fluxes and to estimate how much they contribute to ecosystem VOC fluxes. We present here an 8-year data set of forest floor VOC fluxes, measured with three automated chambers connected to the quadrupole proton transfer reaction mass spectrometer (quadrupole PTR-MS). The exceptionally long data set shows that forest floor fluxes were dominated by monoterpenes and methanol, with relatively comparable emission rates between the years. Weekly mean monoterpene fluxes from the forest floor were highest in spring and in autumn (maximum 59 and 86 μg m-2 h-1, respectively), whereas the oxygenated VOC fluxes such as methanol had highest weekly mean fluxes in spring and summer (maximum 24 and 79 μg m-2 h-1, respectively). Although the chamber locations differed from each other in emission rates, the inter-annual dynamics were very similar and systematic. Accounting for this chamber location dependent variability, temperature and relative humidity, a mixed effects linear model was able to explain 79–88% of monoterpene, methanol, acetone, and acetaldehyde fluxes from the boreal forest floor. The boreal forest floor was a significant contributor in the forest stand fluxes, but its importance varies between seasons, being most important in autumn. The forest floor emitted 2–93% of monoterpene fluxes in spring and autumn and 1–72% of methanol fluxes in spring and early summer. The forest floor covered only a few percent of the forest stand fluxes in summer