Sukupuu

Lopputyössäni Sukupuu, tutkin suhdetta omiin sukujuuriin, omaan paikkaan luonnossa ja sukupolvien ketjussa. Sukupuu-teos on installaatio, joka sisältää puun ja seitsemän öljyväreillä maalattua muotokuvaa. Jokaisessa muotokuvassa on pariskunta: minä ja mieheni, minun vanhempani, mieheni vanhemmat sekä molempien isovanhemmat. Muotokuvat on kiinnitetty puun oksistoon. Installaatio on kaksi metriä korkea teos ja jokainen muotokuvamaalaus on kooltaan 46x38 cm. Pohdin myös lopputyössäni omaa taiteellista identiteettiä ja sitä mikä on minulle taiteessa tärkeää.In my scholarly thesis, I am exploring my attitude about stocks, nature and my place in the chains of generations. Familytree is an installation which includes a tree and seven portraits which are painted with oil colours. There is a couple in every portait; me and my husband, my parents, my parents-in-law and our grandparents. Portraits are attached to the branches of the tree. This installation is two meters high and every portrait are 46 cm wide and 38 cm high. I am considering about what is my artistic identity as well and what is important to me in art

Idioms and L2 Learners. The Effect of L1, Transparency and Frequency on Idiom Comprehension by Finnish and Italian Learners of English

Tämän sivuaineen tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten suomalaiset ja italialaiset englannin kielen opiskelijat tunnistavat englanninkielisten idiomien merkityksiä. Erityisesti opiskelijoiden oman äidinkielen vaikutusta idiomien ymmärtämiseen tutkitaan, kuin myös idiomien eri ominaisuuksien vaikutusta. Lisäksi tutkitaan, miten opiskelijat itse ajattelevat osaavansa käyttää idiomeja, ja pitävätkö he idiomien oppimista tärkeänä. Tutkielmaan osallistui 35 suomalaista englannin kielen yliopisto-opiskelijaa ja 34 italialaista englannin kielen yliopisto-opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin monivalintakyselyn avulla. Idiomit valittiin Collins Cobuild Dictionary of Idioms (2001) -sanakirjasta. Kysely sisälsi 36 idiomia, jotka valittiin kolmesta eri frekvenssiluokasta. Jokaisesta frekvenssiluokasta valittiin neljä idiomia, joille oli vastine sekä suomen että italian kielessä, neljä idiomia, joille oli vastine vain suomen kielessä ja neljä idiomia, joille oli vastine vain italian kielessä. Kullekin idiomille oli annettu neljä merkitysvaihtoehtoa, ja näistä yksi tai kaksi oli sanakirjojen mukaisia oikeita vastauksia. Tutkimuksen tulokset näyttävät osoittavan, että sekä suomalaisilla että italialaisilla oli vaikeuksia idiomien merkitysten tunnistamisessa. Kuitenkin myös suomalaisten ja italiaisten välillä oli tilastollisesti merkittävä ero. Suomalaiset osasivat idiomit huomattavasti paremmin kuin italialaiset. Koehenkilöt ymmärsivät merkittävästi helpommin idiomit joille oli vastine heidän omassa äidinkielessään kuin idiomit joille ei ollut vastinetta. Lisäksi vastaajat näyttivät hyötyvän myös idiomien kuvainnollisen ja kirjaimellisen merkityksen läheisyydestä eli läpinäkyvyydestä. Idiomien frekvenssi sen sijaan ei näyttänyt vaikuttavan niiden ymmärtämiseen. Suomalaisten ja italialaisten englannin opiskelijoiden mukaan idiomien opiskelu on hyödyllistä ja tarpeellista. Tulokset osoittavat, että idiomien ymmärtäminen on haastavaa jopa edistyneille oppijoille. Omalla äidinkielellä näyttää olevan suuri vaikutus idiomien ymmärtämiseen, ja nimenomaan samankaltaisuudesta on hyötyä. Äidinkielen merkitykseen vieraiden kielten oppimisessa ja sanaston oppimisessa täytyisi kiinnittää enemmän huomiota, ja idiomeja sekä muuta kuvainnollista kieltä täytyisi opettaa myös edistyneemmille oppijoille.Siirretty Doriast

Dopamine, opioid and serotonin neurotransmission in behavioral addictions

Behavioral addictions are psychiatric disorders, in which the object of addiction is not a drug but instead behavior itself, such as gambling or eating. Behavioral addictions share clinical features with substance use disorder, including tolerance against behavior, continued behavior despite negative consequences, withdrawal symptoms and craving. However, little is known about the pathophysiology of these disorders. Behavioral addictions may also serve as a model to investigate the brain reward system at its purest form, without confounding chemical properties of misused drugs. The aim of this study was to investigate brain neurotransmitter function in behavioral addictions. Brain dopamine, opioid and serotonin systems were investigated in pathological gambling (PG), in binge eating disorder (BED) and in a control group using positron emission tomography (PET). PET scans were performed using [18F]fluorodopa to target presynaptic dopamine synthesis rate; [11C]carfentanil to label μ-opioid receptors (MORs); and [11C]MADAM to label serotonin transporter. Statistical analyses covered betweengroup comparisons in all three groups, intraregional PET tracer correlations in the PG and the control groups, and correlations between impulsivity and tracer binding in the PG and the control groups. BED patients showed decreased nucleus accumbens dopamine synthesis, wide-spread decreases in MOR binding, and regionally selective increases and decreases in SERT binding, whereas PG patients failed to show any changes in relation to controls. The changes were independent from possible confounding factors. Dopamine synthesis rate correlated positively with MOR binding in the basal ganglia in both PG and control groups. Impulsivity correlated inversely with SERT binding in the prefrontal cortex in controls. This association was lost in PG, and instead, midbrain MOR binding was related both with impulsivity and nucleus accumbens dopamine synthesis rate. The results of this study indicate that phenotypically distinct behavioral addictions differ also by their neurobiology. Importantly, the findings contrast with previously published results in substance addictions, indicating individual neurobiology in distinct addiction disorders. Whether the observed neurotransmitter alterations in BED and altered relationship between receptor densities and impulsivity in PG reflect predisposing pathophysiology or a neural adaptation remains to be established.Aivojen dopamiini-, opioidi- ja serotoniinitoiminta toiminnallisissa riippuvuuksissa Toiminnalliset riippuvuudet ovat psykiatrisia sairauksia, joissa riippuvuuden kohde ei ole kemiallinen aine vaan toiminta tai käytösmalli, kuten esimerkiksi rahapelaaminen tai syöminen. Toiminnallisilla riippuvuuksilla ja päihderiippuvuuksilla on paljon yhteisiä piirteitä, mukaan lukien sietokyvyn nousu, riippuvuuden kohteena olevan toiminnan jatkaminen huolimatta epäedullisista seurauksista, vieroitusoireet ja himo. Kuitenkaan toiminnallisten riippuvuuksien patofysiologiaa ei juurikaan tunneta. Toiminnallisia riippuvuuksia voidaan käyttää myös mallina tutkittaessa aivojen palkkiojärjestelmää puhtaimmillaan ilman päihteiden aiheuttamaa kemiallista sekoittavaa vaikutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella aivojen välittäjäaineiden toimintaa toiminnallisissa riippuvuuksissa. Aivojen dopamiini-, opioidi- ja serotoniinijärjestelmiä tutkittiin peliriippuvuudessa, ahmintahäiriössä ja kontrolliryhmässä positroniemissiotomografialla (PET). PET-kuvauksissa [18F]fluorodopa kuvasi presynaptista dopamiinin tuotantokykyä, [11C]karfentaniili sitoutui μ-opioidireseptoriin (MOR) ja [11C]MADAM puolestaan sitoutui serotoniinin takaisinottajaan (SERT). Tilastollisessa analyysissa tarkasteltiin kaikkien ryhmien välisiä eroja merkkiaineiden sitoutumisessa. Lisäksi peliriippuvuudessa ja kontrolliryhmässä tarkasteltiin eri merkkiaineiden sitoutumisen välisiä riippuvuussuhteita ja impulsiivisuuden ja merkkiaineiden sitoutumisen riippuvuussuhteita. Ahmintahäiriössä dopamiinin tuotantokyky oli alentunut accumbens-tumakkeessa, MOR-sitoutuminen oli alentunut laaja-alaisesti aivojen eri osissa ja SERT-sitoutumisessa nähtiin alueellisesti vaihtelevia sitoutumisen nousuja ja laskuja, kun taas peliriippuvuus ei eronnut kontrolleista minkään merkkiaineen osalta. Muutokset eivät johtuneet mahdollisista sekoittavista tekijöistä. Dopamiinin tuotantokyky korreloi tyvitumakkeiden MORsitoutumisen kanssa sekä peliriippuvuudessa että kontrolleilla. Impulsiivisuus korreloi otsalohkon SERT-sitoutumisen kanssa kontrolliryhmässä, mutta tämä riippuvuussuhde ei ilmennyt peliriippuvuudessa, jossa sen sijaan keskiaivojen MOR-sitoutuminen korreloi sekä impulsiivisuuden että accumbens-tumakkeen dopamiinin tuotantokyvyn kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmiasultaan erilaiset toiminnalliset riippuvuudet eroavat myös neurobiologisesti toisistaan. Lisäksi tulokset poikkeavat aiemmin julkaistuista tuloksista päihderiippuvuuksissa, mikä tarkoittaa yksilöllisen neurobiologisen taustan ilmenemistä eri riippuvuussairauksissa. Edelleen jää selvitettäväksi, heijastavatko hermovälittäjäaineiden muutokset ahmintahäiriössä sekä hermovälittäjäaineiden ja impulsiivisuuden riippuvuussuhteiden muutokset peliriippuvuudessa altistavaa patofysiologiaa vai hermostollista mukautumista

Valukappaleiden parametrinen mallinnus ja laadunvarmistus

Even though 3D modelling and 3D scanning have been industry standards in casting design and measurement for a long time, casting tolerance standards still usually rely on complete definition of castings in 2D drawings and linear dimensional tolerances. ISO 8062-4, published in 2017, is based on a general surface profile tolerance instead of separate dimensional tolerances, thus forming a logical connection between 3D modelling, tolerancing and 3D scanning. As the contemporary 3D methods are prominently used, the outdated ISO 8062-3 should be replaced with the new standard in casting tolerance definition. In this thesis, possibilities to include casting tolerances in casting CAD models are examined. The aim is to create dependent but separate 3D models that depict the allowed minimum and maximum state of the casting as allowed by the casting tolerance. The benefits of these tolerance models are evaluated considering quality verification, strength calculations and collision detection. ISO 8062-4 casting tolerance and a traction sheave from an NMX hoisting machine are used for modelling case study. In addition, different measurement methods are reviewed to determine guidelines for casting measurement based on contemporary methods and standards. The case study revealed that tolerance model construction is difficult and time-consuming compared to the achieved benefits. Therefore, no implementation to every casting by default is recommended. Attention was also paid to modelling techniques and conventions that should be followed regardless of the tolerance models. 3D scanning should be utilised in casting quality verification because of its coverage, speed and ability to compare scanned 3D model directly to the nominal model. Measurement instructions were determined considering the requirements of ISO 8062-4 and the possibilities and restrictions of 3D scanning. An exemplary casting drawing of the traction sheave was created according to ISO 8062-4. Digital 3D product definition and 3D scanning were taken into account when determining the drawing indication.Vaikka 3D-mallinnus sekä 3D-skannaus ovat jo pitkään olleet vallitsevat suunnittelu- ja mittausmenetelmät valuteollisuudessa, valutoleranssistandardit nojaavat pitkälti vielä valujen täydelliseen esittämiseen 2D-kuvissa sekä lineaaristen mittojen tolerointiin. Vuonna 2017 julkaistu ISO 8062-4 perustuu yleiseen pinnanmuototoleranssiin yksittäisten mittojen toleroinnin sijaan, jolloin uusi standardi muodostaa ehyen ja loogisen jatkumon 3D-mallinnuksen ja 3D-skannauksen kanssa. Nykyaikaisia menetelmiä käytettäessä onkin syytä korvata vanhentuneisiin työkaluihin perustuva ISO 8062-3 uudella standardilla valutoleranssien määrityksessä. Tässä työssä selvitetään, miten valutoleranssin saa parametrisesti sisällytettyä valukappaleen CAD-malliin, jolloin erilliset mallit kuvaisivat toleranssin sallimia valun minimi- ja maksimitiloja. Minimi- ja maksimitilojen mallien hyötyjä arvioidaan laadunvarmistuksen, lujuuslaskennan ja törmäystarkasteluiden kannalta. Toleranssimallien luonnissa käytetään standardin ISO 8062-4 mukaisia toleransseja sekä malliesimerkkinä NMX-hissimoottorin vetopyörää. Lisäksi tarkastellaan eri mittausmenetelmiä, ja pyritään määrittämään suuntaviivat nykyaikaisiin menetelmiin ja standardeihin perustuvaa mittausohjetta varten. Tarkasteluissa havaittiin toleranssimallien mallinnuksen olevan työlästä saatavaan hyötyyn nähden, jolloin niiden sisällyttäminen oletuksena jokaiseen valuun ei ole järkevää. Tarkastelun yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös mallinnustekniikkaan ja tapoihin, joita tulisi valusuunnittelussa noudattaa riippumatta toleranssimallien käytöstä. Valujen mittaamisessa tulisi ensisijaisesti hyödyntää 3D-skannausta, jossa nimellistä CAD-mallia verrataan skannattuun 3D-malliin, ja joka kattavuutensa ja nopeutensa ansiosta onkin yleisesti käytössä valuteollisuudessa. Mittausprosessin kulku määritettiin samalla huomioiden standardin ISO 8062-4 vaatimukset sekä 3D-skannauksen mahdollisuudet ja rajoitteet. Malliesimerkkinä käytetystä vetopyörästä laadittiin ISO 8062-4:n mukainen valupiirustus, jossa huomioidaan myös nimellisen muodon määritys CAD-mallilla sekä 3Dskannauksen käyttö laadunvarmistuksessa

Geoenergy and sustainable development : perspectives on environmental challenges and governance of geoenergy installations

Ground source heat pumps (GSHPs) are an established energy technology, and as such a noteworthy alternative to increase the share of renewable energy in the consumption. At present there are approximately 130 000 geoenergy systems in use in Finland, and in 2018 almost 8000 new GSHPs were sold and installed in the country. The growth rate highlights the significance of good installation practices and public governance of the installations. So far there has been little research into either the construction practices and observed complications of ground heat exchangers (GHEs), or the permit procedures for geoenergy systems in Finland. Therefore, this thesis was designed to examine (1) the management of environmental and quality issues in the construction of GHEs in Finland; (2) the role of public regulation and governance, e.g. GHE permit systems, in promoting environmental protection and quality control of GHEs in Finland; and (3) ways to develop the capacities of both geoenergy practitioners and public authorities to respond effectively to the environmental and quality challenges. The material for this thesis consisted of a questionnaire study among geoenergy practitioners, interview studies with geoenergy experts and municipal building control officials, heat pump statistics, legal texts, municipal regulations, and permit applications and decisions from municipalities and Regional State Administrative Agencies (AVIs). The questionnaire study asked about the types of complications the practitioners had encountered in their geoenergy projects. The most common types were in order of frequency (1) borehole collapse, (2) discharge of artesian water, (3) harmful spreading of drilling dust and slurry, (4) heat exchanger pipes stuck during installation, (5) flooding caused by artesian water, and (6) heat transfer fluid leakages. Complications resulting from hydraulic connections between separate aquifers and other borehole-related issues were also reported. Competition has been severe within the Finnish geoenergy sector in recent years. A large proportion of the questionnaire respondents referred to the consequent price competition at the expense of quality. Meanwhile, a third of the respondents expressed their concern about quality problems. At present, voluntary training is available for GSHP installers and borehole drillers in Finland, but there are no statutory qualification requirements. Additionally, there are no binding national regulations for the construction of GHEs and geoenergy systems in Finland either. In the questionnaire study, 62% of the respondents were of the opinion that the municipal Action Permit should require BHEs to be built following certain standards. Public authorities may contribute to the quality control of geoenergy systems for example through permit procedures. In Finland there are two permit procedures for GHEs. The municipal Action Permit scheme is applied to almost all geoenergy systems. The Water Permit scheme is administered by the AVIs and it is applied to geoenergy systems on designated groundwater areas. Municipalities have diverse practices in promoting quality control throughout the Action Permit procedure. For example, they may have criteria for the location of the GHE, they possibly require a site manager to be nominated, and building inspectors may control certain details at inspections. The level of expertise varied among building control officials depending on their personal interests and experience. The same applied to the AVIs so that the reasoning in the Water Permit decisions was diversified. As the number of operative geoenergy systems grows, the success and acceptability of the industry depend increasingly on the quality and environmental safety of installations. To promote these, national standards need to be developed for both the construction of GHEs and the Action Permit procedure. Qualification requirements for geoenergy practitioners need to be incorporated into these standards. Sector specific regulations are also needed to clarify the legislation in relation to the Water Permit scheme. Additionally, technical and geological instructions need to be developed to promote geologically sound reasoning in the handling of permits.Maalämpöpumput ovat vakiintunutta energiateknologiaa ja siten varteenotettava menetelmä lisätä uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta. Suomessa on käytössä arviolta 130 000 maalämpöjärjestelmää, ja vuonna 2018 myytiin ja asennettiin lähes 8000 uutta maalämpöpumppua. Järjestelmien nopea yleistyminen korostaa hyvien asennuskäytäntöjen ja asennusten julkisen kontrollin merkitystä. Suomessa on tehty niukasti tutkimusta maalämpöjärjestelmien keruupiirien rakentamiskäytännöistä, niissä ilmenneistä ongelmista tai maalämpöjärjestelmien lupamenettelyistä. Käsillä oleva väitöskirja tarkastelee näitä kysymyksiä seuraavien kysymysten valossa: (1) Miten maalämpöjärjestelmien lämmönkeruupiireihin liittyviä ympäristö- ja laatuhaasteita käsitellään Suomessa? (2) Mikä rooli julkisella sääntelyllä ja hallinnalla, kuten lupajärjestelmillä, on ympäristönsuojelun ja laatukontrollin edistämisessä? (3) Miten voidaan kehittää maalämpöalan toimijoiden ja viranomaisten mahdollisuuksia vastata tehokkaasti ympäristö- ja laatuhaasteisiin? Väitöskirjan aineistona olivat maalämpötoimijoiden keskuudessa tehty kyselytutkimus, maalämpöasiantuntijoiden ja kuntien rakennusvalvonnan henkilöstön haastattelut, lämpöpumpputilastot, lakitekstit, kunnalliset säännökset sekä kuntien ja Aluehallintovirastojen (AVI) käsittelemät maalämpölupahakemukset ja -päätökset. Selvitin kyselytutkimuksella muun muassa sitä, minkä tyyppisiä komplikaatioita maalämpötoimijoiden kohteissa on esiintynyt. Yleisimpiä ongelmia olivat (1) energiakaivon sortuminen, (2) paineenalaisen (tai muutoin runsastuottoisen kaivon) pohjaveden purkautuminen porauksen yhteydessä, (3) porauspölyn tai -lietteen haitallinen leviäminen (4) lämmönkeruuputkien jumiutuminen kaivoon asennuksen yhteydessä, (5) paineenalaisen pohjaveden tulviminen, sekä (6) lämmönsiirtonesteen vuoto. Toimijat raportoivat myös tapauksista, joissa eri pohjavesikerrosten sekoittuminen tai muut porareikään ja sen poraukseen liittyvät seikat aiheuttivat ongelmia. Maalämpöalan sisäinen kilpailu on viime vuosina ollut ankaraa Suomessa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista maalämpötoimijoista viittasi rajuun hintakilpailuun, jota käydään laadun kustannuksella. Kolmannes vastaajista ilmaisi huolensa laatuongelmista. Tällä hetkellä maalämpöasentajille ja kaivonporareille on Suomessa tarjolla vapaaehtoista koulutusta ja sertifiointiohjelmia, mutta lakisääteisiä pätevyysvaatimuksia ei ole. Lämmönkeruupiirien ja maalämpöjärjestelmien rakentamiselle ei myöskään ole sitovia kansallisia määräyksiä. 62 % kyselytutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että toimenpideluvan pitäisi edellyttää lämpökaivon rakentamista tiettyjen standardien mukaisesti. Suomessa viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttavat maalämpöjärjestelmien laatutasoon kahden lupamenettelyn kautta. Kunnallinen toimenpidelupa vaaditaan suurimmalta osalta maalämpöjärjestelmiä. AVI:n myöntämä vesilupa edellytetään pohjavesialueille rakennettaessa. Kunnilla on vaihtelevia käytäntöjä laatukontrollin edistämiseksi toimenpidelupamenettelyn yhteydessä. Esimerkiksi lämmönkeruuputkistojen sijoittamiselle on kriteerit, osa kunnista edellyttää vastaavan työnjohtajan nimeämistä maalämpöurakalle, ja joissakin kunnissa rakennusvalvonta tarkastaa tiettyjä urakan osia katselmuksien yhteydessä. Rakennusvalvontaviranomaisten asiantuntemuksen taso vaihteli riippuen omakohtaisesta kiinnostuksesta ja kokemuksesta. Sama koskee myös AVI:en henkilökuntaa, joten vesilupapäätösten perustelut olivat tasoltaan vaihtelevia. Käytössä olevien maalämpöjärjestelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Alan menestys ja hyväksyttävyys riippuvat enenevässä määrin siitä, että asennukset tehdään laadukkaasti ja ympäristö huomioiden. Näiden turvaamiseksi tarvitaan kansalliset standardit sekä lämmönkeruupiirien rakentamiselle että toimenpidelupamenettelylle. Näihin standardeihin pitää sisällyttää pätevyysvaatimukset maalämpöalan toimijoille. Vesilupiin liittyvää lainsäädäntöä pitää selkeyttää maalämpöä koskevilla alakohtaisilla säännöksillä. Lisäksi teknisiä ja geologisia ohjeistuksia tulee kehittää asiantuntevan lupakäsittelyn edistämiseksi

Technologies and environmental impacts of ground heat exchangers in Finland

Finland is one of the northernmost countries utilizing ground source heat pumps (GSHPs). In this north European country, GSHPs’ operating conditions are characterized by the cold climate, and hard, crystalline bedrock. Environmental risks and technical problems with ground heat exchangers (GHEs) have been much discussed, but the frequency of complications has not been previously studied in Finland. This article examines the types and construction practices of GHEs, and the range of problems in GHEs experienced by the practitioners. The data was collected through a questionnaire study among Finnish GSHP practitioners, and thematic interviews of Finnish heat pump experts. Borehole heat exchangers (BHEs) proved to be the most popular GHE type in Finland with a share of 85%. The questionnaire responses indicate that the most common complications in BHEs are connected to collapsed boreholes, and artesian or otherwise abundant water yields. Also, issues relating to heat transfer fluids, drilling through multiple aquifers, and design errors are discussed.</p

Identtiset kaksoset samalla luokalla: Tutkimus kaksosten kokemuksista ja käsityksistä

Tämän Pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää samalla luokalla opiskelevien identtisten kaksosten kokemuksia sisaruksen kanssa samalla luokalla opiskelusta. Tutkielma keskittyy erityisesti identtisten kaksosten kokemuksiin ja käsityksiin yksilöllisyydestä sekä heillä tunnistettaviin identiteettityyppeihin. Suomessa syntyy joka vuosi 600–750 kaksosparia, joista noin kolmasosa on identtisiä kaksosia. Koulun aloittavista lapsista noin joka 30. on kaksonen, eli todennäköisesti opettaja kohtaa uransa aikana ainakin yhdet kaksoset. Kaksosten, erityisesti identtisten kaksosten, koulun aloittamiseen liittyy erityistä pohdintaa verrattuna muihin lapsiin. On tyypillistä, että vanhemmat pohtivat kannattaisiko kaksosten aloittaa koulu samalla vai eri luokilla. Suurimpana pohdinnan aiheena on mahdollisuudet kaksosten yksilöllisyyden tukemiseen koulussa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla ja aineisto koostui kahdeksasta haastattelusta, joissa samalla luokalla opiskelleet identtiset kaksoset kertovat kokemuksistaan ja käsityksistään. Koska kyseessä on samalla luokalla opiskelevien identtisten kaksosten kokemukset ja käsitykset, valittiin tutkimusotteeksi fenomenografia. Fenomenografiassa keskitytään tutkimusilmiötä koskevien käsitysten laadullisten eroavaisuuksien tarkasteluun. Aineisto analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysillä. Analyysin tuloksena oli kuvauskategoriajärjestelmä, jossa jäsentyivät kokemukset yksilöllisyydestä. Tutkielmassa havaittiin, että identtiset kaksoset käsittävät yksilöllisyyden varsin laajasti. Monille yksilöille itsestään selvät asiat eivät aina toteudu heidän kohdallaan. Käsitykset yksilöllisyydestä ilmenivät neljässä kuvauskategoriassa, jotka olivat silminnähtävä yksilöllisyys, ei silmin nähtävä yksilöllisyys, yksilöllisyys sosiaalisissa suhteissa ja yksilöllinen kaksosuus. Vaikka kaksosten käsityksissä yksilöllisyydestä oli paljon yhteistä ja jaettavaa, tulosten perusteella voidaan todeta jokaisen kaksosparin olevan yksilöllinen kokemuksineen. Tällöin on otettava huomioon yksilöllisyys kahdella eri tasolla: kaksoset yksilöinä sekä yksilöllinen kaksosuus. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yksilöllisyyttä on mahdollista tukea myös samalla luokalla opiskellessa monin eri tavoin

Skogsbränslets elementära sammansättning med tanke på förbränningsprocessen och för näringsämnesförluster i ekosystemet

There are several reasons for increasing the usage of forest biomass for energy in Finland. Apart from the fact that forest biomass is a CO2 -neutral energy source, it is also a domestic resource distributed throughout the country. Usage of forest biomass in the form of logging residues decreases Finland’s dependence of energy import and increases both incomes and employment. Wood chips are mainly made from logging residues, which constitute 64 % of the raw material. A large-scale use of forest biomass requires heed also to the potential negative aspects. Forest bioenergy is used extensively, but its impacts on the forests soil nutrition and carbon balance has not been studied much. Nor have there been many studies on the heavy metal or chlorine content of logging residues. The goal of this study was to examine the content of carbon, macronutrients, heavy metals and other for the combustion harmful substances in Scots pine and Norway spruce wood chips, and to estimate the effect of harvesting of logging residues on the forests carbon and nutrient balance. Another goal was to examine the energy content of the clear cut remains. The Wood chips for this study were gathered from pine and spruce dominated clear cut sites in southern Finland, in the costal forests between Hankoo and Siuntio. The number of sample locations were 29, and the average area was 3,15 ha and the average timber volume 212,6 m3 ha -1. The average logged timber volume was for Scots pine timber 70 m3 ha -1 and for Norway spruce timber 124 m3 ha -1 and for deciduous timber (birch and alder) 18,5 m3 ha -1. The proportion of spruce in the logging residues and the stand-volume were relevant for how much nutrients were taken from the forest ecosystem when harvesting logging residues. In this study it was noted that the nutrient content of the logging residues clearly increased when the percentage of spruce in the timber volume increased. The S, K, Na and Cl -contents in the logging residues in this study increased with an increasing percentage of spruce, which is probably due to the fact that the spruce is an effective collector of atmospheric dry-deposition. The amounts of nutrients that were lost when harvesting logging residues were less than those referred to in the literature. Within a circulation period (100 years), the forest soil gets substantially more nutrients from atmospheric deposition, litter fall and weathering than is lost through harvesting of logging residues after a clear cut. Harvesting of the logging residues makes for a relatively modest increase of the quantity of carbon that is removed from the forest compared to traditional forestry. Due to the fact that the clear cut remains in my study showed a high content of chlorine, there is a risk of corrosion in connection to the incineration of the logging residues in power plants especially at coastal areas/forests. The risk of sulphur -related corrosion is probably rather small, because S concentrations are relatively low in woodchips. The clear cut remains showed rather high heavy metal contents. If the heavy metal contents in this study are representative for the clear cut remains in the coastal forests generally, there might be reason to exert some caution when using the ash for forest fertilizing purposes.Det finns flera orsaker till att öka användningen av skogsbiomassa för energi i Finland. Förutom att skogsbiomassa anses vara en koldioxidneutral energikälla, är den även inhemsk och fördelad över hela landet. Användning av skogsbiomassa i form av hyggesrester minskar Finlands beroende av energiimport samt ger inkomster och arbetsplatser. Skogsfliset fås i huvudsak från grandominerade slutavverkningar, gallringar av ungskogar och även från slutavverkningars stubbtäkt. Den största delen av skogsfliset består av hyggesrester, vilkas andel av råvaran är 64 %. Skogsbiomassa används storskaligt, men till exempel effekterna av skördning av hyggesrester på skogsmarkens kol och näringsbalanser har undersökts tämligen lite. Inte heller har hyggesresternas tungmetall- och klorhalt just undersökts. Målet med undersökningen var att undersöka halterna av kol, växtnäringsämnen, tungmetaller och andra för förbränningsprocessen negativa ämnen i skogsflis av tall och gran och uppskatta effekten av skördning av hyggesrester på växtplatsens kolbalans och näringshushållning. En andra målsättning var att undersöka hyggesresternas energiinnehåll. Hyggesresterna insamlades till denna undersökning från kustnära gran- och talldominerade slutavverkningsytor belägna mellan Hangö och Sjundeå. Undersökningen beställdes av Raseborgs Trä Ab. Sampellokalerna var 29 till antalet, lokalarealen var i snitt 3,18 ha och den genomsnittliga gagnvirkesvolymen var 212,6 m3. Den genomsnittliga tallgagnvirkes-volymen var 70 m3 ha -1, grangagnvirkes-volymen var 124 m3 ha -1 och lövgagnvirkesvolymen 18,5 m3 ha -1. Andel gran av totala volymen och beståndets volym hade relevans för hur mycket näring som fördes ur skogen med skördning av hyggesrester. I denna undersökning observerades det att skogsflisets näringsmängder steg tydligt, då granens andel av beståndets virkesvolym steg. S, K, Na och Cl -halterna i skogsfliset i denna studie steg med ökande andel gran av totalvolymen, vilket kan ha att göra med att granen är en effektiv uppsamlare av atmosfärisk torrdeposition. De näringsmängder som förloras genom skördning av hyggesrester var mindre än de i litteraturen nämnda, under ett omlopp till skogsmarken genom atmosfärisk deposition, förnanedfall samt vittring tillförda näringsmängderna. Skördning av hyggesrester innebär en relativt blygsam ökning av kolmängden som förs bort ur skogen i samband med slutavverkningar. Vid skörd av hyggesrester försvinner 15,2 % mera kol ur skogen jämfört med skördning av endast gagnvirke. Eftersom hyggesresterna i min undersökning uppvisade höga klorhalter, är sannolikheten för korrosion i samband med förbränningen vid kraftverk tämligen hög. Sannolikheten för svavelframkallad korrosion är liten då hyggesresternas svavelhalt var relativt låg. Hyggesresterna uppvisade tämligen höga tungmetallhalter. Om tungmetallhalterna i denna undersökning är representativa för hyggesrester i kustens skogsområden allmänt, kan det finnas skäl att vara försiktig med användning av askan från det förbrända skogsfliset för skogsgödslingsändamål

Akkujärjestelmät aurinkosähköjärjestelmän tukena suomalaisissa asuintaloissa

This thesis discusses the use of battery energy storages (BES) with photovoltaic (PV) systems and, in particular, their use in domestic residences in Finland. The main objec-tive is to determine which battery technology is the most promising to add to Naps Solar Systems’ product portfolio for home battery energy storage. The benefits of using the chosen product in parallel with photovoltaic systems is analyzed. The cost savings and other benefits for residential customers are thoroughly analyzed with simulations. The thesis discusses the theory behind photovoltaic cells, and describes their current rate of market penetration. It presents a techno-economic comparison of the three most commonly used battery technologies, i.e. the lead-acid, lithium-ion and nickel batteries. Although the study focuses on battery energy storage for residential, grid-connected customers, it also gives an overview of other energy storage technologies. It examines possible topologies, control systems and the benefits to be gained from battery energy storages, particularly with regard to their profitability. The thesis concludes that battery energy storage based on lithium iron phosphate seems to be the optimal solution for residential PV use. Lithium iron phosphate is one of the safest lithium ion battery technologies, and its cycle lifetime is by far the longest. Therefore, simulations were performed using lithium iron phosphate batteries with capacities ranging from 4-16 kWh. Differently-sized PV systems affect the profitability and operation of a BES system, and these effects are reviewed, as is the impact of having an electric heating system. At the moment, battery energy storage is not a particularly profitable investment. However, most PV-BES systems will reach payback in their lifetime, and they do have a positive net present value. In Finland, the possibility of time-of-use-shifting, coupled with high differences in the spot market price, does indicate some future potential for battery energy storage. At present, these systems are more likely to be bought for ecological rather than economic reasons, and these factors are also considered when recommending the product for Naps Solar Systems