Vehicular Networking Road Weather Information System Tailored for Arctic Winter Conditions

In order to conduct successful long-term service and system architecture development, permanent infrastructures and development environment are essential. For this purpose, FMI is operating a vehicle winter testing track with advanced communication capabilities within ITS-G5 and 5G test network, along with accurate road weather data and services supported by road weather stations, IoT road weather sensor network and on-board weather measurements. The track is in Sodankylä, Northern Finland, where the long arctic winter period of more than half year allows road weather services development in (and for) severe weather conditions. This environment provides appropriate conditions for the development of advanced ITS safety services equally for traditional, autonomous and alternate energy vehicles, tailored road weather services for each special use case and accurate estimation of performance. Not forgetting the energy efficiency of traffic and communication infrastructures themselves, which are critical elements in the development of the future ITS. This paper introduces the test track infrastructures, related research ambitions and future plans

Peatland leaf-area index and biomass estimation with ultra-high resolution remote sensing

There is fine-scale spatial heterogeneity in key vegetation properties including leaf-area index (LAI) and biomass in treeless northern peatlands, and hyperspectral drone data with high spatial and spectral resolution could detect the spatial patterns with high accuracy. However, the advantage of hyperspectral drone data has not been tested in a multi-source remote sensing approach (i.e. inclusion of multiple different remote sensing datatypes); and overall, sub-meter-level leaf-area index (LAI) and biomass maps have largely been absent. We evaluated the detectability of LAI and biomass patterns at a northern boreal fen (Halssiaapa) in northern Finland with multi-temporal and multi-source remote sensing data and assessed the benefit of hyperspectral drone data. We measured vascular plant percentage cover and height as well as moss cover in 140 field plots and connected the structural information to measured aboveground vascular LAI and biomass and moss biomass with linear regressions. We predicted both total and plant functional type (PFT) specific LAI and biomass patterns with random forests regressions with predictors including RGB and hyperspectral drone (28 bands in a spectral range of 500-900 nm), aerial and satellite imagery as well as topography and vegetation height information derived from structure-from-motion drone photogrammetry and aerial lidar data. The modeling performance was between moderate and good for total LAI and biomass (mean explained variance between 49.8 and 66.5%) and variable for PFTs (0.3-61.6%). Hyperspectral data increased model performance in most of the regressions, usually relatively little, but in some of the regressions, the inclusion of hyperspectral data even decreased model performance (change in mean explained variance between -14.5 and 9.1%-points). The most important features in regressions included drone topography, vegetation height, hyperspectral and RGB features. The spatial patterns and landscape estimates of LAI and biomass were quite similar in regressions with or without hyperspectral data, in particular for moss and total biomass. The results suggest that the fine-scale spatial patterns of peatland LAI and biomass can be detected with multi-source remote sensing data, vegetation mapping should include both spectral and topographic predictors at sub-meter-level spatial resolution and that hyperspectral imagery gives only slight benefits.Peer reviewe

Smart Campus - Digitalisaatio ja kehittyvät teknologiat työssä ja oppimisessa

Institutions of vocational education and universities of applied sciences (UASs) aim to strengthen the development of work- and industry-oriented education by renewing equipment and applications for learning environments and adding modern technologies to teaching endeavours. Investments alone are not enough. In fact, an updated understanding of learning and pedagogical methods is required. Educational provisions should inspire and support individual learning opportunities during both studies and careers. Work-integrated pedagogy offers to inform and improve models in which universities and working-life partners create learning environments together to combine theory and practice. In this article, we examine the relevance and connection of working life with higher education from the perspectives of teachers, students, and working-life partners in new high-tech learning environments, which have been scarcely studied. The research data were collected in 2021 and 2022 from three group interviews. Moreover, the research takes place in the multidisciplinary setting of the cyber-physical and hybrid learning environments at Oulu University of Applied Sciences.  Through a theory-based content analysis, we map ways to strengthen the working life relevance of higher education, competence needs driven by digitalisation, and the development of generic skills during studies at UAS. As a result, we describe four key development perspectives: 1) digitalisation and developing technologies in learning; 2) curricula; 3) identified generic competences; and 4) competence development. Our results supplement previous research on continuous learning and digital learning environments and guide the planning of future education offerings.Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut vahvistavat työ- ja elinkeinoelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä uusimalla opetuksessa käytettäviä laitteita ja sovelluksia sekä lisäämällä modernia teknologiaa opetukseen. Investoinnit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös uusiin oppimisympäristöihin soveltuvaa käsitystä oppimisesta ja pedagogisista menetelmistä, jotta opinto- ja työuran aikainen koulutus innostaa osallistumaan ja tukee laadukasta oppimista. Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Tarkastelemme artikkelissa korkeakoulutuksen työelämärelevanssia ja työelämäyhteyttä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäkumppanien näkökulmista uusissa korkean teknologian oppimisympäristöissä, joita on tutkittu vasta vähän.  Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2021 ja 2022 kolmessa ryhmähaastattelussa. Tutkimus sijoittuu Oulun ammattikorkeakoulun kyberfyysisten, hybridimallisten oppimisympäristöjen monialaiseen kokonaisuuteen. Teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla kartoitamme digitalisaation esiintuomia osaamistarpeita ja tapoja vahvistaa korkeakoulutuksen työelämärelevanssia ja työelämätaitojen kehittämistä ammattikorkeakoulutuksen aikana.  Tuloksena kuvaamme neljä keskeistä kehitysnäkökulmaa: 1) digitalisaatio ja kehittyvät teknologiat oppimisessa 2) opetussuunnitelmat 3) tunnistetut työelämätaidot ja 4) osaamisen kehittäminen. Tuloksemme täydentävät aiempaa tutkimusta jatkuvasta oppimisesta ja digitaalisista oppimisympäristöistä sekä ohjaavat suunnittelemaan tulevaisuuden koulutustarjontaa

Tavoitteet kuntoutujan toimijuuden edistäjinä Tules-kurssilla

Kuntoutuksen tuloksellisuutta on pyritty vahvistamaan korostamalla tavoitteiden asettamista sekä asiakkaan aktiivisuutta, mitä nimitetään toimijuudeksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan työssä oleville suunnatun Tules-kurssin asiakkaiden kuntoutustavoitteita, tavoitteisiin liittyvää kuntoutujien toimijuutta sekä kuntoutusprosessin eri osapuolten mielikuvaa kuntoutujista. Aineisto koostui kolmen Tules-kurssin asiakkaiden (n = 24) kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista, joihin osallistuivat yhdeksän kuntoutujaa, heidän esimiehensä, työterveyshuollon tai muun lähettävän tahon edustajat sekä kuntoutuksen ryhmäohjaajat (n = 27). Laadullisessa analyysissä tuotettiin kuvaukset tavoitteista, niihin liittyvästä toimijuudesta ja siitä, millaisena kuntoutujat nähtiin. Kuntoutustarpeet ja tavoitteet luokiteltiin sisältöjen mukaan. Haastattelujen toimijuusilmaisut analysoitiin toimijuusluokkien avulla ja kuntoutujakuva jäsenkategoria-analyysiä käyttäen. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kuntoutujilla oli tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi monenlaisia työhön liittyviä ongelmia ja useilla lisäksi mielenterveysongelmia. Tavoitteikseen he asettivat itsehoidon lisäämistä ja fyysisen kunnon parantamista. GAS-lomakkeille kirjattujen tavoitteiden valossa Tules-kuntoutus vahvisti kuntoutujan toimijuutta itsehoidon suhteen. Myös työhön liittyvää toimijuutta heräsi, vaikka työhön liittyviä tavoitteita ei asetettu. Kuntoutujasta muodostui yhtenäinen kuva aktiivisena, itsevastuullisena ja kyvykkäänä toimijana itsehoitonsa suhteen. Tulosten mukaan Tules-kuntoutus toteutuu kuntoutujan itsehoitoprojektina, mutta työhön liittyvät tavoitteet voisivat oletettavasti virittää myös työhön suuntautuvaa toimijuutta, joten niitä kannattaa tuoda näkyviksi GAS-menetelmän avulla. Työhön suuntautuvan toimijuuden tuessa tarvitaan kuntoutujan motivointia sekä kuntoutujan, hänen esimiehensä, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteisymmärrystä ja yhteistyötä. AbstractGoals as promoters of rehabilitee’s agency during MSD rehabilitation The benefits of rehabilitation have been promoted by emphasizing the goal setting and activity, or agency, of the rehabilitees themselves. This article describes rehabilitation goals, rehabilitees’ activity related to their goals, and how the stakeholders perceive the participants of a rehabilitation course focusing on musculoskeletal disorders (MSD). The data consists of the documents of rehabilitees (n=24) on three MSD-courses and the interviews with nine rehabilitees, their superiors, representatives of occupational health services (OHS) and the rehabilitation group instructors (n=27). Qualitative analysis was used in classification of the goals, rehabilitees’ agency related to the goals, and stakeholders’ perceptions of the rehabilitees. Rehabilitation needs and goals were classified according to their contents. Rehabilitees’ expressions of goal-related agency were analyzed using the types of agency, and the perceptions of the rehabilitees were analyzed using membership categorization analysis. All the rehabilitees in this study had MSD, as well as many additional work-related and mental health problems. The rehabilitees’ Goal Attainment Scaling (GAS) goals included improving self-care and enhancing physical condition. In the light of GAS goals, MSD rehabilitation confirmed the rehabilitees’ agency on self-care. Their agency related to work was also emphasized, although work-related goals were not documented. The rehabilitees were perceived as active, self-responsible and capable in terms of self-care. According to the results, MSD rehabilitation is implemented as the rehabilitees’ self-care project. Setting work-related goals would presumably promote also work-oriented agency. Therefore, work-related goals should be made visible by using GAS-method. It is important to motivate rehabilitees toward work-related agency, but this process requires mutual understanding and collaboration between the rehabilitee, supervisor, and representatives of OHS and rehabilitation. Keywords: rehabilitation goals, GAS-method, agency, activity, MSD rehabilitatio

Kivessyövän hoito

Kivessyöpä on tavallisin nuorten miesten syöpä. Sen ilmaantuvuus lisääntyy. Taudin varhainen toteaminen perusterveydenhuollossa on tärkeää, vaikka levinneenkin syövän ennuste on hyvä. Hoidot on keskitetty yliopistosairaaloihin. Seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa yleensä viiden vuoden ajan. Myöhäisuusiutumat ovat erittäin harvinaisia. Hoidoilla on myöhäishaittoja, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sekä sekundaarisia syöpiä, joten terveet elämäntavat ovat tärkeitä

Yhteistyö tuki-ja liikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä : Monimenetelmällinen tutkimus työterveyshuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä työterveys- ja kuntoutusyhteistyöstä

Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisyä voidaan hoitaa tehokkaasti työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Jos työpaikalla toteutettavat työjärjestelyt ja työterveyshuollon tukitoimet eivät riitä, käytettävissä on erilaisia kuntoutusratkaisuja. Kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon yhteistyötä työpaikan ja kuntoutuksen kanssa tuki- ja liikuntaelinongelmiin (tuleongelmiin) liittyvässä työkyvyn tuessa. Kuntoutusprosessiin liittyvää yhteistyötä tutkittiin laadullisin menetelmin kolmella Tules-kurssilla. Tulosten perusteella moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Kuntoutuksessa tule-ongelmaisen työntekijän aktiivisuuden tukeminen työkyvyn edistämiseksi tarvitsee nykyistä tietoisempaa yhteistyötä erityisesti työhön liittyvissä tavoitteissa ja tukitoimissa

Osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuus selkäkipuisen työntekijän työkyvyn tuessa : Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä työkyvyn uhka Suomessa. Työkyvyn näkökulmasta on tärkeää, että työjärjestelyillä mahdollistetaan työelämässä jatkaminen tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta. Satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa selvitettiin osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuutta selkäkipuisen työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Interventioryhmässä työpaikkakäynnille osallistuivat työfysioterapeutti, selkäkipuinen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä työsuojelun edustaja. Työpaikkainterventio ei osoittautunut kontrolliryhmässä toteutettua ohjausta ja neuvontaa tehokkaammaksi toimintatavaksi työkyvyn vahvistamisessa. Osallistujien näkemykset interventiosta olivat kuitenkin positiivisia ja interventiot tuottivat konkreettisia ratkaisuja työhön. Osallistavan työpaikkaintervention kokemukset rohkaisevat työterveyshuoltojen, työpaikkojen ja työsuojelun toimijoita yhteistyöhön. Tutkimus antaa myös tietoa tulevien interventiotutkimusten onnistumisen edellytyksistä

Äänen häviöllisen pakkauksen vaikutus Yleisradion radiokanavien äänimaailmaan : AAC audion (MPEG ISO14496) käyttö Yleisradion kontribuutioyhteyksissä

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu häviöllisesti pakatun AAC-muotoisen audion käytön vaikutusta Yleisradion radiokanavien äänimaailmaan. Tämä kysymys on ajankohtainen, koska analogisesta äänestä ollaan luopumassa myös siirto- eli kontribuutioyhteyksissä. Nykyinen ohjelmansiirrossa käytetty LOS-yhteys on tulossa tiensä päähän ja sen käyttämät taajuudet ovat osaksi NATOn sotilaalliseen toimintaan käyttämiä taajuuksia. Koska televisiossa mennään korkean tarkkuuden kuvaan ja tilaääneen, on ymmärrettävää että radiotoiminnassa ei haluttaisi pienentää äänen laatua. Tämä tulee kuitenkin väistämättä eteen, sillä verkkoteknologiat eivät vielä tue täyden resoluution äänen siirtoa kaikkialta Yleisradion toimialueelta. Tutkimus AAC-muotoisen äänen käytöstä on tehty kuuntelututkimuksena, jossa Yleisradion radiokanavien tekniset tuottajat antoivat oman palautteensa siitä, miltä kanavan ohjelma kuulostaa audion häviöllisen pakkauksen jälkeen. Tärkeimpänä tuloksena voidaan mainita, että puheen siirtoon tarkoitetulla AAC 64kbit/s mono -audiolla ei saavuteta riittävän hyvää äänimaailmaa. Tätä mieltä olivat lähes kaikki tekniset tuottajat, tosin moni huomioi sen tosiseikan kommenteissaan, että joskus uutiskriteerit vaativat erilaista painotusta äänenlaadussa. Käytännössä siis viestin perillemeno on toisinaan laatukriteereitä madaltavaa. Musiikin siirtoon tarkoitettu AAC 256kbit/s 48Khz stereo -ääni taas sai kaikilta kiitosta, ja sitä voidaan käyttää hyväksi siirroissa ulkotuotantopaikkojen ja toimipisteiden välillä. Yleisradio on aloittanut projektin jonka tarkoituksena on tuoda häviöllisesti pakattu ääni käyttöön seuraavan sukupolven kontribuutiojärjestelmässä.In this thesis, I investigate how using AAC audio is reflected on the listening experiences of Finnish Broadcasting Company's (YLE) public radio channels. This matter is current, owing to the aging analogue system YLE uses at the moment. The analogue system is called LOS; the abbreviation comes from the Finnish words for "Wireless Program Contribution". LOS uses partly the same frequencies as the North Atlantic Treaty Organisation (NATO) uses for military co-operation, thus making this frequency desired. At the same time television is using High Definition and Surround sound systems that demand more bandwidth, whereas the radio contribution goes to lower bitrates by using AAC or other algorithms that compress audio for the optimal use of bandwidth. This is the principle reason why there are doubts whether the trend leads into a right direction. In this study YLE's technical producers revise the sound quality after compression and direct their observations to the questions posed in the early stages of this thesis. The results indicate that AAC 64kbit/s 48 KHz mono audio is not sufficient for contribution, when the program is conversational (i.e. speech). However, it is also agreed that when the news constitute the main focus, this audio is adequate for the contribution. When music is the target of contribution, usage of AAC 256 kbit/s 48 KHz stereo sound is widely acknowledged. YLE has started a project, where the goal is to implement these results to the next generation outside broadcast system for radio."Kuvio 2 : Lähetysreitit Yleisradio, Pasila" on poistettu tästä versiosta. Kuvan kohde kuuluu salauksen piiriin. Liite käytettävissä Metropolian Arabianrannan kampuskirjastossa

Performace Evaluation of Vehicular Communication

Modern societies are built on good road infra-structure and efficient transport system. Safety is a high-priority consideration in development of road traffic systems. In recent years the weather information has become becomes very vital for road traffic safety because slippery roads are the key source of road accidents in northern regions of Europe, America and Canada as well. In this article we are presenting the test experiences and pilot road weather related services by executing a set of Vehicle to Infrastructure (V2I) communication scenarios by using IEEE 802.11p and 5G test networks. We have made an effort to evaluate the performance of IEEE 802.11p and 3GPP (3rd Generation Partnership Project) 5G test network. We also analyzed the performance of IEEE 802.11p with and without safety feature for secure and reliable vehicular communication. The combination of IEEE 802.11p with 5G test network cellular network makes the traffic system heterogeneous for traffic safety. This heterogeneous system provides the opportunity to exploit the vehicle-based actuators, sensor, and observation data in order to produce the intelligent service platform and up-to-date real time services for vehicles