Kohti palliatiivisen hoidon laaturekisteriä : Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektin loppuraportti

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektissa tehtiin esiselvitys palliatiivisen hoidon laaturekisterin perustamisen edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena oli luoda alustava ehdotus kansallisesta elämän loppuvaiheen hoidon laatutiedon keräämisestä, hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Projektissa määriteltiin alustavasti palliatiivisen laaturekisterin potilaspopulaatio, ehdotukset laadun seurantaindikaattoreiksi, minimitietosisällöt seurantaindikaattoreille sekä olemassa olevat ja puuttuvat sekä tulevaisuudessa kerättävät tietolähteet ja tiedonkeruutavat. Lisäksi kartoitettiin muualla maailmassa olevia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laaturekistereitä. Projektin aikana käynnistettiin kaksi pilottitutkimushanketta nykyisten kirjauskäytäntöjen ja laatutiedon saatavuuden kartoittamiseksi sekä tuotettiin uudet palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit helpottamaan laatutiedon rakenteista tiedonkeruuta. Lisäksi laadittiin kansallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuositus ja laatukäsikirja iäkkäiden palveluihin. Projektiryhmä esittää laaturekisterin perustamisen selvitystyötä jatkettavaksi esiselvityksen pohjalta niin, että tulevaisuudessa palliatiivisen hoidon rekisteri voitaisiin lisätä kansallisesti THL:n rekisterinpidollisella vastuulla toimivaksi laaturekisteriksi

Nationell kvalitetsrekommendation för palliativ vård och vård i livets slutskede

Nationell kvalitetsrekommendation för palliativ vård och vård i livets slutskede är avsedd som grund för kvalitetsuppföljning för alla social- och hälsovårdsenheter där man vårdar personer i livets slutskede. För yrkesutbildade personer och chefer inom hälso- och sjukvården är kvalitetsrekommendationen till hjälp vid bedömning av verksamhetens kvalitet samt vid fastställande av vilken vårdnivå man bör eftersträva. Den anger vilka omständigheter i verksamheten man bör fästa särskild uppmärksamhet vid och i vilken riktning man bör utveckla verksamheten. För aktörer med organiseringsansvar ger kvalitetsrekommendationen information om vilka resurser och strukturer som krävs för högklassig vård, vilken kvalitet som bör eftersträvas och förutsättas samt stöd vid bedömning av verksamhetens kvalitet. För patienten och dennes närstående är kvalitetsrekommendationen en beskrivning av den palliativa vården och dess kvalitet, såsom den kan förväntas vara. I kvalitetsrekommendationerna har man identifierat tio delområden för verksamheten, dvs. kvalitetsområden för att anordna och producera övergripande palliativ vård av god kvalitet. Kvalitetskriterier har fastställts för varje kvalitetsområde. Dessa kriterier är viktiga kännetecken som beskriver kvaliteten på vården eller tjänsten. I kvalitetsrekommendationen har man fastställt förslag på kvalitetsindikatorer för kvalitetskriterierna på allmän nivå. Med hjälp av dessa kvalitetsindikatorer kan man mäta kvalitetskriteriernas förverkligande

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus on tarkoitettu laadun seurannan perusteeksi kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia henkilöitä. Laatusuositus auttaa ammattilaisia ja esihenkilöitä arvioimaan oman toiminnan laatua sekä määrittämään minkälaista hoidon tasoa on syytä tavoitella. Suositus kertoo, mihin seikkoihin toiminnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota sekä mihin suuntaan sitä tulee kehittää. Järjestämisvastuussa oleville tahoille laatusuositus kertoo minkälaisia voimavaroja ja rakenteita laadukas hoito edellyttää, minkälaista laatua tulee tavoitella ja edellyttää sekä auttaa arvioimaan toiminnan laadukkuutta. Potilaalle ja hänen läheiselleen laatusuositus on puolestaan kuvaus palliatiivisesta hoidosta ja sen laadusta sellaisena kuin sitä on edellytys odottaa. Laatusuosituksessa on tunnistettu 10 toiminnan osa-aluetta kokonaisvaltaisen ja laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Kullekin laatualueelle on määritelty laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä. Lisäksi laatukriteereille on määritelty yleisellä tasolla ehdotuksia laatuindikaattoreiksi, joiden avulla laatukriteerien toteutumista voidaan mitata

Multitemporaalisen hyper- ja multispektrisen UAV kuvauksen käyttö kuusen kaarnakuoriaistuhoissa

Various biotic and abiotic stresses are threatening forests. Modern remote sensing technologies provide powerful means for monitoring forest health, and provide a sustainable basis for forest management and protection. The objective of this study was to develop unmanned aerial vehicle (UAV) based spectral remote sensing technologies for tree health assessment, particularly, for detecting the European spruce bark beetle (Ips typographus L.) attacks. Our focus was to study the early detection of bark beetle attack, i.e. the “green attack” phase. This is a difficult remote sensing task as there does not exist distinct symptoms that can be observed by the human eye. A test site in a Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) dominated forest was established in Southern-Finland in summer 2019. It had an emergent bark beetle outbreak and it was also suffering from other stress factors, especially the root and butt rot (Heterobasidion annosum (Fr.) Bref. s. lato). Altogether seven multitemporal hyper- and multispectral UAV remote sensing datasets were captured from the area in August to October 2019. Firstly, we explored deterioration of tree health and development of spectral symptoms using a time series of UAV hyperspectral imagery. Secondly, we trained assessed a machine learning model for classification of spruce health into classes of “bark beetle green attack”, “root-rot”, and “healthy”. Finally, we demonstrated the use of the model in tree health mapping in a test area. Our preliminary results were promising and indicated that the green attack phase could be detected using the accurately calibrated spectral image data.Peer reviewe

A discrepancy of Chlamydia trachomatis incidence and prevalence trends in Finland 1983 2003

Background Reported rates of Chlamydia trachomatis are on the rise contradicting the declining rates of C. trachomatis associated reproductive sequelae in Western countries. Population based evaluation of the real trend of C. trachomatis infection is important to contemplate prevention efforts. We studied C. trachomatis occurrence during the past 20 years in Finland comparing incidence rate data based on serology and reported C. trachomatis laboratory notifications. Methods A random sample of 7999 women with two consecutive pregnancies within five years was selected from the population of the Finnish Maternity Cohort (FMC) serum bank stratified by calendar year and age. C. trachomatis IgG antibodies were determined by a standard peptide-ELISA. The reported incidence rates of C. trachomatis infections based on case notifications were obtained from the National Registry of Infectious Diseases (NIDR). Results C. trachomatis seroprevalence rates decreased significantly from 1983 to 2003 both in women under 23 years of age (23.3% to 9.2%) and in women between 23–28-years of age (22.2% to 12.6%). However, seroconversion rates increased from 31 per 10000 person years in 1983–85 to 97 per 10000 person years in 2001–2003 (incidence rate ratio 3.2, 95% CI, 1.1–8.7) among the older age group. Seroconversion rate was highest (264) in 1983–1985 in the younger age-group, then declined and subsequently increased again (188) in 2001–2003. The incidence based on seroconversions was in agreement with the reported incidence rates in both age groups. Conclusion C. trachomatis seroprevalence rate decreased during 1983–2003 among fertile-aged women in Finland. During the same time period incidence rates based both on seroconversions and reported laboratory notifications of diagnosed C. trachomatis infections increased. The discrepancy between the C. trachomatis incidence and seroprevalence trends warrants further studies.BioMed Central Open acces

Impedance plethysmography-based method in the assessment of subclinical atherosclerosis

Background and aimsThe aim of this study was to examine an association of individual and combined pulse waveform parameters derived from bioimpedance measurements, that is pulse waves from a distal impedance plethysmographic (IPG), a whole-body impedance cardiographic (ICG) and transformed distal impedance plethysmographic (tIPG) signals, with markers of subclinical atherosclerosis, i.e. carotid intima-media thickness (cIMT), brachial artery flow-mediated dilation (FMD) and carotid artery distensibility (Cdist). The level of the association was also compared for arterial pulse wave velocity (PWV) and cIMT, FMD, and Cdist.MethodsIPG, ICG, tIPG signals were measured from 1741 Finnish adults aged 30-45 years. The association between pulse wave parameters and cIMT, FMD and Cdist was studied using bootstrapped stepwise Akaike's Information Criterion method resulting in selection of parameters other than PWV, i.e. parameters having stronger association with cIMT, FMD and Cdist than PWV, in the model. Then risk scores were calculated from the selected pulse wave parameters and their association between cIMT, FMD and Cdist was studied with multivariable linear regression analysis.Results The risk score was found to be the third strongest predictor of subclinical atherosclerosis as indicated by cIMT measurement, the second strongest predictor of FMD and the strongest predictor of Cdist. These findings show that several individual pulse wave parameters were associated more strongly with cIMT, FMD, and Cdist than PWV when adjusted with clinical risk factors.ConclusionsImpedance based pulse waveform analysis provides a useful tool for assessing cardiovascular risk and estimating presence of structural changes in the vasculature.</div

Genome-wide association study on dimethylarginines reveals novel AGXT2 variants associated with heart rate variability but not with overall mortality

Aims The purpose of this study was to identify novel genetic variants influencing circulating asymmetric dimethylarginine (ADMA) and symmetric dimethylarginine (SDMA) levels and to evaluate whether they have a prognostic value on cardiovascular mortality. Methods and results We conducted a genome-wide association study on the methylarginine traits and investigated the predictive value of the new discovered variants on mortality. Our meta-analyses replicated the previously known locus for ADMA levels in DDAH1 (rs997251; P = 1.4 × 10−40), identified two non-synomyous polymorphisms for SDMA levels in AGXT2 (rs37369; P = 1.4 × 10−40 and rs16899974; P = 1.5 × 10−38) and one in SLC25A45 (rs34400381; P = 2.5 × 10−10). We also fine-mapped the AGXT2 locus for further independent association signals. The two non-synonymous AGXT2 variants independently associated with SDMA levels were also significantly related with short-term heart rate variability (HRV) indices in young adults. The major allele (C) of the novel non-synonymous rs16899974 (V498L) variant associated with decreased SDMA levels and an increase in the ratio between the low- and high-frequency spectral components of HRV (P = 0.00047). Furthermore, the SDMA decreasing allele (G) of the non-synomyous SLC25A45 (R285C) variant was associated with a lower resting mean heart rate during the HRV measurements (P = 0.0046), but not with the HRV indices. None of the studied genome-wide significant variants had any major effect on cardiovascular or total mortality in patients referred for coronary angiography. Conclusions AGXT2 has an important role in SDMA metabolism in humans. AGXT2 may additionally have an unanticipated role in the autonomic nervous system regulation of cardiac functio