The Impact of Intensive Grass Cultivation on Biodiversity - Review

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201

Antibiotic use among 8-month-old children in Malmö, Sweden – in relation to child characteristics and parental sociodemographic, psychosocial and lifestyle factors

In the county of Scania, Sweden, antibiotic use among small children is among the highest in the country. The aim of this study was to investigate the associations between antibiotic use among 8-month-old children in Malmö and characteristics of the child as well as parental sociodemographic characteristics, lifestyle factors, and psychosocial support. The study was a population-based cross-sectional survey. The study population consisted of children who visited the Child Health Care (CHC) centres in Malmö for their 8-month health checkup during 2003–2006 and whose parents answered a self-administered questionnaire (n = 7266 children). The questionnaire was distributed to parents of children registered with the CHC and invited for an 8-month checkup during the study period. The odds of using antibiotics increased as parental educational level decreased. Using high educational level as a reference group, low maternal educational level was associated with an increased antibiotic use for the child, odds ratio (OR) = 1.61 (95% CI: 1.34–1.93). Furthermore, children whose parents were born outside Sweden showed higher antibiotic use, OR = 1.43 (95% CI: 1.24–1.65), in comparison with children whose parents were born in Sweden. Exposure to environmental smoking, parental experience of economic stress, and a low level of emotional support increased the odds for antibiotic use. Boys had higher odds of use of antibiotics than girls, OR = 1.40 (95% CI: 1.25–1.57). Having a low birth weight, having an allergy and having siblings also increased the odds for early antibiotic use, while breastfeeding seemed to have a protective role. Conclusion There were clear associations between parental factors such as sociodemographic, psychosocial and lifestyle factors and antibiotic use at this early stage of life. Several characteristics of the child also affected the use of antibiotics

Contribution of flow conditions and sand addition on hyporheic zone exchange in gravel beds

We conducted a series of tracer test experiments in 12 outdoor semi-natural flumes to assess the effects of variable flow conditions and sand addition on hyporheic zone conditions in gravel beds, mimicking conditions in headwater streams under sediment pressure. Two tracer methods were applied in each experiment: 2–5 tracer-pulse tests were conducted in all flumes and pulses were monitored at three distances downstream of the flume inlet (0 m, 5 m and 10 m, at bed surface), and in pipes installed into the gravel bed at 5 m and 10 m distances. The tracer breakthrough curves (total of 120 tracer injections) were then analysed with a one-dimensional solute transport model (OTIS) and compared with data from the gravel pipes in point-dilution pulse tests. Sand addition had a strong negative effect on horizontal fluxes (qh), whereas the fraction of the median travel time due to transient storage (F200) was determined more by flow conditions. These results suggest that even small additions of sand can modify the hyporheic zone exchange in gravel beds, thus making headwater streams with low sediment transport capacity particularly vulnerable to sediments transported into the stream from catchment land use activities

Tulosperusteiset rahoitusmallit kalastonhoidon vauhdittajina

Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen vaatii systeemisiä muutoksia ja rahallisia panostuksia. Samaan aikaan julkisen sektorin kyvykkyys rahoittaa vaadittavia toimenpiteitä on heikentynyt julkisen talouden kasvavan kestävyysvajeen vuoksi. On tärkeää kehittää aktiivisesti uusia rahoitustapoja, jotka tehostavat julkisen rahan vaikuttavuutta sekä perustuvat malleihin, joilla yksityistä sijoituspääomaa pystytään hyödyntämään ympäristötavoitteiden edistämisessä nykyistä enemmän. Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin ja muuttavat nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Kalavarojen tilan parantaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää onnistumisia mm. kalastuksen säätelyssä, vaellusreittien avaamisessa ja veden tilan parantamisessa. Esiselvityksessä tarkastellaan minkälaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tulosperusteiset rahoitus- ja hankintamallit voisivat soveltua kalavarojen tilaa parantavien toimien osalta. Lisäksi työssä arvioidaan uudenlaisten rahastomallien mahdollisuuksia lisätä yksityistä rahoitusta tai sijoituspääomaa kalataloudellisten kunnostusten toteuttamiseen. Selvitystyön perusteella tavoitteena on käynnistää pilotointityö tulosperusteisista rahoitusmalleista kalataloudellisissa kunnostuksissa

Complete mitochondrial genomes and nuclear ribosomal RNA operons of two species of Diplostomum (Platyhelminthes: Trematoda): a molecular resource for taxonomy and molecular epidemiology of important fish pathogens

© 2015 Brabec et al. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly credited. The Creative Commons Public Domain Dedication waiver (http:// creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/) applies to the data made available in this article, unless otherwise stated. The attached file is the published version of the article

Treatment of mastitis during lactation

Treatment of mastitis should be based on bacteriological diagnosis and take national and international guidelines on prudent use of antimicrobials into account. In acute mastitis, where bacteriological diagnosis is not available, treatment should be initiated based on herd data and personal experience. Rapid bacteriological diagnosis would facilitate the proper selection of the antimicrobial. Treating subclinical mastitis with antimicrobials during lactation is seldom economical, because of high treatment costs and generally poor efficacy. All mastitis treatment should be evidence-based, i.e., the efficacy of each product and treatment length should be demonstrated by scientific studies. Use of on-farm written protocols for mastitis treatment promotes a judicious use of antimicrobials and reduces the use of antimicrobials

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin: Rakennettujen jokien tutkimustuloksia vuosilta 2011–2018

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin edellyttää monialaista tutkimustietoa kalojen elinkierron eri vaiheisiin liittyvistä haasteista ja niiden korjaustoimista. Myös vesistöjen eri käyttäjien ja intressiryhmien on löydettävä yhteinen tahtotila jokiympäristön ja sen kalaston kestävälle käytölle. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisten, eri toiminnanharjoittajien ja sidosryhmien välillä avointa vuoropuhelua, yhteisten sovitteluratkaisujen hakemista ja omista eduista joustamista. Vaelluskalojen palauttamiseen liittyviin tietotarpeisiin on vastattu Luonnonvarakeskuksen (Luke) monialaisilla tutkimushankkeilla, joita on toteutettu rakennetuissa vesistöissä eri puolilla maatamme sekä Luken Kainuun kalantutkimusaseman kokeellisissa olosuhteissa. Tähän raporttiin on koottu vuosina 2011–2018 toiminnassa olleiden Luonnonvarakeskuksen (vuoteen 2015 asti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) hankkeiden tärkeimmät tulokset sekä julkaisuluettelo. Tässä esiteltäviä hankkeita ja raportin koostamista ohjasi erikoistutkija Aki Mäki-Petäys kevääseen 2019 asti. Useat näistä hankkeista on tehty yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Metsähallituksen, ELY-keskusten ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa, ja joissakin tapauksissa nämä tahot ovat olleet myös hankkeiden päävastuullisia toteuttajia. Tutkimushankkeita on rahoitettu myös osana laajempia ja useampivuotisia Public-Private-Partnership (PPP) – hankekokonaisuuksia, missä vesivoimayhtiöiden rahoitus on ollut merkittävässä osassa. Vaelluskalojen palauttaminen on monin paikoin mahdollista, jos eri käyttäjät ja intressiryhmät ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Vesistökohteet ovat erilaisia, joten kaikkiin kohteisiin sopivaa ratkaisua ei yleensä ole, vaan toimenpiteissä on aina huomioitava vesistöjen erityispiirteet sekä mahdolliset muut reunaehdot. Kohteesta riippuen, toimenpiteinä tarvitaan: Toimivat kalojen vaellusväylät patojen ohitse sekä ylä- että alavirtaan, Elinympäristökunnostuksia sekä joki- ja purouomissa että niiden valuma-alueilla, Istutuskalojen sekä – toiminnan laadullista kehittämistä, Riittävää kalastuksen säätelyä, Myös muiden eliöryhmien kuin vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista, Realistisesti asetettuja vesistökohtaisia tavoitteita, Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa, Tehokasta ja yleistajuista viestintää sekä kaikkien sidosryhmien sitouttamista yhteistyöhön, Ajallisia ja taloudellisia resursseja. Aihepiirin tutkimustoimintaa viedään Lukessa eteenpäin vuodesta 2019 alkaen mm. Sateenvarjo III-, Kalatalouden ympäristöohjelma-, RiverGo- sekä monissa muissa yhteistyöhankkeissa. Toivomme, että tämä työ toimii tietopakettina monille muillekin hankkeille!201

Responses of brown trout and benthic invertebrates to catchment-scale disturbance and in-stream restoration measures in boreal river systems

Abstract Maintaining connectivity in boreal streams by rehabilitation procedures is a challenging task that requires ecological understanding based on empirical research. In this thesis, I examined the effects of stream rehabilitation on densities and growth of brown trout (Salmo trutta L.), as well as on benthic biodiversity. As streams are known to be closely connected to their watersheds, I also examined the effects of watershed drainage activities on stream organisms. The results of this thesis have implications for enhancing salmonid populations, as well for maintaining stream biodiversity. First, regional climatic variability was shown to override local impacts of watershed management on stream biota. This highlights the importance of placing results from local studies in a regional context. Second, increased sedimentation that typically follows anthropogenic actions in the watershed did not only cause direct mortality on the early life stages of brown trout, but also forced them to emerge earlier from gravel and constrained their development. Thus, sedimentation may have far-reaching fitness consequences on juvenile salmonids. Third, while instream rehabilitation did enhance habitat diversity for salmonid fish, there were only marginal effects on juvenile fish and benthic biodiversity. Therefore, the factors limiting stream biota, and obscuring positive effects of rehabilitation, are to be found elsewhere. For this purpose, my thesis offers at least three potential, not mutually exclusive explanations: (i) land use changes have altered watersheds and this can be seen as decreased stream biodiversity that cannot be corrected through local-scale restoration efforts; (ii) a habitat-forming organism group, stream bryophytes, is dispersal limited, slowing down any positive responses to restoration by fish or invertebrates that depend strongly on bryophytes; and (iii) changes to stream habitat heterogeneity caused by channelization for timber floating were rather modest to start with, and therefore any effects of stream habitat rehabilitation on stream biota are likely to be subtle. Based on these findings, I suggest that future restoration efforts should be prioritized according to a comprehensive watershed assessment. Also, monitoring of projects should be more rigorous and preferably multidisciplinary, documenting the ecological as well as hydrological and socioeconomic outcomes of rehabilitation projects