Digital primary care visits designed for different patient segments in the pre-pandemic era: A scoping review

Digital healthcare services have been implemented increasingly during and after the COVID-19 pandemic. They have been expected to improve access, reduce inefficiencies, improve the quality of care, lower the cost of healthcare, and provide more personalised care. This study focuses on digital visits: digital health care services that replace a general practitioner (GP) appointment in primary care. The aim of this review is to assess the perspectives used in studying digital visits, and to describe the services studied in terms of modalities used and patient segments targeted. We aim to find how digital visits were studied prior to their becoming a necessity during the COVID-19 pandemic. This is a scoping review of English language papers published between 1.1.2010-31.5.2020. The papers were eligible for the review if they focused on a digital primary care visit which replaced a face-to-face appointment with a GP. In total, 36 papers were included. Ten of the studies described services tailored to the needs of a patient segment. The rest of the studies (26/36) did not differentiate between patient segments. The most often-used perspective was that of the clinician (16/36 studies). Fifteen studies were descriptive. The costs and outcomes were rarely utilised as a perspective: the costs were used in only one study and outcomes in six. Patient experience was the perspective chosen in 11 studies. Among all the interventions, the most common modality was by phone call (20), and the second most common was asynchronous messaging and video consultation (10 each). Prior to the COVID-19 pandemic, digital visits had mostly been developed for the entire population instead of a particular segment of patients. We argue that developing them to fit the needs of a patient segment would help make them more acceptable and suitable for patients. More studies from the patient perspective are needed to develop these services to better fit the needs of patients. The situation is likely to have changed during the pandemic, as a large number of studies has been published since May 2020

Considering medical risk information and communicating values : A mixed-method study of women's choice in prenatal testing

Introduction Nowadays, an important decision for pregnant women is whether to undergo prenatal testing for aneuploidies and which tests to uptake. We investigate the factors influencing women's choices between non-invasive prenatal testing (NIPT) and invasive prenatal tests in pregnancies with elevated a priori risk of fetal aneuploidies. Methodology This is a mixed-method study. We used medical data (1st Jan 2015-31st Dec 2015) about women participating in further testing at Fetomaternal Medical Center at Helsinki University Hospital and employed Chi-square tests and ANOVA to compare the groups of women choosing different methods. Multinomial logistic regressions revealed the significant clinical factors influencing women's choice. We explored the underlying values, beliefs, attitudes and other psychosocial factors that affect women's choice by interviewing women with the Theory of Planned Behavior framework. The semi-structured interview data were processed by thematic analysis. Results Statistical data indicated that gestational age and counseling day were strong factors influencing women's choice. Interview data revealed that women's values and moral principles on pregnancy and childbirth chiefly determined the choices. Behavioral beliefs (e.g. safety and accuracy) and perceived choice control (e.g. easiness, rapidness and convenience) were also important and the major trade-offs happened between these constructs. Discussion Values are the determinants of women's choice. Service availability and convenience are strong factors. Medical risk status in this choice context is not highly influential. Choice aids can be developed by helping women to identify their leading values in prenatal testing and by providing lists of value-matching test options and attributes.Peer reviewe

Facilitating autonomous, confident and satisfying choices : a mixed-method study of women's choice-making in prenatal screening for common aneuploidies

Background: Population-based prenatal screening has become a common and widely available obstetrical practice in majority of developed countries. Under the patient autonomy principle, women should understand the screening options, be able to take their personal preferences and situations into account, and be encouraged to make autonomous and intentional decisions. The majority of the current research focuses on the prenatal screening uptake rate, women's choice on screening tests, and the influential factors. However, little attention has been paid to women's choice-making processes and experiences in prenatal screening and their influences on choice satisfaction. Understanding women's choice-making processes and experiences in pregnancy and childbirth is the prerequisite for designing women-centered choice aids and delivering women-centered maternity care. This paper presents a pilot study that aims to investigate women's experiences when they make choices for screening tests, quantify the choice making experience, and identify the experiential factors that affect women's satisfaction on choices they made. Method: We conducted a mixed-method research at Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS) in Finland. First, the women's choice-making experiences were explored by semi-structured interviews. We interviewed 28 women who participated in prenatal screening. The interview data was processed by thematic analysis. Then, a cross-sectional self-completion survey was designed and implemented, assessing women's experiences in choice-making and identifying the experiential factors that influence choice satisfaction. Of 940 distributed questionnaires, 185 responses were received. Multivariable linear regression analysis was used to detect the effects of the variables. Results: We developed a set of measurements for women's choice-making experiences in prenatal screening with seven variables: activeness, informedness, confidence, social pressure, difficulty, positive emotion and negative emotion. Regression revealed that activeness in choice-making (beta = 0.176; p = 0.023), confidence in choice-making (beta = 0.388; p <0.001), perceived social pressure (beta = -0.306; p <0.001) and perceived difficulty (beta = -0.274; p <0.001) significantly influenced women's choice satisfaction in prenatal screening. Conclusions: This study explores the experiential dimension of women's choice-making in prenatal screening. Our result will be useful for service providers to design women-centered choice environment. Women's willingness and capabilities of making active choices, their preferences, and social reliance should be well considered in order to facilitate autonomous, confident and satisfying choices.Peer reviewe

A qualitative study on professionals' attitudes and views towards the introduction of patient reported measures into public maternity care pathway

BackgroundThe importance and potential benefits of introducing patient reported measures (PRMs) into health care service have been widely acknowledged, yet the experience regarding their implementation into practice is limited. There is a considerable paucity of research in adopting PRMs in maternity care routine. This study, which utilizes the PRMs included in Pregnancy and Childbirth (PCB) outcome set developed by International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) as sample measures, aims to elicit Finnish professionals' views on PRMs and to explore the applicability of PRMs in Finnish public maternity care.MethodsThis qualitative study, applying semi-structured interviews, described the local professionals' views towards the application of PRMs in Finnish public maternity care. Professionals were asked to assess the PRMs defined in ICHOM PCB set and provide their expectations and concerns on the implementation of PRMs in Finnish public maternity service.ResultsTwenty professionals participated in the interviews. Participants agreed on the importance and relevance of the PRMs questions included in ICHOM PCB set for delivering and developing maternity care in Finland. However, they criticized the number and length of questions as well as the recommended time points of data collection. In addition, for a successful implementation, various steps like developing suitable questions, redesigning service pathway and protocols, and motivating women to respond to PRMs questions were considered to be important. Also, some potential obstacles, difficulties and risks associated with the implementation were underlined.ConclusionThis study indicates that the implementation of PRMs into Finnish public maternity service is possible, highly relevant and important. However, the adoption of PRMs into routine practice may be challenging and will require a series of efforts. This study shows viewpoints from Finnish professionals who have not participated in developing the ICHOM PCB standard set and provides important insights on the development and implementation of PRMs.Peer reviewe

Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa : Selvityshenkilöryhmän loppuraportti

Selvityshenkilöt esittävät, että sosiaali- ja terveydenhuollossa valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen rahoitus tapahtuisi jatkossa kahdessa vaiheessa: Valtio rahoittaa järjestämisvastuussa olevia maakuntia ja maakunnat maksavat korvauksia järjestelmän piiriin hyväksytyille palveluntuottajille. Asiakkaan vähintään puoleksi vuodeksi kerrallaan valitsema asiointipaikka olisi järjestelmään erikseen hyväksytty väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus täydennettynä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnalla. Muut peruspalvelut olisivat valinnanvapauden piirissä, mutta edellyttäisivät erillisen sosiaali- ja terveyskeskuksen eteenpäin ohjauksen. Valtio päättäisi asiakasmaksuista, jotka olisivat samoista palveluista yhteneväiset. Maakunta tekisi sopimuksen tuottajan kanssa ja päättäisi tuottajalle maksettavan korvauksen määrästä valtion vahvistamien periaatteiden perusteella. Sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Maakunta maksaisi voittopuolisesti kapitaatioperusteisen korvauksen listautuneiden asiakkaiden peruspalvelujen järjestämisestä. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamiseksi sairaanhoitovakuutusta vastaava osuus kerättäisiin osana valtionverotusta ja tämä osuus yhdistettäisiin maakunnille maksettavaan rahoitusosuuteen. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneista kustannuksista ei enää maksettaisi korvausta sairaanhoitovakuutuksesta. Työterveyshuoltoa, lääkehuoltoa, matkakustannuksia, kuntoutusta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa on tarkasteltu erikseen

A Magyar Tudományos Akadémia Meteorológiai Tudományos Bizottságának állásfoglalása éghajlatunk jövőjéről

Short-form of the State Scale of the Spielberger State-Trait Anxiety Inventory. (PDF 15 kb

Valinnanvapaus SOTE-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 13.1.2016 asiantuntijaryhmän (sote-asiantuntijaryhmä), jonka tehtävänä on tukea ja antaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään sosiaali- jaa terveydenhuollon uudistuksen valmisteluryhmille. STM pyysi 9.11.2017 asiantuntijaryhmän jäseniltä kirjallista arviota 3.11.2017 päivätystä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki). Valtaosa sote-asiantuntijaryhmän jäsenistä päätti jättää saman sisältöisen lausunnon, jossa tuodaan esiin valinnanvapauslakiesityksen keskeiset haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta. Vaikka lausunnon kohteena ollutta esitysluonnosta on lausuntojen perusteella korjattu, on esityksessä edelleen useita asiantuntijalausunnoissa kuvattuja ongelmia. Tässä artikkelissa julkaistaan lausuntojen sisältö. Terveyserojen ja sosiaalisten hyvinvointierojen kaventamiselle on selvä tarve. Valinnanvapauslain riskinä on, etteivät resurssit kohdennu palveluita eniten tarvitseville ja erot sosiaaliryhmien välillä jopa lisääntyvät. Valinnanvapaus voi parantaa niiden sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien henkilöiden asemaa, joiden toimintakyky on riittävä järjestelmän tuomien mahdollisuuksien hahmottamiseksi. Valinnanvapaus ei kuitenkaan toteudu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Valinnanvapauslaki loisi asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa palveluketjut (ainakin useampia palveluita tarvitsevilla) katkeavat. Valinnanvapauslaki voi parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta, mutta alueellisesti vaikutukset voivat olla erilaisia ja jossain jopa palvelujen saatavuutta huonontavia. Ehdotettu malli edellyttää lisäksi laajaa ja resursseja vaativaa palveluohjauksen organisoimista, koska palvelujen tarjoajan ja palvelujen käyttäjän välillä on tiedollinen epäsuhta, mikä helposti johtaa epätarkoituksenmukaisten taikka kustannusvaikutuksiltaan huonojen palvelujen valintaan. Kokonaisuutena uudistuksen tuloksena syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on vaikeasti ohjattava. Suomalaiset kokemukset sopimusohjauksesta eivät tue oletusta ohjausmallin tehokkuudesta kustannusten hillinnässä. Taloudellisesti kestävän tuotantotavan hakemiseen maakunnissa tuleekin menemään useita vuosia. Merkittävät siirrot henkilöstöresursseissa yksityisen ja julkisen tuotannon välillä uudistuksen alussa voivat lisäksi vaarantaa keskeisten toimintojen (kuten päivystys) järjestämisen. Maakuntien ja tuottajien rahoituskorvaukset tulisi suunnitella sellaiseksi, että ne kannustavat tarjoamaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Korvausperusteilla on myös vaikutusta siihen, mille hoito- tai maantieteellisille alueille tuottajat sijoittuvat.Non peer reviewe

HeMoHes - Parantavat ja modulaariset terveydenhuollon tilat

Terveyspalveluiden tarjonta muuttuu ammattilais- ja tuottajalähtöisestä kohti yksilöä tukevan ja parantavan ympäristön luomista lähelle asiakasta. Samalla monimutkaisia hoitoja keskitetään entistä suurempiin sairaalakeskuksiin. Hoitoympäristöjen ja tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole riittävästi huomioitu henkilöstön näkemyksiä eikä joustoa näiden palveluita keskittävien ja hajauttavien tekijöiden välillä. Keskeinen ongelma ovat vanhanaikaiset ja joustamattomat tilaratkaisut. Investoinnit ovat monimutkaisia, kalliita, aikaa vieviä ja paikallisilla voimilla suunniteltuja ja rakennettuja vaikka terveydenhuolto pohjimmiltaan on samanlaista globaalisti. Projektin lähtökohtana oli selvittää moduuliratkaisujen mahdollisuuksia terveydenhuollon palveluiden paikkariippumattomampaan ja joustavampaan tuottamiseen. Modulaarisuuden avulla tilainvestoinnit voidaan osittaa kokonaisuuksiin, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa niihin erikoistuneet kansainväliset toimijat ja toimijaverkostot. Hankkeessa tunnistettiin useita eri malleja modulaarisuuden hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilainvestoinneissa. Keskeistä on ensin tunnistaa ja määrittää hankkeen ja tilojen keskeiset tavoitteet, joihin innovatiivisilla suunnittelu- ja toteutusratkaisuilla pyritään. Tämän jälkeen voidaan päättää valittua tavoitetta edistävä modulaarisuutta hyödyntävä ratkaisutyyppi ja sitä tukevat menetelmät ja prosessit. Tutkimuksen mukaan modulaarisuudella voidaan tähdätä moniin eri tavoitteisiin, kuten tilojen muuntojoustavuuteen ja päivitettävyyteen, nopeaan aikatauluun, hyvään käytettävyyteen tai korkeaan rakentamisen laatuun. Näistä tavoitteista mm. sairaalahankkeissa keskeinen muuntojoustavuus ja nopea aikataulu jakautuvat edelleen tarkempiin tavoitteisiin, joihin tulee soveltaa erityyppisiä modulaarisia ratkaisuja