Suomen peltojen karttapohjainen eroosio-luokitus: Valtakunnallisen kattavuuden saavuttaminen ja WMS-palvelu

Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on kyettävä luokittelemaan eroosioriskin suhteen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti kattava järjestelmä Mapero hankkeessa (2010-2013) kehitetylle kartta-pohjaiselle RUSLE -mallille. Jotta mallia ja siihen perustuvia palveluja voitaisiin jatkossa hyödyntää neuvonnassa ja mahdollisesti tukipolitiikassa, on tasapuolisuuden vuoksi välttämätöntä saavuttaa koko maan kattavuus. Maanmittauslaitoksen suunnitelmien mukaan laserkeilausaineistopohjainen 2m:n erotuskyvyn korkeusmalli kattaisi koko Suomen vuonna 2019. Mapero 2 -hankkeessa kehitettiin tuotantojärjestelmä, jonka avulla tarkkaan korkeusmalliin pohjautuvat eroosioherkkyyskartat voidaan luoda koko Suomen alueelle tehokkaasti. Uusi suurteholaskentatekniikka myös mahdollistaa mallin nopean päivittämisen tarvittaessa ja mahdollisimman suuren automaation. Järjestelmän laskentaperiaatteet on kuvattu tieteellisessä julkaisussa. Karttojen kvalitatiivinen tarkkuus (ts. suhteellisen eroosioriskin esiintyminen) on arvioitu hyväksi niin koekentiltä saatujen tulosten kuin viljelijöidenkin antaman palautteen perusteella. Kvantitatiivinen tarkkuus (t/ha/v) sen sijaan ei ole ollut yhtä hyvä. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) julkaisi vuonna 2015 Euroopan oloihin säädetyn RUSLE2015 – mallin, jonka käyttöönotto paransi kvantitatiivista tarkkuutta verrattuna RUSLE-malliin. Hankkeen aikana laaditussa julkaisussa ”Eva-luation of RUSLE2015 erosion model for boreal conditions” arvioitiin RUSLE2015 mallia kuudella suomalaisella koekentällä (Geoderma Regional lehti). Tuotetut kartat ovat nyt RUSLE2015-mallin mukaisia ja näin yhteensopivia EU:n laajuisten karttojen kanssa. Hankkeessa valmistuva kartta-aineisto annetaan vapaasti hyödynnettäviksi Luonnonvarakeskuksen tulevan WMS - katselupalvelun kautta, mutta peltolohkoon liittyvä ominaisuustieto, t/ha/v ja sen avulla laaditut luokitukset voidaan tarvittaessa antaa vain viljelijöiden ja neuvojien käyttöön esim. Vipu-palvelun kautta. Uusi malli soveltuu käytettäviksi yksittäisillä maatiloilla ja vesiensuojelun kannalta kriittisillä valuma-alueilla kohdentamaan toimenpiteitä kustannustehokkaasti.201

Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia?

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja luoda toimintamalleja alkuperäisten kotieläinrotujeneli maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Vastausta etsittiin kysymyksiin: millaisia merkityksiä maatiaisroduillaon ja mitä yhteiskunnallista hyötyä maatiaisrotujen kasvattaminen voi tuottaa?Suomenkarjan ja suomenlampaiden kasvattajiksi on valikoitunut ryhmä aktiiviviljelijöitä,monialayrittäjiä ja harrastajia. Yrittäjien osalta maatiaisrotuun päätyminen ei ole mikään sattuma, vaankasvattajat ovat perillä eläinten hyvistä ja huonoista ominaisuuksia ja tietoisesti valinneet rodunvähintäänkin monipuolistamaan karjaansa. Tärkeimpinä perusteluina maatiaisrotujen säilyttämisenpuolesta ovat julkisessa keskustelussa kotimaisuus, luonnonmukaisuus, jalostusmahdollisuudet japerinteisyys; maaseudun uusiin yrittäjyysmahdollisuuksiin maatiaiseläimiä ei juurikaan yhdistetä.Maatiaiseläinten tuotteet on onnistuttava myymään erikoistuotteina, jotta taloudellisuus nouseejärkevälle tasolle. Maatiaiskarjan kasvattajan taloudellinen ohjaus- ja kannustekeino on maataloudenympäristötuen erityistuki. Sen taso on länsisuomenkarjalla vuoden 2007 mukaan 270 euroa/eläinyksikkö,mikä lähes riittää kompensoimaan maatiaisrodun ja tehotuotantoon jalostetun rodun kannattavuuserontavanomaisessa maidontuotannossa. Sen sijaan itä- ja pohjoissuomenkarjalla vastaava tuki (500euroa/eläinyksikkö) ei riitä korvaamaan tulonmenetyksiä.Visioitaessa tulevaa maatiaislehmät ja -lampaat voidaan sijoittaa maaseudun toiminnallisessarakenteessa kolmeen eri rooliin: tavanomaisiksi maidon ja lihan tuottajiksi ekstensiiviseentuotantomuotoon; monialayrittäjyyden tuotannon erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi,maisemanhoitoon, hoivapalveluihin tai matkailutoimintaan ja kolmanneksi harrasteviljelijöiden ja muunharrastustoiminnan piiriin. Eläinten ylläpito kaikissa kolmessa roolissa edellyttää ohjauskeinojenerilaistamista. Ekstensiivisen tuotannon ohjauskeino voitaisiin toteuttaa edelleen maataloudenympäristötukena. Monialayrittäjyydessä maatiaiseläinten säilymiseen liittyvä tuki tulisi kohdistaaerikoistuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Harrastetoiminnan yhteydessämaatiaiseläinten säilymistä voitaisiin tukea lisäämällä suomalaisten tietoisuutta maatiaiseläimistä.Tieteellisessä keskustelussa maatiaiseläimet edustavat tuotantojärjestelmässä erikoisroolissa olevaatuotantoeläinryhmää (tuotantoekologinen niche) ja niiden tuotteet markkinoilla erikoistuotteita(nichetuotteet). Erikoistuotemarkkinat edustavat globalisoituvassa elintarviketaloudessa massatuotannonja kulutuskysynnän yksipuolistumisen vastavoimaa, jolla on ainakin teoreettisesti suuri merkityselintarvikehuollon tuoteinnovaatioiden, joustavuuden ja pitkän aikavälin ekologisen, taloudellisen,sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden turvaamisessa. Alkuperärotujen toiminnallinen hyödyntäminenonkin viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta

Biomassa-atlas. Biomassojen kestävän käytön työväline. Esiselvityksen loppuraportti.

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan kehittää. Järjestelmä on mahdollista toteuttaa avoimella tai kaupallisella lähdekoodilla. Tekniikan valintaa voidaan tarkentaa hankintaneuvotteluissa ohjelmistotoimittajien kanssa. Biomassa-atlas-tietojärjestelmän ylläpito edellyttää aineistojen säännöllistä päivittämistä ja järjestelmän versiopäivityksistä ja tietoturvasta huolehtimista. Ylläpitoon tulee varata jatkuva ulkopuolinen rahoitus ja riittävä osaaminen. Biomassa-atlaksesta on mahdollista tulla biotalousstrategian toteuttamisen merkittävin yksittäinen työkalu. Jotta strategiaa voitaisiin edistää parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi Biomassa-atlaksen huomioida myös eri biomassojen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.The main objective of the project was to study the need and content for a GIS-database and application which would assemble essential national databases of biomass. From the very beginning, it was recognized that databases should be accessible via the Internet and by map-based user interface. The tool was named Biomass Atlas. The main result of this report is the plan to realize Biomass Atlas: how the web-based user interface utilizing refined biomass data should be put into practice. Users of biomass data were interviewed in personal meetings as well as via an Internet survey during the project. Users were recognized widely from the administrative to the operational level. There is an explicit need for biomass data of every biomass type. The acquisition of data is considered to be demanding. Two-thirds of respondents viewed the Biomass Atlas-like application as important, and almost all viewed it as at least useful. The most important demands for the data were reliability and up-to-date status. The most important biomass databases or methods to develop them with regard to biomass from agriculture, forestry and watersheds as well as peat were examined, as well as other related projects enhancing GIS data distribution. There are nationwide databases ready for forest biomass, waste and manure. Peat from wetlands is mapped widely in Southern Finland. Fields and crops are registered annually, which makes it possible to count the yearly biomass data. Data acquisition of biomass from watersheds such as common reed and fish is going to proceed in the years to come, and we can therefore expect to obtain GIS data from them. It is possible to open most of the biomass data covered in this study. Pointing out precise location information in high resolution is restricted by the Finnish personal data act. In addition to biomass data, data and tools helping to evaluate impacts of biomass harvest and use were mapped within the project. The plan was made to develop the database and user interface. The plan consists of technical definitions and suggestions towards a cooperative model which can be used for system development. The system is possible to implement in either an open or closed manner, i.e. using a commercial source code. The choice of technology can be defined during the procurement-based negotiations with software companies. Maintenance of the Biomass Atlas system requires regular updates of the data and system versions and ensuring information security. Continuous external funding and sufficient know-how are needed to secure these requirements. It is possible that Biomass Atlas shall become the most significant single tool for implementing the Finnish bioeconomy strategy. In order to enhance the strategy in the best possible way, Biomass Atlas should also take into account impacts to the environment, economy and social sustainability caused by the utilization of various biomass type

SORLA regulates endosomal trafficking and oncogenic fitness of HER2

The human epidermal growth factor receptor 2 (HER2) is an oncogene targeted by several kinase inhibitors and therapeutic antibodies. While the endosomal trafficking of many other receptor tyrosine kinases is known to regulate their oncogenic signalling, the prevailing view on HER2 is that this receptor is predominantly retained on the cell surface. Here, we find that sortilin-related receptor 1 (SORLA; SORL1) co-precipitates with HER2 in cancer cells and regulates HER2 subcellular distribution by promoting recycling of the endosomal receptor back to the plasma membrane. SORLA protein levels in cancer cell lines and bladder cancers correlates with HER2 levels. Depletion of SORLA triggers HER2 targeting to late endosomal/lysosomal compartments and impairs HER2-driven signalling and in vivo tumour growth. SORLA silencing also disrupts normal lysosome function and sensitizes anti-HER2 therapy sensitive and resistant cancer cells to lysosome-targeting cationic amphiphilic drugs. These findings reveal potentially important SORLA-dependent endosomal trafficking-linked vulnerabilities in HER2-driven cancers.Peer reviewe

Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyk-sen kustannustehokkaaseen hallintaan

Hankkeessa tuotettiin yhdessä maatalous- ja vesiensuojeluasiantuntijoiden kanssa kokonaisvaltainen käsitys vesien- ja merenhoidon arviointi- ja mallinnusmenetelmistä. Työ perustui vesien- ja merenhoi-don toimivimpien mallien evaluointiin ja kehitystarpeiden kartoitukseen. Hankkeessa arvioitiin myös eläintilojen rakennemuutoksen aiheuttamia uusia ympäristöpaineita, tarvittavia ohjauskeinoja ja muita kehittämistarpeita. Vesien- ja merenhoidon tarpeisiin esitettiin kehityspolkuja, jossa pyrkimyksenä on lisätä vesistöjen tila-arvioiden tarkkuutta, toimenpiteiden vaikutusarvioiden samakantaisuutta ja paran-taa eri lähteistä ja arviointimenetelmistä tulevan epävarman tiedon hallintaa. Hankkeen tuloksena esite-tään useita suosituksia mallien käytöstä vesien- ja merenhoidoss

SORLA regulates endosomal trafficking and oncogenic fitness of HER2

The human epidermal growth factor receptor 2 (HER2) is an oncogene targeted by several kinase inhibitors and therapeutic antibodies. While the endosomal trafficking of many other receptor tyrosine kinases is known to regulate their oncogenic signalling, the prevailing view on HER2 is that this receptor is predominantly retained on the cell surface. Here, we find that sortilin-related receptor 1 (SORLA; SORL1) co-precipitates with HER2 in cancer cells and regulates HER2 subcellular distribution by promoting recycling of the endosomal receptor back to the plasma membrane. SORLA protein levels in cancer cell lines and bladder cancers correlates with HER2 levels. Depletion of SORLA triggers HER2 targeting to late endosomal/lysosomal compartments and impairs HER2-driven signalling and in vivo tumour growth. SORLA silencing also disrupts normal lysosome function and sensitizes anti-HER2 therapy sensitive and resistant cancer cells to lysosome-targeting cationic amphiphilic drugs. These findings reveal potentially important SORLA-dependent endosomal trafficking-linked vulnerabilities in HER2-driven cancers

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet

202

Visualization possibilities

vokmp

Finnish Soil Database in scale 1:250 000, examples of usage

vokMAAMPLMP