Krooniline väsimussündroom

Väsimust võib defineerida kui kurnatusetunnet ning energia puudumist. Kroonilise väsimuse näol on tegemist väga üldise nähtusega, sageli kaasneb see erinevate haigustega ja on ajutine. Kroonilise väsimussündroomi (KVS) all peetakse silmas seisundit, mille korral keskseks kaebuseks on üle kuue kuu kestnud väsimustunne. Sündroomi kriteeriumite hulka kuulub ka muid sümptomeid, näiteks lihaste valulikkus, kuid puuduvad viited orgaanilisele haigusele. Eesti Arst 2006; 85 (10): 684–68

Polttonupoutuksen ja emäksisen pastanupoutuksen paranemisen histopatologia ja niiden vaikutus vasikan hyvinvointiin

Tämä lisensiaatin tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen polttonupoutuksen ja emäksisen pastanupoutuksen paranemisen vertailua histopatologisesti. Tutkielmassa myös pohditaan eri nupoutustapojen vaikutusta vasikan hyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää poltto- ja pastanupoutuksessa syntyneiden vammojen eroja ja paranemista sekä mahdollisuutta nykyisin kielletyn emäksisen pastanupoutuksen käyttöön Suomessa. Nupoutus tarkoittaa alle kahden kuukauden ikäisen vasikan sarvenaiheiden tuhoamista, jolloin sarvien kasvu saadaan estettyä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten polttonupoutuksesa ja emäksisestä pastanupoutuksesta syntyneet vammat ja paraneminen eroavat toisistaan. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää mahdollisuutta käyttää emäksistä nupoutuspastaa Suomessa. Tutkimuksen hypoteesina oli, että polttonupoutus aiheuttaa pienemmän vamman ja paranee nopeammin kuin pastanupoutusvamma. Tutkimuksen aineistoksi kerättiin histologisia näytteitä 16 vasikalta. Vasikoilta nupoutettiin toinen sarvenaihe polttamalla ja toiseen sarvenaiheeseen laitettiin emäksistä pastaa. Nupoutuksessa ja näytteiden keräämisessä käytettiin rauhoitusainetta, puudutusainetta ja tulehduskipulääkettä. Kudosnäytteet kerättiin vasikoilta kaksi päivää ja kaksi viikkoa nupoutuksen jälkeen. Yhteensä näytteitä saatiin 50, joista tutkimukseen mukaan otettiin 22 näytettä. Näytteet valittiin sen perusteella, että niissä näkyi ehjä epidermis ja käsittelykohta. Kerätyistä kudospaloista tehtiin kudosnäytteitä yleisen ohjeen mukaan ja niille tehtiin hematoksylliini–eosiini–värjäys. Histologisista näytteistä tutkittiin vaurion laajuuteen ja paranemiseen liittyviä muutoksia leesion kohdalta ja sen vierestä. Tutkimuksen perusteella sarvenaiheen pastanupoutus näyttää aiheuttavan syvemmän ja vakavamman leesion kuin polttonupoutus. Pastanupoutuksen aiheuttama vamma näyttäisi myös paranevan hitaammin. Tulokset vastasivat hypoteesia. Tutkimuksen avulla tutkittiin ensimmäistä kertaa nupoutusvammojen paranemista histopatologisesti ja pohdittiin nupoutustapojen vaikutusta vasikan hyvinvointiin. Vasikan hyvinvoinnin kannalta vaikuttaisi siltä, että polttonupoutus on pastanupoutusta parempi vaihtoehto. Tutkimuksen heikkoutena on pieni näytemäärä ja näytteidenoton haastavuus. Tutkimusta voisi jatkaa ottamalla vasikoilta enemmän näytteitä. Näytteitä voisi ottaa myös kolme ja neljä viikkoa nupoutuksen jälkeen, jolloin paranemiseen liittyvät erot voisivat tulla paremmin esille. Viikko nupoutuksen jälkeen otetuista näytteistä voisi arvioida laajeneeko vaurio vielä kahden päivän jälkeen lisää ja onko vaurion parantuminen alkanut

Oppilasarviointi 2. luokan matematiikan oppimateriaaleissa

Peer reviewe

"Nyt jää taas tärkeä asia turhanpäiväisen jauhannan alle". Verkkokommentoijien käsityksiä totuudesta ja objektiivisuudesta Enkeli-Elisan tapauksessa

Tutkimuksen aiheena on verkkokommentoijien näkemykset ja vaatimukset totuudesta, objektiivisuudesta ja etiikasta Enkeli-Elisan tapauksessa. Enkeli-Elisa oli blogissa ja verkkoyhteisössä esiintyvä tarina Elisa-nimisestä tytöstä, jonka väitettiin tehneen itsemurhan koulukiusaamisen takia. Elisan tarina kerrottiin myös useissa tiedotusvälineissä. Helsingin Sanomien Kuukausiliite kuitenkin kyseenalaisti, onko tyttöä koskaan ollut olemassa. Kesällä 2012 julkisessa keskustelussa olivat esillä kysymykset siitä, onko Elisaa koskaan ollut olemassa ja onko toisaalta hahmon todellisuudella mitään merkitystä. Journalismissa ja journalismin tutkimuksessa totuudellisuutta on perinteisesti pidetty tärkeimpänä arvona. Objektiivisuus on pitkälti rakennettu sen varaan, vaikka objektiivisuuteen voidaan liittää totuudellisuuden lisäksi myös muita tavoitteita kuten tasapuolisuus ja reiluus. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, näkevätkö verkkouutisten kommentoijat totuuden, objektiivisuuden ja toisaalta etiikan samalla tavalla kuin journalistit. Aineisto koostuu kommenteista, joita internetissä on kirjoitettu kuuteen Enkeli-Elisaa käsittelevään uutiseen, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien, Aamulehden ja MTV:n verkkosivuilla. Yhteensä kommentteja on 262. Teoriaosuudessa olen eritellyt aiemman journalismitutkimuksen kautta erilaisia teorioita totuudesta, objektiivisuudesta ja etiikasta. Tutkimuksen metodina on väljä sovellus kriittisestä diskurssianalyysistä. Analyysissä olen eritellyt kuusi kommenteissa esiintyvää diskurssia: valehteleminen on väärin, epätosi aiheuttaa haittaa, tarpeeksi totta, tarkoitus pyhittää keinot ja ei totuuden vaatimusta -diskurssin sekä saavuttamattomuuden diskurssin. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa verkkokommentoijista ei pidä median ja journalismin totuudellisuutta yhtä tärkeänä arvona kuin journalistit. Heidän käsityksensä objektiivisuudesta ei rakennu totuudellisuuden varaan yhtä voimakkaasti kuin journalisteilla

Henkistynyt liha: Sitoutuneiden harjoittajien kokemuksia astangajoogasta

Kuvaan artikkelissa sitoutuneiden astangajoogan harjoittajien harjoituskokemuksia ruumiinfenomenologisesta näkökulmasta narratiivisen analyysin menetelmällä. Ruumiillistunut kokemus on linssi, jonka läpi tarkastelen haastateltujen kuvauksia harjoituskokemuksestaan. Hahmotan modernin astangajoogaharjoituksen osana postsekulaaria henkisyyden maisemaa. Postsekulaarista positiosta käsin kiinnostuksen kohteeksi muotoutuu se, kuinka uskonto toimii yksilöiden elämässä ja miten yksilöt itse määrittelevät kokemuksiaan. Erittelen narratiivisella analyysilla sitä, millaisista kokemuksellisista säikeistä astangajoogaharjoitus rakentuu. Miten ruumiillisesta harjoituskokemuksesta rakentuu henkisyydeksi luonnehdittava kokemuksellinen ulottuvuus? Kuinka harjoitus on muuttanut haastateltujen elämää? Millä tavoin harjoittajat mieltävät suhteensa uskonnolliseksi tai henkiseksi ymmärrettyyn? Analyysin tuloksena on tutkivan subjektin synteesi siitä, kuinka ruumiillinen ja henkinen kutoutuvat harjoituskokemuksessa yhteen. Harjoituskokemuksen keskeisiksi elementeiksi muodostuvat kurinalaisuuden, keskittymisen ja kehotietoisuuden käsitteet. Asanaharjoituksen myötä mahdollistuva radikaali yhteys kehoon tarjoaa tihentynyttä, arkipäiväisen kokemuksen ylittävää, mutta immanenttia läsnäolon ja eksistenssin tunnetta, johon liittyy avautumisen, vapautumisen ja puhdistumisen kokemuksia. Harjoituksen henkisyys on yhteydessä sen transformatiivisiin, kokonaisvaltaisesti terapeuttiseksi koettuihin vaikutuksiin. Harjoitus saa aiheuttaa muutoksia harjoittajan itseymmärryksessä, arjen käytännöissä ja sosiaalisissa suhteissa. Se tarjoaa myös eksistentiaalista turvaa ja lohtua. Harjoituksen uskonnollis-filosofinen tausta harjoituskokemusten merkityksiä avaavana kontekstina nousee vahvemmin esiin vuosia kestäneen kurinalaisen harjoittelun jälkeen

Henkistynyt liha : Sitoutuneiden harjoittajien kokemuksia astangajoogasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata sitoutuneiden astangajoogan harjoittajien harjoituskokemuksia. Astangajoogaharjoitus on esimodernit uskonnollis-filosofiset juuret omaava modernin joogan muoto. Tarkastelen modernia astangajoogaharjoitusta osana post-sekulaaria henkisyyden maisemaa. Post-sekulaarin käsitteellä viittaan klassisen sekularisaatioteesin murtumisen jälkeiseen tilanteeseen, jolloin traditionaalisen uskonnon tyhjentynyttä paikkaa täyttävät lukuisat vaihtoehtoiset henkisyyden muodot. Institutionaalisten uskontojen suosion hiipuessa yksilöt uskovat, tuottavat ja artikuloivat merkityksiä elämäänsä erilaisten harjoitusten ja käytänteiden avulla. Kun yksilöt ottavat etäisyyttä kulttuurisesti määrittyneeseen uskonnolliseen traditioon, uskonnontutkimus kohdistuu uskon ja uskomusten (belief) sijaan enenevässä määrin instituutioiden ulkopuolella esiintyviin arkipäiväisiin kokemuksiin (experience) ja käytänteisiin (practice). Post-sekulaarista positiosta käsin kiinnostuksen kohteeksi muotoutuu se, kuinka uskonto toimii yksilöiden elämässä ja miten yksilöt itse määrittelevät kokemuksiaan. Kuvaan tutkielmassani narratiivisen analyysin menetelmällä sitä, millaisista kokemuksellisista säikeistä astangajoogaharjoitus rakentuu. Miten ruumiillisesta harjoituskokemuksesta rakentuu henkisyydeksi luonnehdittava kokemuksellinen ulottuvuus? Kuinka harjoitus on muuttanut haastateltujen elämää? Millä tavoin harjoittajat mieltävät suhteensa uskonnolliseksi tai henkiseksi ymmärrettyyn? Kokemuskuvauksen analysoinnin ja tulkinnan lähtökohtana on ruumiinfenomenologiaan pohjaava näkemys, jonka mukaisesti ruumis ja mieli eivät ole toisiinsa nähden binaarisessa oppositiossa. Ruumis ei ole passiivinen ja mykkä mielen objekti, vaan kokemisen ja kokemuksen eksistentiaalinen ehto. Tämän mukaisesti ruumiillistunut kokemus (embodied experience) ymmärretään kielellistetyn kokemuskuvauksen muodostumiseen keskeisesti vaikuttavana kontekstina. Tutkielman tavoitteena ei ole objektiivisen tai yleistettävän tiedon tuottaminen, vaan tutkivan subjektin läpi suodattuneen uuden narratiivin luominen. Tällöin haastateltavien kerronta muodostaa tämän tarinan moniäänisen kudelman. Henkistynyt liha on kuvaus siitä, kuinka ruumiillinen ja henkinen kutoutuvat harjoituskokemuksessa yhteen. Ruumiillistuneen kokemuksen käsitteellistäminen dualismeihin taipuvalla kielellä on haasteellista sekä haastatelluille että tutkivalle subjektille. Sen keskeisiksi elementeiksi muodostuvat fokusaation ja kehotietoisuuden käsitteisiin liittyvät kuvaukset. Asanaharjoituksen myötä mahdollistuva radikaali yhteys kehoon tarjoaa tihentynyttä, arkipäiväisen kokemuksen ylittävää, mutta immanenttia läsnäolon ja eksitenssin tunnetta, johon liittyy avautumisen, vapautumisen ja puhdistumisen kokemuksia. Harjoituksen henkisyys on yhteydessä sen kokonaisvaltaisesti terapeuttiseksi koettuihin vaikutuksiin. Harjoitus generoi muutoksia harjoittajan itseymmärryksessä, arjen käytännöissä ja sosiaalisissa suhteissa. Se tarjoaa myös eksistentiaalista turvaa ja lohtua. Harjoituksen uskonnollis-filosofinen tausta harjoituskokemusten merkityksiä avaavana kontekstina nousee vahvemmin esiin vuosia kestäneen kurinalaisen harjoittelun jälkeen

Internal Reporting System for Outsourced IT Services

This research was conducted as a part of an internal development project, which aimed to improve the reporting practices in Capgemini Finland. The research problem and the primary question of this study was to find out, how and through which processes the internal reporting can be improved in an IT service company. The goal was to find several ways to reduce costs of the reporting and make a well argued proposal for the company. Other goals were reducing the work of the service delivery managers and analyzing the differences between automatic and mechanical reporting. The final research methods that were selected were literature review, interviews, process modeling, documentation analysis and observing. This was a constructive multi-method single case study, which aimed to find solutions for the given problems by using qualitative data, which meant that empirical studies played a big role when the overall conclusions were made. The given proposal advises Capgemini Finland to move its reporting processes to a more standardized system. Besides this a bigger part of the current tasks should be moved to India, which is one of the greatest long time goals for the company itself. The proposal starts with building a team for developing the reporting and provides a three phase solution that shows the first steps towards implementation. The implementation will be done during a period of six months and should be started immediately. By following the proposed steps the company will be able to save money and resources, both in Finland and in India. In order to gain more credibility for the project management support is needed. The final outcome of the whole developing process will be a cost reduction in addition to transferring the standardized tasks to India. What is more is weekly report that the production teams will get about their performance. The given proposal includes calculations that support the ultimate solution. The research can be seen very useful for the company, since it raised points that need improvement and gave solutions for these. These improvements will most likely be taken into action in the near future. Even though the research raised at least as many questions as it answered to, it is mainly a positive thing; the topics for the further analyzes have been found: studying the possibilities of full automation and making financial calculations for the whole company are something that need researches of their own. /Kir12Tämä tutkimus tehtiin osana Capgemini Finlandin sisäistä kehittämisprojektia, jonka tarkoituksena oli parantaa raportointikäytäntöjä yrityksen sisällä. Tutkimuksen ongelma ja perimmäinen kysymys oli, miten ja mitä keinoja käyttämällä sisäistä raportointia voidaan parantaa IT-palveluja tarjoavassa yrityksessä. Tavoitteena oli löytää useita keinoja, joilla pystytään vähentämään raportointikustannuksia ja tehdä hyvin perusteltu ehdotus yritykselle. Muut tavoitteet liittyivät palvelupäällikön tehtävien vähentämiseen ja erojen analysointiin automaattisen ja mekaanisen raportoinnin välillä. Lopulliset valitut tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuustutkimus, haastattelututkimus, prosessin mallinnus, dokumentaatioanalyysi ja havainnointi. Tutkimus oli konstruktiivinen, monimetodinen kertaluontoinen tutkimus, joka pyrki ratkaisujen löytämiseen laadullisen datan avulla. Tästä johtuen empiirinen tutkimus oli suuressa roolissa, kun tutkimuksen lopulliset johtopäätökset tehtiin. Ehdotettu ratkaisu ohjeistaa Capgemini Finlandia muuttamaan raportointikäytäntöjään entistä standardoidummiksi. Tämän lisäksi suuri osa nykyisistä tehtävistä tulisi siirtää Intiaan, mikä on myös yksi yrityksen suurimmista pitkän ajan tavoitteista. Annettu ehdotus alkaa raportointiin keskittyneen tiimin rakentamisella ja tarjoaa 3-vaiheisen, 6 kuukautta kestävän ratkaisun implementaation käynnistämiseen. Noudattamalla annettua ehdotusta yritys pystyy säästämään rahaa ja resursseja, niin Suomessa kuin Intiassakin. Jotta projektin uskottavuus säilyy, on sen saatava taustalleen yrityksen johdon tuki. Kehitysprojektin lopputuloksena ovat kustannussäästöt, joiden lisäksi osa raportoinnista saadaan siirrettyä Intiaan. Lisäksi tuotantotiimeille pystytään tarjoamaan viikoittaiset raportit heidän suorituskyvystään. Annettu ehdotus sisältää myös taloudelliset laskelmat, jotka tukevat lopullista ratkaisua. Tehty tutkimus voidaan nähdä erityisen hyödyllisenä Capgemini Finlandille, koska se nosti esiin kohtia, jotka vaativat parannusta ja sisälsi ehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi. Annetut ehdotukset otetaan luultavasti käyttöön jo lähitulevaisuudessa. Vaikka tutkimus nosti esiin myös uusia ongelmia, se voidaan nähdä myös positiivisena asiana: raportoinnin automatisoinnin ja tarkempien taloudellisten laskelmien tekeminen ovat hyviä aiheita jatkotutkimukselle

Laatukriteerit käsityön opetusvideossa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opetusvideomateriaaliin liittyviä laatukriteereitä ja tuottaa ohjaavia kehitysmalleja. Olemme tuottaneet tutkimuksen aikana opetusvideomateriaalin longboard-rullalaudan valmistusprosessista. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, koska käsityönopettajat tuottavat ohjaavaa videomateriaalia opetukseensa, mutta laatukriteerejä taustoittavaa ja avaavaa tutkimusta ei ole tehty käsityön kontekstissa. Tutkimuksemme on kolme syklinen kehittämistutkimus. Ensimmäisessä syklissä kokosimme aiempaa tutkimustietoa ja sovelsimme siitä video-oppimateriaalin laatukriteeristöön, jota käytämme toisessa syklissä tuottamaamme opetusmateriaaliin. Teimme koejoukolle (N=6) kyselyn toisesta syklistä tuotetusta video-opetusmateriaalista ja ensimmäisen syklin teorioiden pohjalta. Kyselyn sisältö oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Kyselyn vastausten pohjalta pyrimme parantamaan laatukriteeristöämme ja sen pohjalta tuotettua video-oppimateriaalia tutkimuksen kolmannessa syklissä. Kolmannen syklin aikana tuotetun videomateriaalin osan testasimme uudella koejoukolla (N=45), joka koostui sekä käsityökasvatuksen opiskelijoista (n=24), että Facebookin kautta hankituista kentällä työskentelevien käsityönopettajien (n=21) vastauksista. Kertyneen aineiston pohjalta sovelsimme laatukriteeristöä ja ratkaisumalleja käytettäväksi käsityö aiheisten opetusvideoiden tuotannossa. Olemme tiivistäneet laatukriteeristöä kolmeen osa-alueeseen TPACK-mallin mukaisesti. Mallin osa-alueet ovat: sisällön laatu, teknologinen laatu ja pedagoginen laatu. Kukin osa-alue on jaettu pienempiin osiin tutkimuksemme aikana ja näin saatu aikaan helpommin konkretisoitavia kategorioita. Tutkimuksemme tulokset eivät ole yleistettävissä ja niitä ei ole testattu konkreettisessa tuottamistilanteessa. Tuloksista löytyy laatukriteerejä hyvän video-oppimateriaalin tuottamiseen. Tulosten mukaan laadukkaan käsityön tuottamista kuvaavan video-oppimateriaalin tuottaminen itse on mahdollista esimerkiksi käsityönopettajalle tai käsityönopettajaksi opiskelevalle kohtuullisella vaivalla. Tutkimuksen tulosten perusteella emme suosittele esimerkiksi taustamusiikin käyttöä opetusvideolla ilman hyvää syytä. Aihe on niin laaja ja monitahoinen, että se vaatii lisätutkimusta