Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi

Tässä raportissa esitetään energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutusten arviointi, joka on tehty osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n koordinoimaa Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hanketta. Ympäristövaikutusten arviointia koordinoi SYKE. Arviointi keskittyy tunnistettuihin potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin. Aiheen laajuuden vuoksi suuri osa arvioinnista on laadullista. Linjaukset ja toimet vaikuttavat toteutuessaan erikseen ja yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, ilmansaasteisiin sekä ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Puun ja biopolttoaineiden käytöllä on tärkeä asema strategiassa ja KAISUssa, minkä vuoksi siihen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoiteltu kotimaisen puunkäytön lisäys pienentää metsien hiilinielua. Sen vuoksi Suomen päästöjen ja nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Puunkorjuun lisäyksellä voi myös olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa hakkuiden suuntaamisella sekä tehostamalla suojelutoimenpiteitä. Ilmansaasteiden päästöjen arvioidaan vähentyvän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta strategian ja KAISU:n toimien arvioidaan vaikuttavan kehitykseen vain vähän. Materiaalitehokkuuteen ja mineraalivarojen louhintaan toimilla ei myöskään arvioitu olevan juurikaan suoraa vaikutusta. Sen sijaan linjaukset ja toimet luovat paineita kehittää elinoloja ja - tapoja, joiden seurauksena kasvihuonekaasupäästöt liikkumisessa ja asumissa sekä muussa kulutuksessa vähenevät. Linjausten ja toimien käytännön toteutuksen yksityiskohdat määräävät, mitä hyvinvointivaikutuksia niillä on eri väestönryhmissä. Vaikutusten moninaisuuden takia on tärkeää, että strategian ja suunnitelman toimeenpanoa seurataan monipuolisesti. Monipuolinen seuranta auttaa tunnistamaan myös ennakoimattomia vaikutuksi

Three-dimensional mechanical evaluation of joint contact pressure in 12 periacetabular osteotomy patients with 10-year follow-up

Background and purpose Because of the varying structure of dysplastic hips, the optimal realignment of the joint during periacetabular osteotomy (PAO) may differ between patients. Three-dimensional (3D) mechanical and radiological analysis possibly accounts better for patient-specific morphology, and may improve and automate optimal joint realignment

Lasintaivutuskoneen sähkö- ja automaatio modernisointi

Opinnäytetyön toimeksiantajalla Glaston Oy:llä on vankka kokemus erilaisten lasinjalostuskoneiden valmistuksesta sekä päivityksistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää vanhan lasintaivutuskoneen sähkö- ja automaatiojärjestelmä sekä päivittää koneen ohjausjärjestelmä vastaamaan uudempaa markkinoilla olevaa yrityksen mallia, koska laitteiston osien tukitoimet olivat kalliita sekä harvinaisia. Työssä tutkittiin myös päivityksien tekemistä rutiininomaisemmaksi. Teoriaa tutkittiin internet- ja kirjalähteistä sekä sähköalan oppiaineistoista ja oppikirjoista. Työssä hyödynnettiin myös useiden laitevalmistajien laitemanuaaleja tutkittaessa laitteiston erilaisia sähkö- ja ohjausjärjestelmän toimintojen teoriaa. Työssä perehdyttiin logiikkaohjelmointiin, Sinamics-taajuusmuuttajaohjauksilla oleviin sähkömoottorikäyttöihin sekä erilaisiin väylätekniikoihin. Työssä käsitellään eri toteutusvaiheet tarkasti ja keskitytään muutostyön vaatimiin tarkkoihin laitevalintoihin. Työssä kerrotaan myös tekijän kokemuksia työn eri vaiheista. Toteutus tehtiin Siemens Simatic S7 -teknologian pohjalta, joka integroitiin Tia Portal-ohjelmistoympäristöön. Logiikkaohjelman entiset osat saatiin käytettyä hyödyksi työn alussa ja siihen lisättiin uuden ohjelmistoympäristön mahdollistamat teknologiaobjektit. Sähkösuunnittelun edetessä saatiin tarvittavat I/O-määritykset sekä laitetiedot, joilla saatiin valittua oikeanlainen HW-konfiguraatio ohjelmistoon. Työn tulos saavutettiin ja lasintaivutuskoneen sähkö- ja automaatiojärjestelmät saatiin modernisoitua tehokkaasti ja asiakkaan toiveiden mukaisesti.Commissioner of thesis, Glaston Oy has solid experience in manufacturing and updating various glass processing factories. The purpose of the thesis was to update the electric and automation system of the glass bending machine and to update the machine control system to correspond to the newer model of the company on the market because the support parts of the hardware parts were expensive and rare. The theory was studied from internet and literary sources, as well as subjects related to electrical subjects and textbooks. The work also utilized a variety of equipment electrical and control system functions on a theoretical basis for the equipment of many equipment manufacturers. In this thesis, logic programming, Sinamics drive-controlled electric motor drives, and fieldbus technology were introduced. The thesis examines the various stages of implementation carefully, focusing on the precise choices made by the modification work. The thesis also provides personal experiences of the different stages of the work. The implementation was based on Siemens Simatic S7 technology, which was integrated into the Tia Portal software environment. The former parts of the logic program were utilized at thebeginning of the work, adding new technological objects to the new software environment. As the electrical design proceeded, the required I / O configurations and device data were obtained to select the correct HW configuration for the software. Result of this thesis was succeeded and electrical and automation update for glass bending machine was made effective way and like customer was requested

Tutkimushankkeen toimintasuosituksia / SysteemiHiili : Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä

Tummuvatko vesistöt, mikä on suometsien rooli muutoksessa ja miten maanomistajat suhtautuvat ilmastotoimenpiteisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennyttiin maankäytön ja ilmastonmuutoksen kytkentöjen tutkimuksessa, jonka tulokset tukevat maakuntien ilmastotiekarttatyötä ja auttavat tunnistamaan prioriteettikohteita valuma-alueilla. SysteemiHiili-hanke on tuottanut tietoa ja ratkaisuja edistämään hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi

Tässä raportissa esitetään energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutusten arviointi, joka on tehty osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n koordinoimaa Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hanketta. Ympäristövaikutusten arviointia koordinoi SYKE. Arviointi keskittyy tunnistettuihin potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin. Aiheen laajuuden vuoksi suuri osa arvioinnista on laadullista. Linjaukset ja toimet vaikuttavat toteutuessaan erikseen ja yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, ilmansaasteisiin sekä ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Puun ja biopolttoaineiden käytöllä on tärkeä asema strategiassa ja KAISUssa, minkä vuoksi siihen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoiteltu kotimaisen puunkäytön lisäys pienentää metsien hiilinielua. Sen vuoksi Suomen päästöjen ja nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Puunkorjuun lisäyksellä voi myös olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa hakkuiden suuntaamisella sekä tehostamalla suojelutoimenpiteitä. Ilmansaasteiden päästöjen arvioidaan vähentyvän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta strategian ja KAISU:n toimien arvioidaan vaikuttavan kehitykseen vain vähän. Materiaalitehokkuuteen ja mineraalivarojen louhintaan toimilla ei myöskään arvioitu olevan juurikaan suoraa vaikutusta. Sen sijaan linjaukset ja toimet luovat paineita kehittää elinoloja ja - tapoja, joiden seurauksena kasvihuonekaasupäästöt liikkumisessa ja asumissa sekä muussa kulutuksessa vähenevät. Linjausten ja toimien käytännön toteutuksen yksityiskohdat määräävät, mitä hyvinvointivaikutuksia niillä on eri väestönryhmissä. Vaikutusten moninaisuuden takia on tärkeää, että strategian ja suunnitelman toimeenpanoa seurataan monipuolisesti. Monipuolinen seuranta auttaa tunnistamaan myös ennakoimattomia vaikutuksi