Draamaopetus tupakasta Martinlaakson lukion terveystiedon tunnilla

Tupakkakokeilut aloitetaan yleensä 12–14 vuoden iässä. Suomessa 14-vuotiaista pojista ja tytöistä yli kolmasosa on kokeillut tupakointia. 16- 18- vuotiaista pojista ja tytöistä lähes kolmasosa tupakoi päivittäin. (Kansanterveyslaitos 2006, 19.) Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa tärkeimpiä nuorten terveyden edistämisen tavoitteita on 16–18-vuotiaiden tupakoinnin vähentäminen alle 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. (Stakes 2002, 70- 71.) Lukiolaisista noin kymmenen prosenttia ilmoittaa tupakoivansa päivittäin.( Kouluterveyskysely 2008) Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Opinnäytetyössä perehdyttiin nuorten tupakointiin toiminnallisen draamaopetuksen kautta. Työ toteutettiin Martinlaakson lukion 1- 2-vuosikurssin opiskelijoille. Työ on osa Vantaan ehkäisevän päihdetyön ja Laurean yhteistyötä. Työn tarkoituksena oli johdatella lukiolaisia itse löytämään ratkaisuja tupakoinnin aiheuttamiin terveyshaittoihin ja lisätä heidän tietämystään tupakoinnin lopettamisesta. Ajatuksena on tuoda yhdessä esiin oppilaiden asenteita ja kokemuksia tupakasta. Opetus toteutettiin draaman kautta. Tunnin aluksi johdateltiin oppilaat aiheeseen ja esitettiin väittämiä tupakasta. Tarkoituksena oli, että päihdevalistuspäivästä tulisi toiminnallinen ja mieluisa oppimiskokemus oppilaille. Draamatehtävänä oli näytellä jonkin henkilön huono päivä. Jokaiselle ryhmälle annettiin eri tukisanat, joita tuli käyttää esityksissä. Tukisanat olivat tupakka, nikotiini, nuuska ja vierotusoireet. Lisäksi oppilaat saivat yhdessä keksiä muita avainsanoja ja käyttää niitä esityksessä. Draamaopetus on hyvä valistamismuoto nuorille, sillä heillä on jo paljon tietoa tupakoinnista.Drama Education about Smoking for the Students in Martinlaakso School Experiments with tobacco begin usually at the age of 12 to 14. One third of 14-year-old boys and girls have tried smoking. One third of 16 to 18-year-old boys and girls smoke daily (Kansan-terveyslaitos 2006, 19.) In Terveys 2015 public health program one of the most important health improvement goals is to decrease the number of 16 to 18 year-old smokers to 15 % by the year 2015. (Stakes 2002, 70- 71.)About ten per cent of high school students state that they smoke daily. (School health questionnaire 2008) The aim of the Student health care is to promote the students’ health and the wellbeing of the whole school community and to support healthy adolescence and progress in cooperation with the students, the student care staff, the teachers and the parents. In our thesis we study smoking among young adults by functional drama exercise. It took place in Martinlaakso high school and was held for the 1.and 2.year students. This work is a part of the cooperation between Vantaa’s preventive intoxicant work and Laurea. The purpose of our thesis was to guide the students to find the answers to the health hazards caused by smoking and to increase their knowledge of how to quit smoking. Our aim is to bring out the attitudes and experiences with tobacco together with the students. Teaching was executed by drama exercise. At the beginning of the class students were led to the subject by presenting statements of smoking. The purpose was that the drug education day would be functional and pleasant learning experience for the students. The idea of the play was to act some person’s bad day. Each group was given one word that they had to use during the play. The words were tobacco, nicotine, snuff and withdrawal symptoms. In addition the stu-dents were allowed to make up other important words to use in the play. Drama teaching is a good way to educate adolescents because they already have a lot of knowledge about smoking

Snow stratigraphic heterogeneity within ground-based passive microwave radiometer footprints: implications for emission modeling

Two-dimensional measurements of snowpack properties (stratigraphic layering, density, grain size and temperature) were used as inputs to the multi-layer Helsinki University of Technology (HUT) microwave emission model at a centimeter-scale horizontal resolution, across a 4.5 m transect of ground-based passive microwave radiometer footprints near Churchill, Manitoba, Canada. Snowpack stratigraphy was complex (between six and eight layers) with only three layers extending continuously throughout the length of the transect. Distributions of one-dimensional simulations, accurately representing complex stratigraphic layering, were evaluated using measured brightness temperatures. Large biases (36 to 68 K) between simulated and measured brightness temperatures were minimized (-0.5 to 0.6 K), within measurement accuracy, through application of grain scaling factors (2.6 to 5.3) at different combinations of frequencies, polarizations and model extinction coefficients. Grain scaling factors compensated for uncertainty relating optical SSA to HUT effective grain size inputs and quantified relative differences in scattering and absorption properties of various extinction coefficients. The HUT model required accurate representation of ice lenses, particularly at horizontal polarization, and large grain scaling factors highlighted the need to consider microstructure beyond the size of individual grains. As variability of extinction coefficients was strongly influenced by the proportion of large (hoar) grains in a vertical profile, it is important to consider simulations from distributions of one-dimensional profiles rather than single profiles, especially in sub-Arctic snowpacks where stratigraphic variability can be high. Model sensitivity experiments suggested the level of error in field measurements and the new methodological framework used to apply them in a snow emission model were satisfactory. Layer amalgamation showed a three-layer representation of snowpack stratigraphy reduced the bias of a one-layer representation by about 50%

Long-term recovery from apraxia and its relation to severe apraxic-aphasic disorder in left hemisphere stroke - a systematic review

Background: Left hemisphere stroke often causes a severe communication disorder that is usually attributed to aphasia. While aphasia refers to linguistic problems, communication is also accomplished by voluntarily articulate and gestural movements, which may be compromised due to apraxia. Along with aphasia, apraxia is a common disorder in left hemisphere stroke, which in severe cases can limit the use of verbal and nonverbal communication methods. The discussion about apraxia from a communicative perspective is still scarce, although the disorder is regularly experienced among left hemisphere stroke patients with aphasia. The rehabilitation of the disorder in severe apraxia-aphasia is challenging and recovery is slow. Aims: The purpose of this study is to provide an overview of the research on long-term recovery from apraxia and to discuss the meaning of these findings in observing the recovery of communication abilities in a person with a severe apraxia-aphasia. The search was not restricted to any specific type of apraxia, as this review assumes that communication may be influenced by apraxia in its different manifestations. The review is based on a systematic literature search, which includes English-language studies retrieved from the databases of Ovid Medline, PsycINFO, and Scopus. Main Contribution: Seven long-term follow-up studies of apraxia were found; one case study of apraxia of speech (AOS), four group studies of ideomotor apraxia (IMA), one case study of IMA (and aphasia), and one group study of limb apraxia. Conclusions: The reviewed group studies of patients with left hemisphere stroke indicate that apraxia is a persistent disorder, but the steepest recovery occurs within the first few months post-stroke. Imitation skills and actions involving real-tool use in activities of daily functions show the best recovery. Real-tool use also continues to improve longer, while recovery of gesturing after verbal command may not show clear signs of recovery in the chronic stage post-stroke. There is some evidence that the pace of recovery from oral apraxia and limb apraxia is comparable, and recovery from apraxia and aphasia would not correlate. Some of the studies used only imitation to assess changes in gesturing, which cannot be regarded as an ecologically valid measure to compare gesturing in natural communicative situations or even gesturing after verbal command. Finally, no follow-up studies were found that would have discussed apraxia from a communicative perspective. Overall, the field is lacking research on long-term follow-up of patients with apraxic-aphasic disorder.Peer reviewe

Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmat : Teemahaastattelut kirjastoammattilaisille

Opinnäytetyössä tarkastellaan yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmia ja Siikalatvan kirjastoissa kotiseutukokoelmien parissa tehtävää työtä kirjastoammatillisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmatyö on ja miten sitä voidaan toteuttaa. Opinnäytetyön viitekehyksen rakentamisessa hyödynnettiin kirjastojen kotiseutukokoelmista kirjoitettua aineistoa ja aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Siikalatvan kirjastot. Työ sitoutuu osittain syksyllä 2016 Siikalatvan kirjastoissa toteutettuun kotiseutukokoelmien luettelointi- ja kehityshankkeeseen, johon saatiin hankerahoitusta Siikalatvan kunnalta. Hankkeen aikana kirjastojen kotiseutukokoelmien aineistoja luetteloitiin Kirikirjastojen aineistotietokantaan ja kotiseutukokoemien tehokkaampaan esilletuontiin pyrittiin ideoimaan ratkaisuja. Opinnäytetyössä hyödynnetään hankkeen aikana aiheesta syntynyttä tietopohjaa. Yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmiin kerätään perinteisesti paikallista aineistoa sen erilaisissa julkaisumuodoissa. Merkittävin painopiste on kirjallisuudella. Kokoelmat toimivat kulttuuriperinnön tietopankkeina ja paikallisen identiteetin rakennuspalikoina museoiden ja arkistojen kokoelmien ohella. Siikalatvan kirjastojen osalta tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmien parissa jollain muotoa työskentelevää henkilöä. Haastateltaviin lukeutui kirjastotoimenjohtaja, kotiseutuneuvos ja entinen kirjastonhoitaja, kulttuurisihteeri ja kirjastovirkailija. Haastattelujen pohjalta selvisi, että Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat melko kattavat ja henkilökunta kokee kotiseutukokoelmat arvokkaana ja tärkeänä osana kirjastojen kokoelmia. Kirjastojen kotiseutukokoelmat nähdään saavutettavuutensa vuoksi paikallisaineistoista hyvin asiakkaita palvelevina. Kotiseutukokoelmien kehittämiseen henkilökunnan resurssit ovat kuitenkin vähäiset. Kirjastohenkilökunta haluaa yhtenäistää kotiseutukokoelmien parissa tehtävää työtä ja parantaa sen laatua yhteisillä kotiseutukokoelmatyön ohjeilla. Kehityskohteina nähdään ajalle herkän, mahdollisesti harvinaisen ja parhaiten aluetta kuvastavan aineiston digitointi sekä kotiseutukokoelmien näkyvyyden parantaminen.This thesis examines the role of local collections in public libraries and specifically Siikalatva Libraries’ local collections from a library professional point of view. The aim of this thesis was to find out what local collections are, how library professionals see them, and how a local collection’s collection management can be done. The base of this thesis was built by using previous literature and studies that discuss the subject. The thesis was commissioned by Siikalatva Libraries. The idea for this thesis came from a local collection cataloguing project that was done in Siikalatva Libraries during autumn 2016. The project was funded by Siikalatva municipality. The project’s main goals were to catalogue the local collections’ materials into the library system and to find innovative ideas for using the local collections more efficiently in future work. The knowledge collected during the cataloguing project was also used in the case study part of this thesis. Local collections typically consist of publications and documents published by local writers or that focus on or study some aspect of local community, people, organizations, history, culture, geography, etc. The collections serve as data banks of cultural heritage and as building blocks of local identity in addition to the equivalent collections of museums and archives. This thesis focuses on the professional viewpoints of Siikalatva Library staff regarding local collections’ management. The study material was collected by doing four theme interviews. The four interviewees were a library director, a former librarian (who has been granted a Finnish honorary title of a counselor, “kotiseutuneuvos”), a secretary for cultural affairs and a library assistant. As found out in the interviews, the Siikalatva Libraries’ local collections are quite extensive and the staff find them valuable and an important part of library collections. The local collections are easily available and therefore seem to serve the customers well. The resources for developing local collections in the libraries are scarce. The library staff wants to unify local collection management and its quality by mutual instructions. Digitizing of materials which best reflect the area, are sensitive to time and possibly rare, and getting better visibility for local collections are seen as targets for development

Suomalaisten kokemuksia johtoryhmätyöskentelystä Venäjällä

Suomi on historiansa aikana aina ollut tärkeässä asemassa tehtäessä kauppaa Venäjän kanssa ja Neuvostoliiton sortumisen jälkeen tämä laaja markkina-alue on avautunut uudestaan ja yhä useammat organisaatiot pyrkivät pääsemään osaksi näitä kasvavia markkinoita. Venäjällä kilpailuetua saavuttamaan pyrkivät organisaatiot tarvitsevat edelle päästäkseen yhä syvempää ymmärrystä maasta, sen kulttuurista ja tavoista. Tutkielman teoriaosassa on käsitelty johtoryhmiä niiden perustamisesta saakka ja pyritty tutkimaan, mitkä seikat saavat johtoryhmät onnistumaan tai epäonnistumaan tavoitteissaan. Myös kulttuuria on tutkittu laajasti, pääasiassa Geert Hofsteden esittämien kulttuuridimensioitten kautta ja siten pyritty luomaan kuvaa siitä, mitä kulttuuri käytännössä tarkoittaa ja ennen kaikkea miten kulttuurierot ilmenevät suomalais-venäläisissä johtoryhmissä. Tutkielman empiirinen osuus tehtiin teemahaastatteluiden avulla, jota varten haastateltiin Venäjällä työskenteleviä tai työskennelleitä suomalaisia. Haastattelun kysymykset nojasivat pääosin edellä mainittuihin kulttuuridimensioihin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset työskentelevät Venäjällä hyvin moninaisissa tehtävissä ja erilaisissa ympäristöissä, mutta tästä huolimatta vastaukset olivat yllättävän yhdensuuntaisia. Valtaetäisyys ja siitä johtuva hierarkisuus ja byrokraattisuus olivat selkeimpiä esiintulleista seikoista. Sääntöjen paljous ja jatkuvan valvonnan tarve tulivat myös esiin. Lisäksi tuloksissa ilmeni mm. kielimuurista johtuvat ongelmat, epävirallisten ryhmien suosinta ja se, että aikataulut pitivät hyvin harvoin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Derivation and evaluation of a new extinction coefficient for use with the n-HUT snow emission model

In this study, snow slab data collected from the Arctic Snow Microstructure Experiment were used in conjunction with a six-directional flux coefficient model to calculate individual slab absorption and scattering coefficients. These coefficients formed the basis for a new semiempirical extinction coefficient model, using both frequency and optical diameter as input parameters, along with the complex dielectric constant of snow. Radiometric observations, at 18.7, 21.0, and 36.5 GHz at both horizontal polarization (H-Pol) and vertical polarization (V-Pol), and snowpit data collected as part of the Sodankylä Radiometer Experiment were used to compare and contrast the simulated brightness temperatures produced by the multi-layer Helsinki University of Technology snow emission model, utilizing both the original empirical model and the new semiempirical extinction coefficient model described here. The results show that the V-Pol RMSE and bias values decreased when using the semiempirical extinction coefficient; however, the H-Pol RMSE and bias values increased on two of the lower microwave bands tested. The unbiased RMSE was shown to decrease across all frequencies and polarizations when using the semiempirical extinction coefficient

Yritysten arvot toiminnassa : Tarkastelussa Nokian, Koneen ja Keskon vuosiraportit

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää kolmen yrityksen, Nokian, Koneen ja Keskon julkilausuttujen arvojen näkymistä yritysten toiminnassa sekä se, että ovatko julkilausutut arvot eettisiä arvoja. Tutkimukseni sijoittuu systemaattisen teologian alaan. Tutkimusmetodini on yhdistelmä sekä kvantitatiivista tutkimusta että filosofisen tekstianalyysin tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehykseni perustuu Georg Henrik von Wrightin teokseen The varieties of goodness ja hänen etiikan jaotteluun arvoihin, normeihin ja tekoihin. Etiikassa tutkitaan käsityksiä hyvästä eli arvoista sekä käsityksiä normeista. von Wright jaottelee hyvät viiteen kategoriaan. Tätä hyväksi käyttäen olen jaotellut myös yritysten arvot hyvän kategorioihin ja tehnyt niistä taulukon. Joitakin arvoja oli vaikea hahmottaa vain yhden kategorian alaan, joten ne voivat esiintyä taulukossa kahdessa kategoriassa. Tutkimukseni aineisto koostuu yritysten vuosiraporteista. Olen poiminut raporteista yritysten julkilausumat toimintaa ohjaavat arvot. Arvoja analysoitaessa olen käyttänyt sanahakua löytääkseni kaikki julkilausutut arvot toimintakertomusten teksteistä. Olen kuitenkin poistanut hakutuloksista sellaiset sanat, jotka ovat viitanneet joko rahaan tai titteleihin. Olen myös lisännyt sanan esiintymiskertoihin, mikäli tekstissä on viitattu johonkin termiin, vaikka sanaa ei ole suoranaisesti tekstissä mainittu. Esiintymiskertoja olen havainnollistanut diagrammeilla. Diagrammi auttaa hahmottamaan, miten arvojen esiintyminen yritysten vuosiraporteissa on hyvin epätasaista. Yritysten julkilausuttuja arvoja jaoteltaessa hyvän kategorioihin sekä etsiessä arvojen esiintymiskertoja vuosiraporteista kävi selväksi, että yritykset käyttävät arvoja hyvin eri tavalla kuvaillessaan yrityksen toimintatapoja. Osalla yrityksistä arvot näkyvät selvästi toimintaa kuvailtaessa, toisilla arvot loistavat poissaolollaan. Yritykset kävivät melko johdonmukaisesti tekstissä kaikki arvot läpi kertoessaan edellisestä toimintavuodesta. Jotkut arvot ylikorostuivat toisiin arvoihin nähden esiintymiskerroissa, mutta toisaalta, jotkut arvot jäivät kokonaan näkymättömiin. Joissakin tapauksissa arvojen merkitys jäi hämäräksi. Toisaalta toimintakertomuksissa esiintyi myös sellaisia toimintaa ohjaavia termejä, jotka olisi voitu listata julkilausuttujen arvojen joukkoon. Osa yritysten julkilausumista arvoista on selvästi yrityksen toimintaa tai toimintatapaa ohjaavia arvoja. Osa on selvästi normeja, joiden varassa arvoja toteutetaan

IEC 61850 -standardin soveltaminen sulautetulla Linux-järjestelmällä

IEC 61850 -standardi määrittelee nykypäivän tietoliikenneyhteyskäytännön, jota sovelletaan monesssa ympäristössä sähkötekniikan alueella. Standardin viimeisimmät versiot kattavat myös hajautetut energialähteet, kuten aurinko- ja tuulivoimajärjestelmät. Tämän diplomityön tarkoituksena on perehtyä IEC 61850 -standardiin ja koota sen sisällöstä kattava tietopaketti sisältäen muun muassa esimerkin standardin soveltamisesta tietoliikenteen toteuttamiseen sulautetulla Linux-järjestelmällä. Tänä päivänä sulautetut pienikokoiset Linux-tietokoneet ovat yhä halvempia ja useamman saatavilla, joka osaltaan mahdollistaa esimerkiksi IEC 61850 -standardin helpomman toteuttamisen yhä useammassa kohteessa. Työn sovelluksessa yhdistyy sekä avoin Linux-käyttöjärjestelmä että avoin IEC 61850 -tietoliikennestandardi, joita hyödyntävä sovellus ajetaan sulautetun laitteen ARM-prosessorilla. Olennaisena osana diplomityössä tarkastellaan standardin tietoliikenneprotokollia, niiden mallinnusta, kuvauksia ja protokollatoteutuksen sovellusta sulautetulle Linux-järjestelmälle. Diplomityön tarkoituksena on kerätä kaikki tarpeellinen tieto käyttökelpoisen IEC 61850 -yhteensopivan järjestelmän toteuttamiseksi. Toteutuksen avulla voitaisiin tarkastella IEC 61850 -väyliin kytkettävien laitteiden kuten suojareleiden tietoliikennettä, välittää ohjauksia ja lukea arvoja esimerkiksi MMS-protokollan avulla joiltakin väylän laitteilta. Kehitetyn toteutuksen pohjalta olisi mahdollista suunnitella kaupallinen sovellus IEC 61850 -standardille. Työn tulokset osoittavat, että edullisilla pienikokoisilla sulautetuilla Linux-järjestelmillä voi tehdä IEC 61850 -yhteensopivia tietoliikennetoteutuksia, jopa kotioloissa. Tämä osoittaa, että standardilla on edelleen hyvät edellytykset laajentua keskeiseksi kaikenlaisten energiajärjestelmien tietoliikennestandardiksi. Standardin perustana onkin saada eri valmistajien ja tahojen laitteet kommunikoimaan keskenään, joka mahdollistaa muun muassa käytännöllisemmän älykkäiden sähköverkkojen toteuttamisen lähempänä pienkuluttajia ja mahdollisesti edullisemmilla kustannuksilla kuin ennen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Photoinduced Electron Transfer in Linear Triarylamine-Photosensitizer-Anthraquinone Triads with Ruthenium(II), Osmium(II), and Iridium(III)

A rigid rod-like organic molecular ensemble comprised of a triarylamine electron donor, a 2,2′-bipyridine (bpy) ligand, and a 9,10-anthraquinone acceptor was synthesized and reacted with suitable metal precursors to yield triads with Ru(bpy)32+, Os(bpy)32+, and [Ir(2-(p-tolyl)pyridine)2(bpy)]+ photosensitizers. Photoexcitation of these triads leads to long-lived charge-separated states (τ = 80–1300 ns) containing a triarylamine cation and an anthraquinone anion, as observed by transient absorption spectroscopy. From a combined electrochemical and optical spectroscopic study, the thermodynamics and kinetics for the individual photoinduced charge-separation and thermal charge-recombination events were determined; in some cases, measurements on suitable donor–sensitizer or sensitizer–acceptor dyads were necessary. In the case of the ruthenium and iridium triads, the fully charge-separated state is formed in nearly quantitative yield