Compliance with key practices of root canal treatment varies by the reward system applied in public dental services

Introduction: To assess clinical practices in root canal treatments (RCTs) performed by general dental practitioners under 2 different reward schemes applied in public dental services. Methods: This study used a retrospective design with tooth as the observation unit. The data included all teeth (n = 547) with nonsurgical primary RCT completed in 2016. Electronic documents included treatment details and radiographs. RCT assessment covered 4 key items: taking pre- and postoperative radiographs, using a rubber dam, measuring working length. Assessed dichotomies indicated whether practices were adequate. Dentists' reward schemes were "salaried" and "fee-for-service." Chi squared tests analyzed frequency differences. Results: RCTs formed 2 groups by the reward scheme: 305 RCTs were performed by salaried dentists and 242 by fee-for-service dentists. Preoperative radiographs were diagnosable for 76.1% and postoperative radiographs, for 95.1% of all RCTs. Rubber dam use was documented for 28.9% of the RCTs, more frequently when performed by salaried than by fee-for-service dentists (43.9% vs 9.9%, P < .001). Working length measurement was documented for 72.9% of the RCTs, more frequently for RCTs performed by salaried than by fee-for-service dentists (85.2% vs 57.4%, P < .001). All 4 key items were assessed as adequate in 19.0% of all RCTs, more frequently when performed by salaried than by fee-for-service dentists (29.5% vs 5.8%, P < .001). Conclusions: Deficiencies in RCTs, particularly underuse of rubber dams call for further research to understand the reasons for noncompliance with good clinical practice guidelines.Peer reviewe

Tulevaisuuden toimitusketju – vaikutuksia siviili- ja sotilaslogistiikkaan

The present study examines the implications of six trends in supply chain management (SCM) and logistics on civilian and military supply chains over the next two decades. The data was collected from a targeted sample of SCM/ logistics researchers and managers of the largest manufacturing, trading andlogistics firms in Finland in 2016–2017 and from logistics experts in the Finnish Defence Forces (FDF) in 2017. The respondents assessed six SCM trends by 2035: 1) globalisation of supply chains (SC); 2) digitalisation and automation of logistics processes; 3) dependence on electricity and IT systems; 4) hybridwarfare activities targeted at SCs; 5) resource scarcity/circular economy/sharing economy; and 6) building SC resilience. The results suggest that the export restrictions on military products and concerns on security of supply limit the possibilities of the FDF to fully benefit from the trends. The priorities and motives may also be different. Business SCs tend to be at the forefront of the development of new practices and technologies but mainly under normal circumstances. The FDF will need to ensure operations under emergencies meaning that some of the solutions are not applicable as such in the military context. Building up resilience will be equally important in the increasingly volatile environment. Ensuring the availability of qualified personnel will be a key challenge for both civilian and military organisations.</p

Tulevaisuuden toimitusketju – vaikutuksia siviili- ja sotilaslogistiikkaan

The present study examines the implications of six trends in supply chain management (SCM) and logistics on civilian and military supply chains over the next two decades. The data was collected from a targeted sample of SCM/ logistics researchers and managers of the largest manufacturing, trading and logistics firms in Finland in 2016–2017 and from logistics experts in the Finnish Defence Forces (FDF) in 2017. The respondents assessed six SCM trends by 2035: 1) globalisation of supply chains (SC); 2) digitalisation and automation of logistics processes; 3) dependence on electricity and IT systems; 4) hybrid warfare activities targeted at SCs; 5) resource scarcity/circular economy/ sharing economy; and 6) building SC resilience. The results suggest that the export restrictions on military products and concerns on security of supply limit the possibilities of the FDF to fully benefit from the trends. The priorities and motives may also be different. Business SCs tend to be at the forefront of the development of new practices and technologies but mainly under normal circumstances. The FDF will need to ensure operations under emergencies meaning that some of the solutions are not applicable as such in the military context. Building up resilience will be equally important in the increasingly volatile environment. Ensuring the availability of qualified personnel will be a key challenge for both civilian and military organisations

Intraoraalikuvantamisen osaamisen kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää suuhygienistiopiskelijoiden osaamista intraoraalikuvantamisessa Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Tarve intraoraalikuvantamisen kehittämiselle vahvistui suuhygienistiopiskelijoille teettämämme alkukartoituskyselyn perusteella. Tämän vuoksi opinnäytetyömme tavoitteeksi muodostui intraoraalikuvantamisen oppaan tuottaminen. Opinnäytetyöprojektimme toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmää mukaillen. Tuotimme intraoraalikuvantamisen oppaan ohella myös kuvantamispassin, jota voidaan käyttää oppimisen tukena Metropolia Ammattikorkekoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Opas sisältää selkeän ohjeistuksen intraoraalikuvantamisen vaiheista. Toiminnallinen opinnäytetyömme linkittyi Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaan Evidence-Based Quality Assurance in Dental Digital Imaging -hankkeeseen, minkä vuoksi opas käännettiin myös englannin kielelle. Kirjoitimme opinnäytetyöstämme raportin lisäksi kaksi ammatillista artikkelia Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehteen ja Radiografian Tutkimusseura ry:n ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:n julkaisemaan Radiografia-lehteen. Opas on saatavilla sähköisenä versiona Metropolia Ammattikorkeakoulun internetsivuilla sekä Theseus-tietokannassa opinnäytetyöraportin liitteenä. Opas on siten käytettävissä muuallakin kuin Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Toivomme, että opasta hyödynnetään ja tarvittaessa jatkokehitetään tulevaisuudessa.The purpose of our final project was to develop the knowledge of dental hygienist students' in intraoral imaging in the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. The need for developing the knowledge in intraoral imaging was confirmed based on the initial mapping enquiry that was made to the dental hygienist students. This is why the purpose of our final project was to produce a guide for intraoral imaging. Our final project was carried out using a research development process' method. Beside the guide, we also produced an imaging passport which can be used to support learning intraoral imaging in the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. The guide has clear guidelines on intraoral imaging's steps. Our practice-based final project is linked to the Metropolia University of Applied Sciences' coordinated Evidence-based quality in dental imaging project. Therefore, the guide was also translated into English. Besides writing a report of our final project, we also wrote two professional articles to Finnish Federation of Dental Hygienists FFDH's newsletter and to Radiography Research Association and the Society of Radiographers in Finland’s published the Radiografia journal newsletter. The guide is available in an electronic version in the Metropolia University of Applied Sciences' websites and in the Theseus database as the final project's attachment. The guide can be used, therefore, elsewhere beside the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. We hope that the guide is useful and could be further developed in the future if there is need.Opinnäytetyön tekijät: Sini Anttila, Elina Dinh, Ella Günther, Hanna Hakala, Johanna Hollo, Pilvi Kare, Jenni Kauppinen, Miia Kontro, Niina Kurunsaari, Virve Kurvinen, Riina Kämäräinen, Hanna Laulajainen, Sini Leinonen, Karoliina Nironen, Nina Reittu, Susanna Sevón, Jenni Tahkoniemi, Sanna Tala, Saana Terä

Valuma-aluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030

Valuma-aluesuunnittelun tiekartan tavoitteena on määritellä periaatteet monitavoitteiselle valuma-aluesuunnittelulle sekä toimenpiteet valuma-aluesuunnittelun valtavirtaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valuma-alue on maastonmuotojen rajaama alue, jolta joki, puro tai uoma kerää sille sataneen veden. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat vesien tilaan, vesimääriin ja niiden vaihteluun sekä vesistä riippuvaisiin elinympäristöihin. Eri toteuttajatahojen vastuulla olevat toimenpiteet, joilla parannetaan maa- ja metsätalouden ja yhdyskuntien vesienhallintaa ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, hillitään maankäyttösektorin ilmastopäästöjä, vaikutetaan pinta- ja pohjavesien tilaan sekä lisätään vesiympäristöjen monimuotoisuutta ja kalakantojen elinvoimaisuutta, liittyvät toisiinsa. Valuma-aluesuunnittelu voi tarjota ratkaisuja näiden erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen, yhteisvaikutusten hallintaan sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Valuma-aluesuunnittelun tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Tiekarttaan on koottu jo käynnissä olevia toimenpiteitä ja uusia avauksia, jotka on koottu kolmen päätavoitteen alle. Tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien avulla ministeriöt sidosryhmineen voivat tukea valuma-aluesuunnittelun yleistymistä

Preventive interventions in families with parental depression: children’s psychosocial symptoms and prosocial behaviour

The aim is to document the effectiveness of a preventive family intervention (Family Talk Intervention, FTI) and a brief psychoeducational discussion with parents (Let’s Talk about the Children, LT) on children’s psychosocial symptoms and prosocial behaviour in families with parental mood disorder, when the interventions are practiced in psychiatric services for adults in the finnish national health service. Patients with mood disorder were invited to participate with their families. Consenting families were randomized to the two intervention groups. The initial sample comprised 119 families and their children aged 8–16. Of these, 109 completed the interventions and the baseline evaluation. Mothers and fathers filled out questionnaires including standardized rating scales for children’s symptoms and prosocial behaviour at baseline and at 4, 10 and 18 months post-intervention. The final sample consisted of parental reports on 149 children with 83 complete data sets. Both interventions were effective in decreasing children’s emotional symptoms, anxiety, and marginally hyperactivity and in improving children’s prosocial behaviour. The FTI was more effective than the LT on emotional symptoms particularly immediately after the intervention, while the effect of the LT emerged after a longer interval. The study supports the effectiveness of both interventions in families with depressed parents. The FTI is applicable in cultural settings other than the USA. Our findings provide support for including preventive child mental health measures as part of psychiatric services for mentally ill parents

Design Principles of eHealth Services for Chronically Ill Patients

Patient experience is a significant factor in the life quality of chronically ill patients, and it can be improved by providing effective eHealth services. Design principles are meant to promote good practices and avoid common mistakes in the development process of software. To ensure that future eHealth applications would support good patient experience a solution to the problem “Designers and developers of eHealth services for chronically ill patients lack a comprehensive set of design principles that support good patient experience” was researched. The research consisted of two parts. First, a scoping review was conducted to find what design principles already exist for the purpose of designing eHealth for the chronically ill. The review found 119 principles in 21 articles, which were then categorized into 15 new principles. Next, an empirical case study was carried out, where kidney disease patients (N = 19) and the clinicians (N = 8) responsible for their care were interviewed. The interviews were semi-structured retrospective interviews and the topics revolved around their needs and experiences related to eHealth and care. The results of the qualitative interviews were combined with the 15 principles, which showed that almost all principles were supported by the case study. The principles were divided into four categories. Two categories, “Focus on the users” and “Ensure ease-of-use”, contain principles which are applicable to most eHealth services. They cover principles which help avoid usability issues and support user-centered methodologies. The other two, “Support self-management” and “Connect patients and professional healthcare”, contain the principles which are specifically for eHealth services designed for the chronically ill. They cover principles which support the independence of patients by enabling self-management but also provide the support of professional healthcare. The principles should support organizations who do not have resources to conduct large scale user research. They are applicable to cases where the eHealth service is not very specialized for a niche use case and the patients and clinicians do not have unique needs that other chronically ill patients and their clinicians do not share

Comparison of a Media Player and a Smart TV

Työssä vertaillaan kahta älytelevisio-ominaisuudet tarjoavaa laitetta käyttäjän näkökul-masta. Vertailussa on mukana aikaisintaan 2015 julkaistut Samsungin älytelevisiot, jotka käyttävät Tizen TV -käyttöjärjestelmää ja Apple TV -mediatoistimen neljäs ja viides su-kupolvi. Mediatoistimessa on tvOS-käyttöjärjestelmä ja se tuo älyominaisuudet erillisenä laitteena mihin tahansa televisioon. Vertailussa on kaksi päänäkökulmaa, ensimmäinen on yleinen käyttäjän näkökulma, jota varten on kerätty käyttäjien tarpeita muista tutkimuksista. Toisena on heuristinen arvi-ointi, jossa käyttöliittymiä verrataan Jakob Nielsenin kehittämiin kymmeneen heuristiik-kaan, eli käytettävyysperiaatteeseen. Apple TV vastasi hieman heikommin heuristiikkojen vaatimuksia ja Samsung ei tarjon-nut yhtä montaa ratkaisua käyttäjien tarpeisiin kuin Apple. Vertailu oli siis kokonaisuu-dessaan hyvin tasaväkinen. Erityishuomiona voidaan nostaa esille Apple TV:n kauko-säädin, joka aiheutti noin puolet mediatoistimen heuristiikkaongelmista. Vertailussa ei löytynyt käyttäjälle selkeästi sopivampaa systeemiä. Yhteenvedossa ehdo-tetaan jatkotutkimukseen ideoita ja metodeja, joilla voisi syntyä selkeämpiä tuloksia

Comparison of a Media Player and a Smart TV

Työssä vertaillaan kahta älytelevisio-ominaisuudet tarjoavaa laitetta käyttäjän näkökul-masta. Vertailussa on mukana aikaisintaan 2015 julkaistut Samsungin älytelevisiot, jotka käyttävät Tizen TV -käyttöjärjestelmää ja Apple TV -mediatoistimen neljäs ja viides su-kupolvi. Mediatoistimessa on tvOS-käyttöjärjestelmä ja se tuo älyominaisuudet erillisenä laitteena mihin tahansa televisioon. Vertailussa on kaksi päänäkökulmaa, ensimmäinen on yleinen käyttäjän näkökulma, jota varten on kerätty käyttäjien tarpeita muista tutkimuksista. Toisena on heuristinen arvi-ointi, jossa käyttöliittymiä verrataan Jakob Nielsenin kehittämiin kymmeneen heuristiik-kaan, eli käytettävyysperiaatteeseen. Apple TV vastasi hieman heikommin heuristiikkojen vaatimuksia ja Samsung ei tarjon-nut yhtä montaa ratkaisua käyttäjien tarpeisiin kuin Apple. Vertailu oli siis kokonaisuu-dessaan hyvin tasaväkinen. Erityishuomiona voidaan nostaa esille Apple TV:n kauko-säädin, joka aiheutti noin puolet mediatoistimen heuristiikkaongelmista. Vertailussa ei löytynyt käyttäjälle selkeästi sopivampaa systeemiä. Yhteenvedossa ehdo-tetaan jatkotutkimukseen ideoita ja metodeja, joilla voisi syntyä selkeämpiä tuloksia

Yksityisen yrityksen toimihenkilöiden työhyvinvoinnin tukeminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä yksityisen yrityksen toimihenkilöille kolmen kvartaalin ajaksi työhyvinvointisuunnitelma. Kyseinen yritys toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Tavoitteena oli tukea yrityksen henkilöstön hyvinvointia tarjoamalla tutkittuun tietoon perustuva suunnitelma yrityksen käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja se koostuu kirjallisesta opinnäytetyöraportista sekä työhyvinvointisuunnitelmasta. Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli työhyvinvointia ja sen edistämistä sekä työhyvinvoinnin portaita, työhyvinvointisuunnitelman rakennetta ja terveysuskomusmallia. Terveysuskomusmallin mukaisesti työhyvinvointisuunnitelmalla voidaan mahdollisesti vaikuttaa yksilön terveyskäyttäytymiseen terveyttä edistävästi. Työhyvinvointisuunnitelma laadittiin yrityksen toiveiden, sairauspoissaolosyiden ja tutkitun teoreettisen tiedon perusteella. Aiheet käsittelivät mm. itsensä johtamista, mielen hyvinvointia, ruokavaliota ja liikuntaa. Alustavasta suunnitelmasta kerättiin palautetta sähköpostikyselyllä yrityksen työntekijöiltä. Vastauksien käsittelyssä hyödynnettiin soveltuvin osin induktiivista sisällönanalyysiä. Pääasiassa työhyvinvointisuunnitelman ulkoasua pidettiin selkeänä ja kuvitusta miellyttävänä. Sisällöt olivat helppolukuisia ja tekstin määrä oli sopiva. Kehittämisehdotuksiksi kyselyssä nousivat esille koronaviruspandemian ja etätyöskentelyn huomiointi. Vastauksien perusteella suunnitelmaa muokattiin ja siinä huomioitiin paremmin etätyöskentely. Valmis suunnitelma annettiin yrityksen käyttöön ja se on salassa pidettävä. Jatkokehittämisehdotuksena työhyvinvointisuunnitelman vaikuttavuutta voitaisiin arvioida kvartaalin jälkeen teettämällä työntekijöille kysely, jossa kartoitettaisiin, ovatko työntekijät lukeneet ja toteuttaneet sisältöjä