Use of context in question answering by 3,4 and 5 year old children

Peer reviewe

Hamsteri stressaantuu näkiessään kissan:vokaalivartaloistuminen nähdä-verbin E-infinitiiveissä

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut nähdä-verbin E-infinitiivien vokaalivartaloistumista. Vokaalivartaloistumisilmiössä norminmukaisesti konsonanttivartaloiset sanat saavat vokaalivartalon. Esimerkiksi tutkimani nähdä-verbin E-infinitiivi olisi norminmukaisesti nähdessä tai nähden, mutta olen tutkinut verbin vokaalivartaloistuneita muotoja (esim. *näkiessä ja *näkien). Olen kerännyt aineistoni Korp-konkordanssihakuohjelmalla internetin keskustelupalstoilta hakusanalla näkie, joka on nähdä-verbin E-infinitiivin alivartalo ja joka tuottaa E-infinitiivin molemmat mahdolliset sijamuodot, inessiivin ja instruktiivin. Aineistooni kelpaavia tuloksia sain yhteensä 492 kappaletta. Olen tutkimuksessani tarkastellut nähdä-verbin vokaalivartaloisten muotojen morfologisia, morfosyntaktisia ja semanttisia konteksteja. Tutkimukseni perusteella nähdä-verbin E-infinitiivit esiintyvät melko tasaisesti sekä inessiivi- että instruktiivimuodoissa. Inessiiviesiintymien edustus (56 %) on kuitenkin hieman suurempi kuin instruktiiviesiintymien edustus (44 %). Aineistoni E-infinitiivin inessiivit esiintyvät osana temporaalirakennetta, kun taas instruktiivimuotojen yleisin syntaktinen tehtävä on adverbiaalimäärite. E-infinitiivin instruktiivien subjektit ovat pääosin samasubjektisia hallitsevan lauseen kanssa, mutta lisäksi aineistossa on nollapersoonatapauksia sekä subjektittomia esiintymiä. E-infinitiivin inessiiveissä subjektia ilmaistaan pääosin possessiivisuffiksin avulla. Lisäksi joukossa on joitakin genetiivisubjekteja sekä subjektittomia tapauksia. Tarkastelin tutkimuksessani myös possessiivisuffiksien käytön variaatiota, jota esiintyy aineistossani jonkin verran. Norminvastaisesti possessiivisuffiksittomien muotojen käyttö on virheellisten possessiivisuffiksien käyttöä yleisempää. Semanttisesti vokaalivartaloistuneet nähdä-verbin E-infinitiivit ilmaisevat pääosin silmillä aistimista. Toiseksi yleisin merkitystyyppi on ilman näköhavaintoa tapahtuva käsittäminen. Muut merkitystyypit edustuvat aineistossa vähäisemmin, joskin suhteellisen tasaisesti keskenään. Harvinaisinta aineistossani on nähdä-verbin esiintyminen nähdä ja kokea -rakenteessa sekä verbin kuvallinen käyttö. Aiemmat nähdä-verbiä käsitelleet tutkimukset sekä aineistoni laajuus huomioon ottaen on nähdä-verbin vokaalivartaloistuminen edennyt suhteellisen pitkälle. Aineistoni vokaalivartaloiset nähdä-verbin E-infinitiivit hakeutuvat suurimmalta osin vastaaviin ympäristöihin kuin norminmukaiset muodot. Niiden morfologinen ja morfosyntaktinen käyttäytyminen ei siis ole innovatiivista. Myös verbin semanttinen käyttäytyminen on odotuksenmukaista, kun huomioidaan sen tavanomaisimmat semanttiset käyttöyhteydet

Olen näkenyt tämän omin silmin:vokaalivartaloiset nähdä-verbin NUT-partisiipit

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani olen tutkinut nähdä-verbin NUT-partisiipin vokaalivartaloistumista. Vokaalivartaloistumisilmiössä norminmukaisesti konsonanttivartaloiset sanat korvautuvat vokaalivartaloisilla varianteilla. Esimerkiksi nähdä-verbin NUT-partisiippi on norminmukaisesti konsonanttivartaloinen (esimerkiksi nähnyt). Olen tutkinut konteksteja, joissa on norminvastaisesti vokaalivartaloinen nähdä-verbin NUT-partisiippi (esimerkiksi *näkenyt). Aineistoni olen kerännyt Kielipankin Korp-hakuohjelmalla keskustelupalstoilta. Olen tehnyt Korpissa hakuja nähdä-verbin NUT-partisiipin norminvastaisilla alivartalomuodoilla, joita ovat esimerkiksi näkeny ja näkenee. Olen tutkimuksessani halunnut selvittää, millaisissa morfologisissa konteksteissa nähdä-verbin NUT-partisiipit esiintyvät. Lisäksi olen kartoittanut vokaalivartaloisten muotojen morfosyntaktisia tehtäviä. Tutkimukseni perusteella vokaalivartaloisen nähdä-verbin NUT-partisiipin yleisin morfologinen konteksti on yksikön nominatiivi. Muita yleisiä muotoryhmiä ovat yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi, mutta kyseisellä verbillä on myös useita muita morfologisia konteksteja. Nähdä-verbin vokaalivartaloisten NUT-partisiippien yleisin morfosyntaktinen tehtävä on verbin liittomuoto. Muita morfosyntaktisia konteksteja ovat referatiivirakenne, substantiivistunut rakenne, adjektiiveille tyypilliset tehtävät sekä verbiliitto. Tutkimukseni perusteella muutosta tapahtuu selvimmin tietyissä morfologisissa ja morfosyntaktisissa ympäristöissä, mutta monipuolisesti myös muissa konteksteissa

Koneoppimismenetelmien käyttö aikasarjojen ennustamiseen

Tiivistelmä. Tutkimuksessa tarkastellaan eri koneoppimismenetelmien toimivuutta kahden rakennuksen sähkönkulutuksesta kerättyjen aikasarjojen arvojen ennustamisessa. Rakennusten sähkönkulutusta on pyritty ennustamaan useissa tutkimuksissa, mutta erityisesti kaupparakennusten sähkönkulutusta on ennustettu vähemmän kuin esimerkiksi toimistorakennusten sähkönkulutusta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahdesta Oululaisesta ruokakaupasta kerättyä sähkönkulutustietoa vuosilta 2017 ja 2018. Ensimmäisen kaupan aineistoa on kerätty vuoden 2017 toukokuusta vuoden 2018 kesäkuuhun ja toisen kaupan aineiston kerääminen on aloitettu vuoden 2017 lokakuussa ja kerätty vuoden 2018 kesäkuuhun asti. Aineistoa on kerätty yhden minuutin resoluutiolla. Aineiston ennustekykyä arvioitiin useiden mallien avulla. Valittuja malle ja olivat keinotekoiset neuroverkot, tukivektoriregressio ja ARIMA. Jokaisesta malliperheestä sovitettiin aineistoon useita malleja ja jokaisen sovitetun mallin ennusteen tarkkuutta arvioitiin keskineliövirheen neliöjuurta (RMSE) käyttäen. Jokaisen mallin valintaan käytettiin aikasarjamenetelmiin sopivaa validointitapaa, jossa aineiston alkuosaa käytetään mallin opettamiseen ja loppuosaa mallin tarkkuuden mittaamiseen. Mallinvalinnassa jokaisen mallin hyperparametrit valittiin hilaetsinnän avulla. Tutkimuksessa selvisi, että kaupan 1 aineistolle parhaiten toimiva malli on tukivektoriregressio ja lisäksi tavalliset eteenpäinsyöttävät neuroverkot toimivat hyvin osassa ennustustapauksista. Kaupassa 2 parhaiten toiminut malli oli myös tukivektoriregressio, mutta toisaalta ARIMA-malli sekä tavalliset eteenpäinsyöttävät neuroverkot toimivat hyvin. Suurin osa mallien ennustusvirheistä molemmissa kaupoissa sijoittuivat välille 8–20 %

Markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten tuotetiedon ja prosessin hallinta tietomallinnetussa asuntotuotannossa

Tiivistelmä. Rakennustuotannossa tietomallit ovat yksi rakennussuunnitelman toteutusmuoto. Suunnitelmien käytettävyyden, laadun ja toteutettavuuden tarkastus onnistuu tietomallista paremmin kuin perinteisestä 2D-suunnitelmasta. Tietomalleista saatavia visualisointeja käytetään rakennettavan kokonaisuuden hahmottamisessa. Yhä useammin on tarjolla tietomalleista toteutettuja visualisointeja myös asuntotuotannon kaupanteon sekä asukasmuutosten tekemisen yhteydessä asiakkaille asunnon kokonaisuuden havainnointiin sekä tuotannon tarpeisiin. Tarjolla on erilaisia visualisointitapoja, muun muassa virtuaalitodellisuus (VR) tai lisätty todellisuus (AR) sekä erilaisia laitteita laseista cave-tyyppisiin tiloihin visualisointien tarkastelussa. Visualisointien käytön yleistyminen ja arkipäiväistyminen luo odotuksia asuntotuotannon markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten käyttämiin visualisointeihin. Tietomalleihin sisältyy suuri määrä tietoa rakennettavasta kohteesta. Tiedon ollessa huolellisesti jäsennelty, määritelty sekä sen toteutuksen tarkkailulla luodaan pohja tiedon luotettavuudelle ja käytettävyydelle. Tällöin tietoa pystytään hyödyntämään useilla eri osa-alueilla. Tällaista järjestelmällistä tuotetiedon hallintaa tarvitaan myös rakennustuotannossa. Tuotetiedon hallinnan järjestelmiä käytetään yleisesti valmistavassa teollisuudessa. Tuotetiedonhallinta tehostaa rakennustuotannon prosesseja parantaen tuottavuutta, laatua ja kustannustenhallintaa. Työni tavoite on tutkia ja kehittää kohdeyrityksen markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten toimintajärjestelmää tietomallin tuotetiedon hyödyntämisessä projektin eri vaiheissa. Tällöin tietomallista saadaan tuotettua esimerkiksi visualisointeja markkinointia, myyntiä ja asukasmuutoksia varten. Visualisointien käytön lisääminen asuntojen markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten tehtävissä on kohdeyrityksen tavoite. Samalla tietomallin käyttö lisääntyy kattamaan kaikki rakentamisprosessin vaiheet. Työni rakentuu kirjallisuusosuudesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Viitekehyksenä kirjallisuustarkastelussa ovat aikaisemmat tutkimukset markkinoinnin kohderyhmistä, tuotetiedosta, tuotetiedonhallinasta, tietomallin käyttöön sisältyvistä ohjeista ja visualisoinneista. Kartoitin eri aiheiden tuomaa hyötyä markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten prosessin hallinnassa. Empiirinen tutkimus kartoittaa, mitä haasteita kohdeyrityksen nykytilanteen toimintaan sisältyy ja nykytilanteen toimintajärjestelmää sekä mitä tulevia tarpeita on kohdeyrityksessä. Empiirisen tutkimuksen toteutin osallistumalla kohdeyrityksen asiakastoimintojen kehitysryhmän muutoslaboratorio-tyyliseen toimintaan sekä kyselyllä asiakastoimintojen töitä tekeville. Kohdeyrityksen nykytilanteessa tuotetiedonhallintaa ei ole määritelty toimintajärjestelmään sekä asiakastoimintoja toteutetaan eri toimintatavoilla. Tietomallin ja visualisointien käyttö vaihtelee suuresti eri asuntokohteissa nykytilanteessa. Kirjallisuuden ja nykytilanteen empiirisen tutkimuksen vertailun tuloksena määrittyivät kohdeyrityksen toimintajärjestelmän kehityskohdat, jotta tietomalleja saadaan hyödynnettyä aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin myös markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten prosessin vaiheissa. Tuloksissa esitettäviä kehitystoimenpiteitä ovat tehtäväkokonaisuuksien, työnjaon, tuotetiedon sisällön, tuoteportfolion, sääntöjen, välineiden, järjestelmien ja aikataulujen määrittäminen. Kirjallisuustarkastelun tuotetiedonhallinnan toimintaperiaatteita voidaan soveltaa rakennustuotannossa muillekin osa-alueille. Empiirinen tutkimuksen osalta kehityslinjat ovat yksilöityjä ratkaisuja koskien markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten haasteita.The process and product data management for the marketing, sale and customer modification tasks in BIM-based apartment construction project. Abstract. In construction, building information model is one of the ways in which plans are implemented. Controlling the usability, quality, and feasibility of the BIM-based plans are better than the traditional 2D plan. Visualizations from building information model are used to observing the building to be built. Visualizations of BIM are increasingly being offered the purpose of understand the apartment complex also in connection with the trade and customer modification of housing production as well as in the production. There are various ways of visualization including virtual reality (VR) or augmented reality (AR), as well as various devices from glasses to cave-space for visualization. The use of visualizations is increasing and people are getting used to visualizations in everyday life, and this new custom creates expectations for visualization of the marketing, sales and customer modification used by apartment construction. The building information models include a large amount of information about the building to be built. When the information is carefully structured, when the nomenclature is defined and determining these rules and monitoring their implementation will provide the basis for the reliability and usability of the information. The information can be utilized in many different sections. Such systematic management of product information is also needed in construction. Product Information Management is commonly used in the manufacturing industry. Product Information Management enhances construction production processes by improving productivity, quality, and cost management. The aim of my work is to study and develop the target company’s marketing, sale and customer modification operating system in BIM-based construction project by utilizing the product information at different stages of the project. For example, the BIM can be used to produce visualizations for marketing, sales and customer modifications. It is set as goal of target company to increase the use of visualization for marketing, sale and customer modification tasks. At the same time, the use of the BIM will increase to cover all stages of the construction process. My work is based on earlier literature and empirical research. The framework for literature research is obtained from earlier research on target groups of marketing, the product information management, the instructions and visualizations included in the use of the building information model. On these different topics, I surveyed the benefits of systems in marketing, sales and the customer modifications. In empirical study, I surveyed the operating system of current situation in the target company and explored the future needs. I chart the challenges of the current situation. I carried out empirical research by participating in the target company’s development team’s change laboratory -method activity and with the survey for particular member of the target company’s staff. In current situation there is no systematic management of product information. Marketing, sales and customer modification tasks are carried out different ways. There is difference between apartment construction projects in the way of using BIM or visualizations. As the result of the literature and the empirical research of the current situation, the main areas of development plan was built into the target company’s marketing, sale and customer modification operating system in BIM-based construction project. As the result of the research, the tasks, the division of work, the product information, the product information management, rules, systems and schedules are important in the development plan. The principles of the Product Information Management theory of literature research can be applied to other section of construction industry. As for empirical research, development lines are unique solutions to the challenges of marketing, sales and customer modification

Genome-Wide Linkage Analysis of Human Auditory Cortical Activation Suggests Distinct Loci on Chromosomes 2, 3, and 8

Neural processes are explored through macroscopic neuroimaging and microscopic molecular measures, but the two levels remain primarily detached. The identification of direct links between the levels would facilitate use of imaging signals as probes of genetic function and, vice versa, access to molecular correlates of imaging measures. Neuroimaging patterns have been mapped for a few isolated genes, chosen based on their connection with a clinical disorder. Here we propose an approach that allows an unrestricted discovery of the genetic basis of a neuroimaging phenotype in the normal human brain. The essential components are a subject population that is composed of relatives and selection of a neuroimaging phenotype that is reproducible within an individual and similar between relatives but markedly variable across a population. Our present combined magnetoencephalography and genome-wide linkage study in 212 healthy siblings demonstrates that auditory cortical activation strength is highly heritable and, specifically in the right hemisphere, regulated oligogenically with linkages to chromosomes 2q37, 3p12, and 8q24. The identified regions delimit as candidate genes TRAPPC9, operating in neuronal differentiation, and ROBO1, regulating projections of thalamocortical axons. Identification of normal genetic variation underlying neurophysiological phenotypes offers a non-invasive platform for an in-depth, concerted capitalization of molecular and neuroimaging levels in exploring neural function.Peer reviewe

ARGUMENTOINTIA PAINOTTAVA LUONNONTIETEEN KOULUOPETUS – KATSAUS TAVOITTEISIIN

Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa.Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa

Development of comprehension of ironic utterances in 3-to 9-year-old Finnish-speaking children

Abstract This study explores the comprehension of simple ironic utterances in 210 Finnish children aged from 3 to 9 years. If the child answered the question correctly, he/she was asked to explain correct answers. The results indicated that there was large individual variation within age groups both in answers and explanations. In terms of correct answers there was a significant difference between 6-and 7-year-olds and in correct explanations between age groups of 3-4, 6-7 and 7-8. Analysis of incorrect answers showed that literal interpretation of an utterance was the most common incorrect answer type in all age groups. Totally irrelevant answers occurred only in children aged 3 and 4. In terms of incorrect explanations, "turntaking" and "incorrect focus" categories were the most common incorrect explanation types. Contrary to previous studies, in this study already some of the 3-and 4-year-olds showed an emerging ability to comprehend irony. This study explores the comprehension of simple ironic utterances in 210 Finnish children aged from 3 to 9 years. If the child answered the question correctly, he/she was asked to explain correct answers. The results indicated that there was large individual variation within age groups both in answers and explanations. In terms of correct answers there was a significant difference between 6-and 7-year-olds and in correct explanations between age groups of 3-4, 6-7 and 7-8. Analysis of incorrect answers showed that literal interpretation of an utterance was the most common incorrect answer type in all age groups. Totally irrelevant answers occurred only in children aged 3 and 4. In terms of incorrect explanations, "turntaking" and "incorrect focus" categories were the most common incorrect explanation types. Contrary to previous studies, in this study already some of the 3-and 4-year-olds showed an emerging ability to comprehend irony