Foraging Wild Edible Food in the Metropolitan Area of Helsinki, Finland

Tässä tutkielmassa kuvaillaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa villiruoan keräilyä. Villiruoan keräily nähdään kotitalouden toimintana, jota voidaan kuvata inhimillisen ja aineellisen vuorovaikutuksen yhteenliittymänä. Kotitalous ja urbaani luonto ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jossa kotitalouden toimija ottaa kulttuuriekologisten resurssien avulla haltuunsa luonnontuotteita, joista valmistaa ruokaa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millä tavoin kulttuuriekologisen teorian mukaiset resurssit näkyvät urbaanissa villiruoan keräilyssä? 2. Millaisia merkityksiä urbaani villiruoan keräilijä antaa harrastukselleen? Tutkimustehtävään etsittiin vastauksia laadullisen tutkimuksen keinoin. Ryhmähaastatteluita järjestettiin tammi–helmikuussa 2018 neljä, joihin osallistui yhteensä 10 villiruoan keräilijää. Haastateltavat löydettiin tutkielman tekijän tuttavien sekä Facebookin alan ryhmien kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi tehtiin teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Kulttuuriekologisen teorian resurssien mukaisesti urbaanit keräilijät hyödynsivät pääkaupunkiseudun luontoa perinteitä, taloutta, tekniikkaa sekä sosiaalisia ominaisuuksia apuna käyttäen. Pääkaupunkiseudulla näiden resurssien käyttöä rajoittivat kuitenkin käytettävissä olevat tiedot, tila sekä aika. Kotitalouden toimintana villiruoan keräily ja sen käyttö kotona näyttäytyi aineellisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen yhteenliittymänä, jossa inhimillisen vuorovaikutuksen päämäärät olivat isommassa roolissa. Keräilystä haettiin virkistystä, jossa keskeisessä osassa olivat aistit, esteettisyys sekä elämyksellisyys. Saalis nähtiin lisäarvona, joka täydensi pääkaupungissa asuvien ruokavaliota kasvusesonkien mukaan. Kesällä suurimman sesongin aikaan oli mahdollista pienentää ruokalaskua huomattavasti hyödyntämällä luonnontuotteita eri tavoin. Villiruoka nähtiin terveellisenä, arvokkaana sekä kestävänä ruokana. Keräilyyn liittyi myös usein yhteisöllisyys sekä laajempiin yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottaminen. Kokonaisuudessaan keräily nähtiin kotitalouden toimijan tapana syventää kotitalouden ja urbaanin luonnon välistä suhdetta. Keräilyn yhteydessä huomattiin myös luonnon kiertokulun kasvukausittaiset poikkeukset, jotka osaltaan herättivät huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista luontoon.In this thesis, I describe the foraging of wild foods in the Helsinki capital region. Foraging wild foods is seen as an activity done by a household that can be described as a conjunction of humane and material interaction. The household and urban nature interact in a way in which the household obtains natural goods from the cultural ecological resources, from which it prepares food. The research questions were: 1. How are the resources in cultural ecological theory seen in urban forging of wild foods? 2. Which meanings does the urban forager of wild foods give to his or her hobby? The research questions were answered based on the methods of qualitative research. A total of ten wild food foragers participated in group interviews during four different sessions that were organized in January and February 2018. The participants were found from the author’s close acquaintances and from Facebook groups specialized on the topic. The interviews were recorded and transcribed. The analysis was done by using theory- and material-based content analysis. As according to the cultural ecological theory, the urban foragers utilized the nature of Helsinki capital region with the help of traditions, economic considerations, technical aspects and social characteristics. In the Helsinki capital region, the use of this resources was limited by available knowledge, space and time. As a household activity, foraging wild foods and using them appeared as a conjunction of humane and material interaction, in which the humane aspect played a larger role. The participants were seeking recreation from foraging, in which most central were senses, aesthetics and memorability. The catch was seen as a bonus that complemented the diets of urban inhabitants according to the season. During the summer season it was possible to decrease household food expenditures by utilizing nature’s products in different ways. Wild food was seen as healthy, valuable and sustainable food. Communality and participating in public discussion on social topics were also connected to foraging. As a whole, foraging was seen as a way to deepen the relationship between the household and urban nature. While foraging, the participants also took notice of abnormalities in circulation of nature, which to some extent raised participants’ worries regarding the effects of human activity on nature

Ilmastokasvatuksen polkypyörämalli: mallin esittely ja arviointi

This article presents and evaluates a model made for climate change education - the bicycle model. The model was created based on an extensive literature review, from which, essential aspects of climate change education were drawn out. The bicycle model is a representation of holistic climate change education and emphasizes the importance of the following aspects: knowledge, thinking skills, values, identity, worldview, action, motivation, participation, future orientation, hope and other emotions, and operational barriers. In this study, the model is also evaluated by climate education researchers and educators. The evaluation was done through documented group discussions and an electronic questionnaire. The findings suggest that the model is useful in developing climate change education policy, research and practice. The findings also give insight into expert's perceptions on climate education. Finally, the article discusses how this model could be developed further.Peer reviewe

Pirullisen ongelman äärellä – Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli

Peer reviewe

Jatkuvaan oppimiseen sitoutumisen mahdollisuudet ja haasteet työpaikoilla

Työntekijöiden jatkuva oppiminen ja kouluttaminen on arkipäivää useimmilla työpaikoilla, mutta monissa organisaatioissa työntekijöiden kannustaminen ja sitouttaminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen on koettu haasteelliseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on tarkastella työntekijöiden kognitiivista, emotionaalista, toiminnallista ja toimijuutta ilmentävää sitoutumista jatkuvaan oppimiseen sekä sitoutumista mahdollistavia ja estäviä yksilöllisiä (mm. työssä oppimisen lähestymistavat, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset) sekä työympäristöön (mm. työmäärä, työn itsenäisyys ja johdon tuki) liittyviä tekijöitä. Tutkimusaineistoa kerätään kolmesta yrityksestä sekä työnantajilta (Delfoi-tekniikalla toteutetut haastattelut) että työntekijöiltä (kysely, vireystasoa mittaava älysormusaineisto ja päiväkirja-aineisto sekä haastattelut). Työntekijät edustavat eri ammattialoja, joten tutkimuksen avulla saadaan monipuolinen kuva jatkuvan oppimisen haasteista. Eri aineistoja yhdistämällä saadaan aiempaa syvällisempää ja täysin uudenlaista tietoa työntekijöiden oppimisesta ja jatkuvaan oppimiseen sitoutumisesta. Tulosten pohjalta yrityksissä toteutetaan interventioita, joiden tavoitteena on tarjota pedagogista tukea ja parantaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä mm. erilaisten digipedagogisten työkalujen ja menetelmien avulla. Tutkimus vastaa tarpeeseen työn ja oppimisen yhteensovittamisen parantamisesta sekä jatkuvan oppimisen suunnitelmallisuuden tukemisesta.publishedVersio

Rhinoviruses in infancy and risk of immunoglobulin E sensitization

Previous data about the role of viruses in the development of allergic immunoglobulin E (IgE) sensitization are contradictory. The aim of this study was to determine the possible associations between exposure to different viruses (rhinovirus, enterovirus, norovirus, and parechovirus) during the first year of life and IgE sensitization. Viruses were analyzed from stool samples collected monthly from infants participating in a prospective birth cohort study. From that study, 244 IgE sensitized case children and 244 nonsensitized control children were identified based on their allergen-specific IgE antibody levels at the age of 6, 18, and 36 months. Stool samples (n = 4576) from the case and control children were screened for the presence of rhinovirus, enterovirus, norovirus, and parechovirus RNA by reverse transcription quantitative polymerase chain reaction. The study showed that rhinovirus was the most prevalent virus detected, present in 921 (20%) samples. None of the viruses were associated with IgE sensitization in the full cohort but after stratifying by sex, the number of rhinovirus positive samples was inversely associated with IgE sensitization in boys (odds ratio [OR]: 0.81; 95% confidence interval [CI]: 0.69-0.94; P = 0.006). There was also a temporal relation between rhinoviruses and IgE sensitization, as rhinovirus exposure during the first 6 months of life was associated with a reduced risk of subsequent IgE sensitization in boys (OR: 0.76; 95% CI: 0.6-0.94; P = 0.016). In conclusion, early exposure to rhinoviruses was inversely associated with IgE sensitization but this protective association was restricted to boys.Peer reviewe

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Etiikan opetuksen kehittäminen hoitotyön koulutuksessa : opetusvideon tuottaminen etiikan opetuskäyttöön

Tässä opinnäytetyössä syvennytään hoitotyön koulutuksen etiikan opetukseen, minkälaista se on tällä hetkellä, ja mitä keinoja voitaisiin käyttää opetuksen kehittämiseksi. Opinnäytetyö on osa Increasing Ethical Competence in Midwifery Education and Practice –projektia (INEC), jonka tavoitteena on lisätä kätilöopiskelijoiden eettistä osaamista koulutuksen aikana, sekä tuottaa etiikan täydennyskoulutusmateriaali kätilöille sekä kätilöopiskelijoille. Projekti on kansainvälinen ja monivuotinen. Eri ammattikorkeakoulujen etiikan opetuksessa on eroja. Joidenkin koulujen hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu eettisen osaamisen kurssi omana opintojaksonaan. Useimmissa kouluissa eettinen osaaminen on sisällytetty muiden opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Tutkimusten mukaan hoitotyön opiskelijat toivoisivat etiikan kurssia erillisenä opintojaksonaan, ja että opiskelussa käytettäisiin laajemmin eri opetusmuotoja. Nykypäivänä tulisi kiinnittää etiikan opetuksessa myös huomiota siihen, että hoitotyössä kohtaa suurenevissa määrin potilaita eri etnisistä ryhmistä. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn lisämateriaalina on tehty opetusvideo etiikan opetuksen tueksi. Video sisältää neljä erilaista vastaanottotilannetta, joihin jokaiseen sisältyy jonkinlainen eettinen ongelma. Videota on tarkoitus käyttää tukena etiikan opintojaksolla ja sen avulla opiskelijat saavat pohtia, miten itse toimisivat vastaavanlaisissa tilanteissa ja onko videon kätilön toiminta eettisesti hyväksyttävää. Tutkimuksia aiheesta on tehty rajallisesti. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että etiikan opetuksessa olisi tärkeää käyttää enemmän erilaisia opetusmenetelmiä. Tutkimuksista käy ilmi, että myös täysin uudenlaisia opetusmenetelmiä olisi hyvä ottaa kokeiltavaksi. Tärkeää olisi antaa opiskelijoiden itse pohtia erilaisia hoitotyön tilanteita ja kohtaamisia, eikä pelkästään suorittaa kurssia perinteisenä luentotyyppisenä toteutuksena.This thesis is about absorbing ethical teaching in nursing education. What is its present stage and which tools could be used in order to develop it. The thesis is a part of INEC-project (Increasing Ethical Competence in Midwifery Education and Practice). INEC’s goal is to increase the ethical knowledge of midwifery students during their studies and to produce an ethical training package that can be used to update the education of midwifes and midwife-students. The project is international and it lasts several years. There are differences in ethical teaching in different universities. In some universities the ethics course is its own independent study module in the degree programme of nursing. Most of the universities have merged the ethical teaching in the other available study modules. According to the surveys, the nursing students would hope to have the ethical teaching as its own course, and that there would be several different kinds of educational methods used in it. The notable thing in teaching ethics nowadays is that there are more and more patients from different ethnic origins. The thesis is executed as a literature review. There is a teaching video as an extra material of the thesis. The video is made to be used as a support material of the ethical teaching. The video contains four different practical situations and in every one of them there is an ethical problem included. The video is to be used in ethics courses. By the help of the video students can ponder how would they act in the similar situation, and is it acceptable how the midwife acts in the video from the ethics point of view. There are a limited number of studies about this subject. However, the findings represent that it would be significant to use more different teaching methods in the ethical teaching. The studies reveal that it would be good to try out totally new teaching methods. It is important that students could ponder all kinds of nursing situations, and not just to complete the course as a traditional lecture type implementation

Asiakastyytyväisyyskysely Suur-Salon Tukipalvelu Ay:n sidosryhmille

Asiakastyytyväisyydellä tarkoitetaan tunnereaktiota, joka perustuu asiakkaan palvelukokemukseen. Sillä mitataan, miten tyytyväinen asiakas on tarjottaviin palveluihin ja niiden laatuun. Asiakkaiden pysymisen kannalta asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeä asia yrityksille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä asiakastyytyväisyyskysely Suur-Salon Tukipalvelu Ay:n sidosryhmille. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Suur-Salon Tukipalvelu Ay:n palveluita. Opinnäytetyö toteutettiin puhelinhaastatteluna kyselylomakkeen pohjalta. Aineisto kerättiin keväällä 2015. Tutkimukseen osallistui 21 henkilöä ja vastausprosentiksi saatiin 45 %. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS- ohjelmalla sekä sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että sidosryhmät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Erityisen tyytyväisiä sidosryhmien työntekijät ovat Suur-Salon Tukipalvelu Ay:n henkilökunnan toimintaan, palveluiden vaikuttavuuteen sekä saatavuuteen. Suur-Salon Tukipalveluiden henkilökunta koettiin turvalliseksi, ammattitaitoiseksi, hyväksi yhteistyökumppaniksi sekä huomioonottavaksi. Yrityksen tarjoamat palvelut vastasivat odotuksia, asiakkaiden tarpeet tunnistettiin hyvin, yritys oli helposti tavoitettavissa, heihin oli helppo ottaa yhteyttä sekä he pitivät kiinni sovituista aikatauluista. Kehittämiskohteiksi nousi kirjaamisen parantaminen sekä markkinoinnin ja toiminnan lisääminen. Opinnäytetyöstä saadut tulokset auttavat Suur-Salon Tukipalvelu Ay:tä kehittämään palveluita entisestään. Suur-Salon Tukipalvelu Ay voi jatkossa hyödyntää saatuja tuloksia tehdessä asiakastyytyväisyyskyselyn uudestaan sidosryhmien työntekijöille tai kartoittaessa sidosryhmien asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin.Customer satisfaction refers to the feeling reaction which is based on the customer's service experience. It is used to measure how satisfied customer is to the services offered and their quality. Customer satisfaction is crucial for companies if they want to keep the customers. The purpose of this thesis was to make customer satisfaction survey to Suur-Salon Tukipalvelu Ay’s stakeholder’s employees. The aim of the thesis is to improve in Suur-Salon Tukipalvelu Ay’s services. This was a quantitative research. Data was collected in spring 2015 in telephone interviews based on the survey form. Collected data was analyzed with SPSS- statistical program and with content analysis. The results show that the stakeholders are generally satisfied with the services provided. Improvement subjects appeared to be enhancing documentation and marketing and also to diversify the content of services. The results of this thesis help Suur-Salon Tukipalvelu Ay to develop services even further. Suur-Salon Tukipalvelu Ay can utilize the results in developing their services and perhaps when conducting further studies on the same subject

Ohjeistuksen laatiminen Rauman kaupungin pääkassaan

Tämän opinnäytetyön tavoitteena toimi erillisen ohjeistuksen laatiminen Rauman kaupungin pääkassaan ja sen eri valmistusvaiheiden raportoiminen. Ohjeistusta ei ennestään ollut, joten projekti lähti käyntiin käytännössä nollasta ja muutamista erillisistä dokumenteista. Opinnäytetyö käsittelee aiheita, jotka liittyvät pääkassan päivittäisiin työtehtäviin sekä aiheisiin sen ympärillä. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin laadullisia aineistonkeruumenetelmiä hyödyntäen pääasiassa osallistuvalla havainnoinnilla sekä haastatteluilla. Nämä menetelmät sopivat aiheeseen juuri siitä syystä, että tieto oli suurimmaksi osaksi kirjoittamatonta faktatietoa, muutamia dokumentteja ja yksittäisiä ohjeita lukuun ottamatta. Toimeksiantajana työssä oli Rauman kaupunki, jolle ohjeistus toteutettiin erillisenä dokumenttina, jota käytetään tukemaan työtehtäviä. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos on siis ohjeistus. Opinnäytetyö alkaa ohjeistuksen tarkoituksesta ja sen tavoitteista, jonka jälkeen esitellään toimeksiantajaa sekä kerrotaan oppaan hyödyntäjistä. Työn teoriaosuudessa kerrotaan kunnan toiminnasta, tehtävistä, itsehallinnosta ja taloudesta. Kassan toimintoihin liittyy toiminnantarkastus, johon liittyen perehdytään kunnille lakisääteiseen sisäiseen valvontaan sekä avataan sisäisen tarkastuksen merkitystä ja toimintaa. Loppupuolella pääkassatoimintoja on kuvattu lähtötila-analyysillä, jolloin ohjeistuksen valmistumisen jälkeen toteutunut ero oli hyvin huomattavissa ja pohdintoja tukemassa. Kuviot ja taulukko on tehty tekstin havainnollistamista parantamaan. Salassapitosyistä osittain liitteenä olevan ohjeistuksen laatimisen tukena on käytetty aikaisempaa työkokemusta pääkassan parissa sekä toimeksiantajan neuvoja. Lopputuloksena ohjeistus saatiin laadittua tavoitteiden mukaisesti, jolloin se pystyttiin ottamaan sille tarkoitettuun käyttöön

Ensiapuohjaus Keuda Järvenpään ammattiopiston puualan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää NOPS 2010-2012 Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa -hankkeeseen liittyen Keuda Järvenpään ammattiopiston 1. vuoden puualan opiskelijoiden ensiaputietoutta sekä ohjata heitä toimimaan ensiapua vaativissa tilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ammattiopiston opiskelijoiden ensiapuvalmiutta ja lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota ensiavusta. Tavoitteena oli myös antaa opinnäytetyön tekijöille lisää teoreettista tietoa ensiavusta, sen toteuttamisesta ja ohjaamisesta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisältää tietoa ensiavusta, ohjauksesta ja ohjausmenetelmistä. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus järjestettiin terveystapahtumana, jossa oppilaita ohjattiin toimimaan erilaisissa ensiapua vaativissa tilanteissa. Terveystapahtumassa käsiteltiin elvytystä sekä haavojen ja murtumien ensiapua. Ohjauksemme perustui suurimmaksi osaksi vuorokuunteluohjaukseen. Ohjaus sisälsi kuitenkin myös opettavaa ja kontrolloivaa ohjausta. Tämän opinnäytetyön yhtenä osana tehtiin kvantitatiivinen vaikuttavuutta arvioiva tutkimus. Tutkimus suoritettiin strukturoidulla kyselykaavakkeella ohjaustapahtuman yhteydessä, jolla mitattiin tutkimuksen osallistujien terveystietoja ja -motivaatiota. Opiskelijat täyttivät saman kyselylomakkeen ennen ja jälkeen terveystapahtuman, jolloin tapahtuman vaikuttavuutta pystyttiin arvioimaan. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmaksi määriteltiin ohjaustapahtuman vaikuttavuuden arvioiminen. Tulokset osoittavat, että terveystapahtumalla oli vaikutusta vastaajien tietoihin, taitoihin ja motivaatioon ensiavusta. Alkukartoituksessa vastaajilla oli melko hyvät tiedot ensiavusta, mutta loppukartoitus osoitti, että väärien vastausten määrä oli vähentynyt ja tietoisuus ensiavusta oli lisääntynyt. Valtaosa vastaajista koki myös omien työterveydestä ja –turvallisuudesta huolehtimisen taitojen lisääntyneen terveystapahtuman myötä ja sen lisänneen kiinnostusta ensiapua kohtaan. Ohjaajien arvioitiin onnistuneen melko hyvin. Tapahtuma ei kuitenkaan saanut puolia vastaajista pohtimaan omaa toimintaansa työssä tai opiskelussa. Ensiapuohjaus koettiin oppilaitoksessa kannattavaksi ja onnistuneeksi ja sitä toivottiin lisää jokaiselle ryhmälle.First Aid Guidance for first year woodwork students in Keuda Järvenpää vocational college The purpose of this thesis was to find out what the Keuda Järvenpää first year students of woodwork knew of first aid and to guide them to act in emergency care situations. The study was related to the NOPS 2010-2012 Promotion of work ability and functional capacity among young people in vocational colleges. The aim of this thesis was to improve the emergency preparedness of vocational college students and to increase their first aid knowledge, skills and motivation. The aim was also to make the authors of the thesis add their theoretical knowledge of first aid and direct its implementation. First aid, guidance and control methods are discussed in the theoretical part. For the functional contribution of this thesis there was a health event, where we guided the students in different kind of first aid situations. The event included CPR, first-aid treatment of wounds and fractures. Guidance was based mostly on reciprocal communication. However, guidance also included instructive and controlling guidance. One part of this thesis was a quantitative assessment of the impact of guidance. The study was conducted by using a structured questionnaire to measure the participants' medical skills and motivation. The students answered the same questionnaire before and after the health event. The research problem of this study was assessing the effectiveness of the control event. The results showed that the health event had an impact on the respondents' knowledge, skills and motivation of first aid. In the initial survey the respondents had relatively good knowledge of first aid, but the final survey showed that the number of false responses was reduced and awareness of first aid was increased. The majority of respondents experienced, that the health event increased their caring skills in health and safety while working. The health event also increased respondents’ interest of first aid. The instructors were considered fairly successful. The event did not affect the discussions about the students´ own performance at work or studying. Guided first-aid was considered profitable and successful in school and it was hoped to have more events for each group