Henkilöstöpolitiikka ja määräaikaiset palvelussuhteet Helsingin yliopistossa

Vuoteen 2009 saakka yliopistot olivat osa valtionhallintoa, joka tarkoitti valtiohallinnon politiikan noudattamista myös henkilöstöpolitiikan osalta. Vaikka yliopistojen oikeudellinen asema muuttui vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain myötä, ovat valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan vaikutukset edelleen nähtävissä. Yliopistossa on yleistä työskennellä määräaikaisissa palvelussuhteissa ja määräaikaisen henkilöstön määrä onkin viime vuosina ja vuosikymmeninä runsaasti lisääntynyt. Tähän on voimakkaasti vaikuttanut yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen jatkuva lisääntyminen ja samaan aikaan pienentynyt budjettirahoitus. Kansallisesti määräaikaisiin palvelussuhteisiin on ryhdytty kiinnittämään erityisesti huomiota 2000 -luvulla ja tavoitteet määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi nousivat hallitusohjelmatasolle vuonna 2003. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan ohjausvaikutusta yliopistojen henkilöstöpolitiikkaan ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvää kansallista rakenteellista ilmiötä ja sen kehitystä tulosohjauksen aikana Helsingin yliopiston kautta. Aluetta ei ole systemaattisesti tutkittu 2000 -luvulla ja tästä syystä tutkimuksen toteuttaminen oli hyvin perusteltua. Tutkimusongelma määriteltiin seuraavasti: ”Miten valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus ja Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on vaikuttanut sen määräaikaisiin palvelussuhteisiin?”. Tapaustutkimuksen tutkimuskohteeksi valittiin Helsingin yliopisto ja tarkastelun kohteeksi valittiin opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaiset palvelussuhteet. Tutkimus oli aineistolähtöinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ”mixed method” -menetelmää, eli yhdisteltiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja sekä analysointimenetelmiä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja toinen vaihe kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kaksitasoisesta dokumenttiaineistosta sekä Helsingin yliopiston henkilötietojärjestelmästä kerätystä määräaikaisia palvelussuhteita koskevasta tilastoaineistosta. Tutkimuksen mukaan sekä valtionhallinnon että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on tulosohjauksen aikana kehittynyt strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen suuntaan. Tutkimus osoitti, että valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus toteutuu säädös- ja normiohjauksena, tulosohjauksena sekä uraohjauksena. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvä henkilöstöpolitiikka on erityisesti 2003 vuoden jälkeen ollut systemaattista ja tavoitteellista sekö valtionhallinnon että yliopiston tasolla ja tämä näkyy selkeästi myös Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaisissa palvelussuhteissa tapahtuneessa kehityksessä. Palvelussuhteiden kesto on pidentynyt merkittävästi ja määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on määräaikaisuuden perusteiden osalta parantunut. Tutkimus osoitti, että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka toteutuu palvelussuhdetasolla. Asiasanat: Henkilöstöpolitiikka, valtionhallinto, henkilöstöpoliittinen ohjaus, yliopisto, määräaikainen palvelussuhde, tutkijanur

Eksoten yhden hengen päivystysyksikön käyttöönottoon liittyvät kokemukset työntekijöiden näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten yhden hengen päivystysyksikön käyttöönottoon liittyviä käyttökokemuksia työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteenamme oli tehdä hyödyllinen opinnäytetyö, josta Eksote saa tarpeellista tietoa yksikön toiminnasta. Opinnäytetyömme tuloksia voitiin käyttää hyödyksi arvioitaessa uuden toimintamallin toimivuutta ensimmäisten kuukausien jälkeen. Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu päivystysyksikön hankesuunnitelman pohjalta kootuista tiedoista itse yksiköstä, yksikön yhteistyötahoista, saman tyyppisten yhden hengen yksiköiden toiminnasta ulkomailla sekä teoriatiedosta ensihoitajan työstä ja ensihoitopalvelusta. Teoria kerättiin kirjallisuudesta, internetistä sekä tutkimuksista. Opinnäytetyömme aineisto päivystysyksikön käyttökokemuksista kerättiin kahdella Webropol-kyselyllä ja yhdellä haastattelulla yksikön työntekijöiltä. Aineisto kerättiin huhti-kesäkuussa 2016. Opinnäytetyön tuloksissa merkittävimpiä päivystysyksikön onnistumisia olivat potilaiden päivystyskäyntien välttäminen hankesuunnitelman mukaisesti ja potilaiden sekä työntekijöiden tyytyväisyys yksikön toimintaan. Kehitettäviä asioita olivat ISTAT:in puuttuminen yksiköstä (on tullut aineiston keruun jälkeen yksikön käyttöön) sekä alkuperehdytyksen puuttuminen myöhemmin aloittaneilta työntekijöiltä. Opinnäytetyön kohteena olevan yksikön pääasiallinen toiminta-alue on Lappeenranta. Imatralla on aloitettu vastaavan yksikön toiminta keväällä 2017. Lappeenrannan yksikön toimintamalleista ja kokemuksista on voinut olla hyötyä uutta yksikköä perustettaessa. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi päivystysyksikön toiminnan tutkiminen potilasnäkökulmasta sekä Imatran yksikön toiminnan tutkiminen.The purpose of this thesis was to find out the experiences in South Karelia Social and Health Care District (Eksote) one-man emercency care unit from the paramedics’ perspective. The aim of the thesis was to gather useful information for Eksote about the functioning of the new emergency care unit. Results of the thesis can be utilized in the assessment of the functioning of the emergency care unit. The theoretical section consists of an introduction of Eksote social and health care services, information of the emergency care unit based on a unit project plan, a description of paramedics work and information on the same type of units working abroad. The information included in the theoretical section was gathered from the internet, surveys and literature. Data for this study were collected by two internet inquiries and an interview. The results of the study show that patients had less visits to the emergency department in accordance with the project plan and the patients and paramedics were satisfied with the operation of the unit. According to the results the paramedics were not satisfied with the lack of ISTAT and the lack of orientation for paramedics who started working later in the unit. The main operating area of the unit is Lappeenranta. In spring 2017 a similar type of unit has started operating in Imatra. Experiences of the Lappeenranta unit can be utilized in setting up a new unit in Imatra. Further study could for instance be to determine the experiences of the one-man emercency care unit from the patients' perspective and/or investigate the experiences of the new Imatra one-man emergency unit

Passive mitigation of overheating in Finnish apartments under current and future climates

publishedVersionPeer reviewe

Long-term effects of best management practices on crop yield and nitrogen surplus

Inherent in the concept of good agricultural practice (BMP) is that it improves resource use efficiency, mitigates environmental impact or increases farm profitability. However, it is usually impossible to achieve all the objectives, and trade-offs need to be accepted, such as a reduction in productivity together with a reduction in costs or an increase of soil organic matter. A European FP7 project, Catch-C (http://www.catch-c.eu) analyses the effects that different management practices have on productivity, mitigation of climate change and chemical, physical and biological soil fertility, based on simple indicators. Such indicators were collected from international literature, national scientific or technical journals, or grey literature that dealt with long-term field trials in Europe. We collected and analysed data from more than 350 experiments. This paper presents the overall results of the effects of a series of BMP have on crop productivity, soil nitrogen (N) uptake, N use efficiency end N balance. Important interactions with soil and climate types, crop and duration of the experiment were noticed for most BMPs. Rotations, also including double cropping, were among practices with more positive effects of productivity and N indicators. A slight reduction of yield counteracted benefits to soil quality and to climate change mitigation of minimum and no tillage, and of organic fertilisers

Crystal structure of a tripartite complex between C3dg, C-terminal domains of factor H and OspE of Borrelia burgdorferi

Complement is an important part of innate immunity. The alternative pathway of complement is activated when the main opsonin, C3b coats non-protected surfaces leading to opsonisation, phagocytosis and cell lysis. The alternative pathway is tightly controlled to prevent autoactivation towards host cells. The main regulator of the alternative pathway is factor H (FH), a soluble glycoprotein that terminates complement activation in multiple ways. FH recognizes host cell surfaces via domains 19–20 (FH19-20). All microbes including Borrelia burgdorferi, the causative agent of Lyme borreliosis, must evade complement activation to allow the infectious agent to survive in its host. One major mechanism that Borrelia uses is to recruit FH from host. Several outer surface proteins (Osp) have been described to bind FH via the C-terminus, and OspE is one of them. Here we report the structure of the tripartite complex formed by OspE, FH19-20 and C3dg at 3.18 Å, showing that OspE and C3dg can bind simultaneously to FH19-20. This verifies that FH19-20 interacts via the “common microbial binding site” on domain 20 with OspE and simultaneously and independently via domain 19 with C3dg. The spatial organization of the tripartite complex explains how OspE on the bacterial surface binds FH19-20, leaving FH fully available to protect the bacteria against complement. Additionally, formation of tripartite complex between FH, microbial protein and C3dg might enable enhanced protection, particularly on those regions on the bacteria where previous complement activation led to deposition of C3d. This might be especially important for slow-growing bacteria that cause chronic disease like Borrelia burgdorferi.Peer reviewe

Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI). Tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportti.

Tässä COMBI-tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportissa esitetään vuosina 2015—2018 toteutetun tutkimushankkeen keskeiset suositukset ja johtopäätökset. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa julkisten palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien energiatehokkuutta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa on tarkasteltu sekä uudis- että korjausrakentamista.Tutkittuja aihepiirejä on hankkeessa ollut suuri määrä. Arkkitehtuurin osalta on tarkasteltu palvelurakennusten arkkitehtisuunnittelun kehittämistä energiatehokkuuden ja tilasuunnittelun näkökulmista sekä ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden huomioon ottamista arkkitehtisuunnittelussa. Rakenteiden osalta on tutkittu niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ja määritetty kosteusteknisiä materiaaliominaisuuksia. Kenttätutkimuksissa on tarkasteltu sisäilman olosuhteita 24 palvelurakennuksessa Tampereen ja ympäristökuntien sekä Helsingin alueella. Myös palvelurakennusten laskennallista ja toteutunutta energiankulutusta on tutkittu Tampereen, Helsingin ja Oulun kohteista. Taloteknisten järjestelmien osalta on tarkasteltu niiden kustannusoptimaalisuutta, uusiutuvan energian etätuotantoa, taloautomaatiojärjestelmien toimintaa, aurinkosuojausta ja valaistusta. Rakennusprosessin osalta näkökulmina ovat olleet päätöksenteon prosessit, talotekniikan käytännön toteutus, rakennuksen toimivuuden varmistus sekä olosuhteiden ja energiankulutuksen seuranta. Lisäksi on kehitetty työkaluja rakennushankkeen taloudellisuustarkasteluihin.Tämän johdanto- ja yhteenvetoraportin liitteenä on hankkeen tulosten pohjalta koottu COMBI 8 suosituslista, jossa esitettyjen toimenpiteiden katsotaan laajasti edesauttavan julkisten palvelurakennusten toimivuutta ja energiatehokkuutta. Raportin liitteenä on myös 45 kpl lyhyitä tuloskortteja sekä niihin liittyvät esitysaineistot, joiden tarkoituksena on helpottaa hankkeessa kerätyn tiedon leviämistä. Hankkeen alkuperäisjulkaisut on listattu tämän raportin liitteenä olevassa julkaisuluettelossa.Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että hyvä energiatehokkuus on ainoastaan yksi laadukkaan rakentamisen monista ominaisuuksista. Laadukas rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja oikeaaikaista asioiden tarkastelua sekä ehjän ketjun rakentamista suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. Tässä onnistumisen edellytyksenä ovat rakennushankkeessa ja sen jälkeen rakennuksen parissa toimivien henkilöiden hyvä ammattitaito ja yhteistyö sekä riittävät resurssit. COMBI-hankkeen tulosten tavoitteena on antaa eri osapuolille tietoa ja työkaluja turvallisen, taloudellisen ja energiatehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi