Henkinen työturvallisuus : Työnjohto-oikeuden epäasianmukainen käyttö ja vahingonkorvausvelvollisuus

Työpaikkakiusaaminen on vakava, Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan arviolta 100 000 ihmistä päivittäin koskettava ongelma, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sairauslomien ja mielenter-veysperusteisten sairauseläkkeiden muodossa sekä tehottomuutta työpaikoilla. Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia, millainen lainsäädäntö työpaikkakiusaamista koskee, millaiset ovat työnantajan velvollisuudet puuttua ja poistaa epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä käytettä-vissään olevin keinoin siinäkin tapauksessa, että niiden aiheuttaja on työnantaja tai työnantajan edus-taja ja miten työnantajan työnjohto-oikeus rajoittuu, sillä esimiehen harjoittama kiusaaminen piiloutuu usein työnjohto-oikeuden taakse. Tutkielman metodi on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen, mutta työpaikkakiusaamisen ilmenemismuo-toja ja itse ilmiötä yhdenlaisena vallankäyttönä käsittelevä osuus on lähempänä oikeussosiologista ja psykologista tarkastelua. Tutkielman aineistona toimivat voimassa oleva lainsäädäntö esitöineen, oi-keuskirjallisuus ja artikkelit sekä Työterveyslaitoksen julkaisemat työturvallisuutta, psykososiaalista kuormitusta ja työpaikkakiusaamisen tunnistamista koskevat julkaisut. Työpaikkakiusaaminen ei ole oikeudellinen termi, vaan kiusaamisen eri muotoja kuvaillaan laeissa käsitteillä epäasiallinen kohtelu, häirintä tai syrjintä. Tutkielman kohteena on työnantajan tai esimiehen työnjohto-oikeuden varjolla harjoittama epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä sekä se, seuraako epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja syrjinnästä vahingonkorvausvelvollisuus ja millä edellytyksillä. Voimassa oleva työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti työntekijän henkistä ja fyysistä terveyttä vahingoittavan epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja syrjinnän. Myös vahingonkor-vausvelvolliseksi joutuminen on mahdollista niin tahallisen kuin tuottamuksellisen toiminnan osalta, mutta myös laiminlyömällä työnantajaa koskevat työturvallisuusvelvoitteet. Henkistä työtyöturvallisuutta ja psykososiaalista kuormitusta koskevat säännökset ovat kuitenkin la-veita ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä on vielä toistaiseksi hyvin vähän, sillä työpaikkakiusaamista-paukset eivät pääsääntöisesti etene oikeusasteisiin. Osittain etenemättömyyden syyksi voidaan arvella tietämättömyyttä sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta. Toisaalta oikeudenkäyntien kustan-nusriskit voivat pelottaa monia ja asettaa näin suuren kynnyksen viedä asia tuomioistuimen ratkaista-vaksi. Myöskään psykologisia esteitä viedä työpaikkakiusaamisasiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ei ole syytä väheksyä

Whole Blood Thromboelastometry by ROTEM and Thrombin Generation by Genesia According to the Genotype and Clinical Phenotype in Congenital Fibrinogen Disorders

The outcome of congenital fibrinogen defects (CFD) is often unpredictable. Standard coagulation assays fail to predict the clinical phenotype. We aimed to assess the pheno- and genotypic associations of thrombin generation (TG) and ROTEM in CFD. We measured fibrinogen (Fg) activity and antigen, prothrombin fragments F1+2, and TG by ST Genesia® with both Bleed- and ThromboScreen in 22 patients. ROTEM was available for 11 patients. All patients were genotyped for fibrinogen mutations. Ten patients were diagnosed with hypofibrinogenemia, nine with dysfibrinogenemia, and three with hypodysfibrinogenemia. Among the 17 mutations, eight were affecting the Fg γ chain, four the Fg Bβ chain, and five the Fg Aα chain. No statistical difference according to the clinical phenotypes was observed among FGG and FGA mutations. Median F1+2 and TG levels were normal among the different groups. Fg levels correlated negatively with F1+2 and peak height, and positively with lag time and time to peak. The pheno- and genotypes of the patients did not associate with TG. FIBTEM by ROTEM detected hypofibrinogenemia. Our study suggests an inverse link between low fibrinogen activity levels and enhanced TG, which could modify the structure–function relationship of fibrin to support hemostasis

Whole Blood Thromboelastometry by ROTEM and Thrombin Generation by Genesia According to the Genotype and Clinical Phenotype in Congenital Fibrinogen Disorders

The outcome of congenital fibrinogen defects (CFD) is often unpredictable. Standard coagulation assays fail to predict the clinical phenotype. We aimed to assess the pheno- and genotypic associations of thrombin generation (TG) and ROTEM in CFD. We measured fibrinogen (Fg) activity and antigen, prothrombin fragments F1+2, and TG by ST Genesia® with both Bleed- and ThromboScreen in 22 patients. ROTEM was available for 11 patients. All patients were genotyped for fibrinogen mutations. Ten patients were diagnosed with hypofibrinogenemia, nine with dysfibrinogenemia, and three with hypodysfibrinogenemia. Among the 17 mutations, eight were affecting the Fg γ chain, four the Fg Bβ chain, and five the Fg Aα chain. No statistical difference according to the clinical phenotypes was observed among FGG and FGA mutations. Median F1+2 and TG levels were normal among the different groups. Fg levels correlated negatively with F1+2 and peak height, and positively with lag time and time to peak. The pheno- and genotypes of the patients did not associate with TG. FIBTEM by ROTEM detected hypofibrinogenemia. Our study suggests an inverse link between low fibrinogen activity levels and enhanced TG, which could modify the structure–function relationship of fibrin to support hemostasis

Platelet function and filamin A expression in two families with novel FLNA gene mutations associated with periventricular nodular heterotopia and panlobular emphysema

Pathogenic variants of the X-linked FLNA gene encoding filamin A protein have been associated with a wide spectrum of symptoms, including the recently described pulmonary phenotype with childhood-onset panlobular emphysema. We describe three female patients from two families with novel heterozygous FLNA variants c.5837_2del and c.508C > T. Analysis of immunofluorescence of peripheral blood smears and platelet function was performed for all patients. FLNA-negative platelets were observed, suggesting that these variants result in the loss of a functional protein product. All three patients also had periventricular nodular heterotopia and panlobular emphysema. However, they had considerably milder symptoms and later age of onset than in the previously reported cases. Therefore, patients with pathogenic FLNA variants should be studied actively for lung involvement even in the absence of pronounced respiratory symptoms. Conversely, any patient with unexplained panlobular emphysema should be analyzed for pathogenic FLNA variants. We also suggest that immunofluorescence analysis is a useful tool for investigating the pathogenicity of novel FLNA variants.Peer reviewe

Perunan tyvimädän esiintyminen ja hallinta siemenperunan tuotannossa

ei saatavill

Von Willebrand Factor Multimeric Assay in Acquired von Willebrand Disease Diagnosis : A Report of Experience from North Estonia Medical Centre

Objectives Acquired von Willebrand syndrome (AVWS) is a rare and frequently underdiagnosed bleeding disorder with an unknown prevalence. The diagnosis of AVWS is made based on laboratory investigations and the presence of clinical symptoms. Evaluation and management of affected patients are complex due to the need for multiple laboratory assays. Materials and Methods Here, we describe the clinical and laboratory data of seven patients with a diagnosis of AVWS. All patients met the criteria for AVWS based on laboratory findings, bleeding symptoms, and the absence of any previous history of a bleeding disorder. Results In all cases, the laboratory findings, lack of bleeding anamnesis, and family history suggested the presence of AVWS. Von Willebrand factor multimeric analysis showed decreased high-molecular weight (HMW) multimers in six cases. Patients with lower HMW multimers experienced more severe bleeding complications. Conclusions The diagnosis of AVWS is complex and requires extensive laboratory evaluation. Interdisciplinary collaboration and complex laboratory evaluations are of paramount importance for the early recognition of AVWS and optimal AVWS diagnosis as well as successful clinical management.Peer reviewe

Vuorovaikutus, osallistuminen ja tekstin yhteinen tuottaminen : Tapaustutkimus valmennusryhmäkeskusteluista

Yksi tapa kasvaa osallistumiseen on tekstin yhteinen tuottaminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Keskustelunanalyysina toteutetussa tapaustutkimuksessa pureudutaan tähän osallisuuteen kasvamisen prosessiin uusiin työkäytänteisiin keskittyvässä henkilöstökoulutuksessa ja työelämään valmentavassa mielenterveyskuntoutuksessa. Tulosten mukaan yhteisöllisiä tekstikäytänteitä on tuettava pedagogisin ratkaisuin.Peer reviewe

Acquired Haemophilia A in four north European countries : survey of 181 patients

Acquired haemophilia A (AHA) is a rare bleeding disorder caused by acquired antibodies against coagulation factor VIII. In the Nordic countries, treatment and outcomes have not been studied in recent times. To collect retrospective data on patients diagnosed with AHA in the Nordic countries between 2006 and 2018 and compare demographic data and clinical outcomes with previously published reports, data were collected by six haemophilia centres: three Swedish, one Finnish, one Danish and one Estonian. The study included 181 patients. Median age at diagnosis was 76 (range 5-99) years, with even gender distribution. Type and severity of bleeding was comparable to that in the large European Acquired Haemophilia Registry study (EACH2). Bleedings were primarily treated with activated prothrombin complex concentrate (aPCC) with a high success rate (91%). For immunosuppressive therapy, corticosteroid monotherapy was used most frequently and this may be the cause of the overall lower clinical remission rate compared to the EACH2 study (57% vs. 72%). Survey data on 181 patients collected from four north European countries showed similar demographic and clinical features as in previous studies on AHA. aPCC was used more frequently than in the EACH2 study and the overall remission rate was lower.Peer reviewe

Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan

ulkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeus- indikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ih- misoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmis- oikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seuran- nan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja. Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia: ·  Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoike- uskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumi- sen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa. ·  Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittä- mistä. ·  Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta so- malainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. ·  Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistami- seen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi. ·  Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lain- valmistelutyötä.  </div

Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan

Julkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeusindikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ihmisoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmisoikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seurannan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja. Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia: · Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoikeuskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa. · Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittämistä. · Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta somalainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. · Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistamiseen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi. · Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lainvalmistelutyötä