On location, domination and information retrieval

The thesis is divided into two main branches: identifying and locatingdominating codes, and information retrieval. The former topics are motivated by the aim to locate objects in sensor networks (or other similar applications) and the latter one by the need to retrieve information in memories such as DNA data storage systems. Albeit the underlying applications, the study on these topics mainly belongs to discrete mathematics; more specically, to the elds of coding and graph theory. The sensor networks are usually represented by graphs where vertices represent the monitored locations and edges the connections between the locations. Moreover, the locations of the sensors are determined by a code. Furthermore, the desired properties of the sensor network are deeply linked with the properties of the underlying code. The number of errors in reading the data is abundant in the DNA data storage systems. In particular, there can occur more errors than a reasonable error-correcting code can handle. However, this problem is somewhat oset by the possibility to obtain multiple approximations of the same information from the data storage. Hence, the information retrieval process can be modelled by the Levenshtein's channel model, where a message is sent through multiple noisy channels and multiple outputs are received. In the rst two papers of the thesis, we introduce and study the new concepts of self- and solid-locating-dominating codes as a natural analogy to self-identifying codes with respect to locating-dominating codes. The rst paper introduces these new codes and considers them in some graphs such as the Hamming graphs. Then, in the second paper, we broaden our view on the topic by considering graph theoretical questions. We give optimal codes in multiple dierent graph classes and some more general results using concepts such as the Dilworth number and graph complements. The third paper focuses on the q-ary Hamming spaces. In particular, we disprove a conjecture proposed by Goddard and Wash related to identifying codes. In the fourth paper, we return to self- and solid-locating-dominating codes and give optimal codes in some graph classes and consider their densities in innite graphs. In the fth paper, we consider information retrieval in memories; in particular, the Levenshtein's channel model. In the channel model, we transmit some codeword belonging to the binary Hamming space through multiple identical channels. With the help of multiple dierent outputs, we give a list of codewords which may have been sent. In the paper, we study the number of channels required to have a rather small (constant) list size when the properties of the channels, the code and the dimension of the Hamming space are xed. In particular, we give an exact relation between the number of channels and the asymptotic value of the maximum list size.Väitöskirja käsittelee kahta aihetta: identioivia ja paikantavia peittokoodeja sekä tiedon noutamista muistista. Ensimmäisen aiheen motivaationa on objektien paikantaminen sensoriverkoista (sekä muut samankaltaiset sovellukset) ja jälkimmäisen tiedonnouto DNA-muisteista. Näiden aiheiden tutkimus kuuluu diskreettiin matematiikkaan, täsmällisemmin koodaus- ja graa-teoriaan. Sensoriverkkoja kuvataan yleensä graafeilla, joissa solmut esittävät tarkkailtuja kohteita ja viivat yhteyksiä näiden kohteiden välillä. Edelleen sensorien paikat määräytyvät annetun koodin perusteella. Tästä johtuen sensoriverkon halutut ominaisuudet pohjautuvat vahvasti alla olevaan koodiin. Luettaessa tietoa DNA-muisteista tapahtuvien virheiden määrä saattaa olla erittäin suuri; erityisesti suurempi kuin kiinnitetyn virheitä korjaavan koodin korjauskyky. Toisaalta tilanne ei ole aivan näin ongelmallinen, sillä DNA-muisteista voidaan saada useita eri arvioita muistiin tallennetusta tiedosta. Näistä syistä johtuen tietojen noutamista DNA-muisteista voidaan mallintaa käyttäen Levenshteinin kanavamallia. Kanavamallissa yksi viesti lähetetään useiden häiriöisten kanavien kautta ja näin vastaanotetaan useita viestejä (yksi jokaisesta kanavasta). Väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä julkaisussa esitellään ja tutkitaan uusia paikantavien peittokoodien luokkia, jotka pohjautuvat aiemmin tutkittuihin itse-identioiviin koodeihin. Ensimmäisessä julkaisussa on esitelty nämä koodiluokat sekä tutkittu niitä joissain graafeissa kuten Hammingin graafeissa. Tämän jälkeen toisessa julkaisussa käsitellään yleisiä graa-teoreettisia kysymyksiä. Julkaisussa esitetään optimaaliset koodit useille graaperheille sekä joitain yleisempiä tuloksia käyttäen mm. Dilworthin lukua sekä graakomplementteja. Kolmas julkaisu keskittyy q-arisiin Hammingin avaruuksiin. Erityisesti julkaisussa todistetaan vääräksi Goddardin ja Washin aiemmin esittämä identioivia koodeja koskeva otaksuma. Neljäs artikkeli käsittelee jo kahdessa ensimmäisessä artikkelissa esiteltyjä paikantavien peittokoodien luokkia. Artikkeli esittää optimaalisia koodeja useille graaperheille sekä käsittelee äärettömiä graafeja. Viides artikkeli käsittelee tiedonnoutoa ja erityisesti Levenshteinin kanavamallia. Kanavamallissa binääriseen Hammingin avaruuteen kuuluva koodisana lähetetään useiden identtisten kanavien läpi. Näistä kanavista vastaanotetaan useita eri arvioita lähetetystä koodisanasta ja rakennetaan lista mahdollisesti lähetetyistä sanoista. Artikkelissa tutkitaan kuinka monta kanavaa tarvitaan, jotta tämän listan koko on pieni (vakio), kun kanavien ominaisuudet, koodi ja Hammingin avaruuden dimensio on kiinnitetty. Erityisesti löydetään täsmällinen suhde kanavien lukumäärän ja asymptoottisesti maksimaalisen listan koon välille

Tuotteen kehitys ja kaupallistaminen : Case Vasikan Hiiligeeli

Tuotekehitys ja tuotteen kaupallistaminen nähdään usein salatieteenä, jonka hallitsevat vain harvat ja valitut superinnovatiiviset yksilöt. Todellisuudessa kyseessä on yksi vakaan ja kannattavan yrityksen perustoiminnoista, jota toteutetaan yrityksen eri toimijoiden, kuten tuotekehitys,talous ja markkinointi, yhteistyönä suunnitelmallisesti ja harkiten, tutkittuun tietoon ja kulloiseenkin aikaan perustuen, olemassa olevien resurssien ja aikataulujen rajoissa. Kyseessä on mielenkiintoinen ja usein yllättävän arkinen prosessi, johon opinnäytetyössä perehdytään. Työn toimeksiantaja on FinnCow Oy/Ltd, jonka tuotteen Vasikan hiiligeelin matka ideasta markkinoille toimii työn käytännön esimerkkinä. Vasikan hiiligeeli on vasikoille kehitetty täydennysrehu suolistohäiriötilanteissa, lähinnä vasikkaripulien yhteydessä. Vasikkaripuli on hengitystie- ja napatulehdusten ohella eniten tappioita aiheuttava vasikoiden sairaus niin lypsykarja kuin vasikkakasvattamotiloilla. Vasikkaripuli on monisyytauti, joka puhkeaa, kun vasikan vastustuskyky ei riitä vastaamaan tautipaineeseen. Vastustuskyvystä huolehtiminen ja sen liiallisen kuormittamisen välttäminen ovat ratkaisevia, kun halutaan ennaltaehkäistä vasikkaripulia. Kiristyneet tuottavuusvaatimukset, kasvaneet karjakoot ja vasikka on haastava yhtälö, jossa harmittavan usein tapaa vasikkaripulia. Vasikkaripuleiden hoidosta on monilla tiloilla tullut arkipäiväistä ja sen esiintyminen jopa hyväksytään, mikä luo markkinoita itsehoitotuotteille kuten Vasikan hiiligeelille.Product development and commercialization of product are often seen as mysterious processes known only to a select few superinnovative individuals. When in fact, both development and commercialization are some of the most fundamental processes to ensure long term stability and profitability of a company. The development and commercialization of a product should always be based on thoughtful research and be done systematically within the limits of existing resources and schedules and in cooperation with other company functions such as product development, marketing and finance. When the process is successfully done, the result will help the company prosper. This thesis will focus on product development and commercialization of a product and the thesis is commissioned by FinnCow Oy/Ltd. The practical example used is FinnCow Oy/Ltd. product called Vasikan hiiligeeli. The thesis will follow the product from an idea to the shelves. Vasikan hiiligeeli is a supplemental feed, developed to ease intestinal disorders in calves. Calf diarrhea is one of the worst health problems in calves and it causes financial losses and added work on both dairy and beef cattle farms. Calf diarrhea rarely has a single cause and the best defense against it is to improve the immune level of calves and make them stronger against disease. Pressures on productivity and profitability as well as increased livestock numbers of farms are all contributing to calf diarrhea becoming more of an everyday occurrence. Calf diarrhea is a significant problem to farms and it´s not likely to go away. These factors are all creating a market for a product like Vasikan hiiligeeli

”ISO JA PIENI ON YHDESSÄ KAKSI, KAKSI VOI YHDESSÄ LEIKKIÄ.” – LASTEN JA VANHUSTEN YHTEISTYÖ LUOVILLA MENETELMILLÄ

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää päiväkodin ja palvelukeskuksen välistä yhteistyötä ja havainnoida lisääntyykö lasten ja vanhusten vuorovaikutus yhteisellä toiminnalla. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin päiväkoti Eulaalian 3 – 5-vuotiaiden lasten ryhmän ja palvelukeskus Tupalan vanhusten kanssa keväällä 2009. Toimintatuokiot järjestettiin palvelukeskuksessa ja ne sisälsivät yhteistä tekemistä musiikin, maalauksen ja liikunnan keinoin. Henkilökunnan mielestä päiväkodin ja palvelukeskuksen yhteistyötä tulisi lisätä ja toimintaa voisi järjestää säännöllisesti. Yhteisesti voisi suunnitella toimintaa, retkiä ja pidempiä projekteja sekä hyväkuntoisten vanhusten vastavierailuja päiväkotiin. Vanhusten kohdalla pidettiin tärkeänä, että vanhukset saavat vaihtelua, piristystä ja iloa päiväänsä. Myös virikkeiden tärkeys ja yhdessä tekeminen koettiin tärkeäksi. Henkilökunnan mielestä toimintatuokioita pitäisi järjestää säännöllisesti, koska vanhuksille on hyvin vähän virikkeellistä toimintaa ja ajankulua. Vanhukset nauttivat kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Lapset pitivät yhteisestä toiminnasta vanhusten kanssa. Lapset olivat kertoneet kotona vanhemmilleen mitä olivat vanhusten kanssa tehneet ja laulaneet. Vanhempien mielestä tällainen toiminta on tarpeellista ja toimintaa tulisi jatkaa. Toiminta rikastuttaa niin lasten kuin vanhusten elämää ja antaa virikkeitä molemmille. Molemmille osapuolille toiminta tuo myös vaihtelua arkeen. Toiminnan aikana vuorovaikutus muuttui jatkuvasti ja toiminnan edetessä se muuttui myönteisemmäksi ja innostavammaksi. Lapset ottivat kontaktia vanhuksiin, keskustelivat eivätkä arastelleet vanhuksia. Ilo ja tyytyväisyys loistivat osallistujien kasvoilta. Kaikkien osapuolien mielestä yhteistä toimintaa tulisi jatkaa, jotta lapset ja vanhukset voisivat kokea yhdessä ilon pieniä pisaroita arjen keskellä.”BIG ONE AND SMALL ONE MAKE TWO AND TWO CAN PLAY TOGETHER” – CREATIVE METHODS IN CO-OPERATION BETWEEN CHILDREN AND SENIOR CITIZENS The purpose of this thesis was to develop co-operation between a day care center and a service center and another purpose was to observe, whether one can promote the interaction between children and senior citizens with common activities. The activity part of the thesis was carried out with the elderly at Tupala service center and the day care center Eulaalia (3 – 5-year-old children's group) in spring 2009. The activity sessions were organized at the service center, and they contained common activities with the methods of music, painting and physical education. According to the staff, the co-operation between a day care center and a service center should be increased and the activities could be arranged on a regular basis. There could be common planning concerning different operations, trips and longer projects and also, the fit elderly could repay a visit to the day care center. For the elderly, it was considered important that they can experience variation, stimulation and joy in their daily routines. Also, the importance of stimulating activities and doing things together were considered important. According to the staff, such activities should take place on a regular basis, since they are often too scarce. After all, the elderly enjoy seeing and hearing new things. The children liked the common activities with the elderly, and they told their parents at home what they had done together and which songs they had sung. According to the parents, these kind of activities are needed and they should be continued. Such activities enrich both the children's and the senior citizens' life and give stimuli to both, thus creating variety to everyday life. During the project, the interaction between the children and the elderly changed continuously and later on, it became even more postive and inspiring. The children took contact with the elderly, they discussed and did not avoid the elderly. Both joy and satisfaction shone from the participants' faces. Based on the opinions of all the parties involved, the common operation should be continued so that the children and the elderly could experience together small drops of joy in the midst of everyday life

Bounds and extremal graphs for total dominating identifying codes

An identifying code $C$ of a graph $G$ is a dominating set of $G$ such that any two distinct vertices of $G$ have distinct closed neighbourhoods within $C$. The smallest size of an identifying code of $G$ is denoted $\gamma^{\text{ID}}(G)$. When every vertex of $G$ also has a neighbour in $C$, it is said to be a total dominating identifying code of $G$, and the smallest size of a total dominating identifying code of $G$ is denoted by $\gamma_t^{\text{ID}}(G)$. Extending similar characterizations for identifying codes from the literature, we characterize those graphs $G$ of order $n$ with $\gamma_t^{\text{ID}}(G)=n$ (the only such connected graph is $P_3$) and $\gamma_t^{\text{ID}}(G)=n-1$ (such graphs either satisfy $\gamma^{\text{ID}}(G)=n-1$ or are built from certain such graphs by adding a set of universal vertices, to each of which a private leaf is attached). Then, using bounds from the literature, we remark that any (open and closed) twin-free tree of order $n$ has a total dominating identifying code of size at most $\frac{3n}{4}$. This bound is tight, and we characterize the trees reaching it. Moreover, by a new proof, we show that this bound actually holds for the larger class of all twin-free graphs of girth at least 5. The cycle $C_8$ also attains this bound. We also provide a generalized bound for all graphs of girth at least 5 (possibly with twins). Finally, we relate $\gamma_t^{\text{ID}}(G)$ to the related parameter $\gamma^{\text{ID}}(G)$ as well as the location-domination number of $G$ and its variants, providing bounds that are either tight or almost tight

Listener perceptions of L1 speech in L2 and L3 fluency assessment contexts: a qualitative approach

Studies on listeners’ perceptions of speech fluency have typically focused on numeric L2 fluency assessments and rarely addressed individual differences in L1 speech fluency qualitatively. The objective of the present study was to examine how listeners attend to speakers’ L1 speech when assessing the speakers’ L2 and L3 fluency. In the study, 37 listeners were presented with freely produced L1 Finnish, L2 English (Experiment I), and L3 Swedish (Experiment II) speech by Finnish-speaking and Finnish–Swedish bilingual speakers (N=30). The listeners first listened to the speakers’ L1 Finnish speech before assessing their target language fluency and then commented on how hearing the L1 speech samples affected their ratings. A qualitative analysis focusing on the listeners’ comments revealed that listeners attend to both temporal and non-fluency related features in L1 speech when assessing target language fluency, but there were clear individual differences across listeners’ intuitive approaches to L1 speech.Studies on listeners’ perceptions of speech fluency have typically focused on numeric L2 fluency assessments and rarely addressed individual differences in L1 speech fluency qualitatively. The objective of the present study was to examine how listeners attend to speakers’ L1 speech when assessing the speakers’ L2 and L3 fluency. In the study, 37 listeners were presented with freely produced L1 Finnish, L2 English (Experiment I), and L3 Swedish (Experiment II) speech by Finnish-speaking and Finnish–Swedish bilingual speakers (N=30). The listeners first listened to the speakers’ L1 Finnish speech before assessing their target language fluency and then commented on how hearing the L1 speech samples affected their ratings. A qualitative analysis focusing on the listeners’ comments revealed that listeners attend to both temporal and non-fluency related features in L1 speech when assessing target language fluency, but there were clear individual differences across listeners’ intuitive approaches to L1 speech

Optimal local identifying and local locating-dominating codes

We introduce two new classes of covering codes in graphs for every positive integer $r$. These new codes are called local $r$-identifying and local $r$-locating-dominating codes and they are derived from $r$-identifying and $r$-locating-dominating codes, respectively. We study the sizes of optimal local 1-identifying codes in binary hypercubes. We obtain lower and upper bounds that are asymptotically tight. Together the bounds show that the cost of changing covering codes into local 1-identifying codes is negligible. For some small $n$ optimal constructions are obtained. Moreover, the upper bound is obtained by a linear code construction. Also, we study the densities of optimal local 1-identifying codes and local 1-locating-dominating codes in the infinite square grid, the hexagonal grid, the triangular grid, and the king grid. We prove that seven out of eight of our constructions have optimal densities

Esimiestyö kotihoidossa : lähijohtaminen ja osaamistarpeet

Kotihoito on osa sosiaali- ja terveyspalveluita, joita kehitetään lainsäädännöllä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Painopiste on kotona asumisen tukemisessa ja laadukkaiden palveluiden tuottamisessa kotiin. Tämä edellyttää hyvää johtamista, jotta kotihoito kehittyy valtakunnallisten linjausten mukaan. Valtakunnallinen painopiste ikäihmisten hoivassa ja hoidossa tulee olemaan kotona asuminen ja se tarkoittaa lisää asiakkaita kotihoidon piiriin. Johtamisosaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä perustyö tarvitsee osaavaa lähijohtamista. Tässä tutkimuksessa selvitetään kotihoidon lähiesimiesten kokemuksia organisaatiomuutoksista ja osaamistarpeista työssä. Lähiesimiestyön tärkeä osa on toimintojen kehittäminen ja uusien toimintatapojen juurruttaminen kotihoidon käytäntöihin. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi yhteiskunnan ikääntymistä, johtamisen ja kehittämisen tapoja sekä organisaatiomuutosten syitä. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kohderyhmänä oli joukko kotihoidon lähiesimiehiä Satakunnan, Pohjanmaan ja Hämeen alueilta. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Kotihoito on vanhustenhuollon merkittävä osa, jossa esimiestyön toimivuus on tärkeää. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet kuvaavat kotihoidon haasteellista kenttää. Työssä tarvitaan vahvoja ohjaus- ja kehittämisvalmiuksia. Muutosjohtaminen koetaan tärkeäksi, mutta hallinnollisen työmäärän lisääntyminen on vähentänyt työntekijöiden kanssa yhdessä tehtävää työn suunnittelua ja kehittämistä. Esimiesten osaamisen kehittymistä voidaan lisätä koulutuksilla ja säännöllisillä palavereilla lähiesimiesten ja ylemmän johdon väillä sekä lähiesimiesten ja työntekijöiden välillä. Organisaatiomuutokset ovat olleet haasteellisia ja niiden myötä tiimityö ja moniammatillisuus ovat tulleet merkittäviksi tekijöiksi kotihoidon muutoksissa. Tutkimus toi esiin lähiesimiesten roolin kotihoidon uudistusten eteenpäin viemisessä. Esimiesten kokemukset perustyön ja johdon välissä valottavat isoa työn kenttää, jossa tarvitaan yhteisiä työkaluja kotihoidon laadukkaan lähiesimiestyön takaamiseksi

Best scenarios for the forest and energy sectors - implications for the biomass market

201

Kauran (Avena sativa) punahomeinfektion kuvantaminen RGB- ja fluoresenssikameroin kansallisessa kasvien fenotyyppausinfrastruktuurissa

Kaura on merkittävä viljelykasvi maailman suurimpien kauran viejämaiden joukkoon lukeutuvassa Suomessa. Kaurasta kehitetyt lisäarvotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan sekä terveellisinä kotimaisina elintarvikkeina että arvokkaina vientituotteina. Kauran viljelyn haasteena ovat Fusarium-suvun taudinaiheuttajien aiheuttamat punahomeet ja punahometartunnan seurauksena kaurasatoon kertyvät mykotoksiinit. Punahometartuntojen on ennustettu yleistyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä, mikä lisää tarvetta taudinkestävien kauralajikkeiden jalostamiselle. Kasvinjalostus tarvitsee entistä tehokkaampia ja luotettavampia menetelmiä haasteeseen vastaamiseksi ja yhtenä mahdollisuutena voidaan pitää automaattisia kuvantamiseen perustuvia fenotyyppausmenetelmiä. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli osana Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen FusNaPPI-hanketta kehittää menetelmät kauran ja kauran punahomeilla tartutettujen tähkylöiden fenotyyppaukseen hyödyntäen Helsingin yliopiston Viikin kasvihuoneilla käytössä olevaa kansallista kasvien fenotyyppausinfrastruktuuria RGB- ja fluoresenssikameroineen. Kehitetyillä menetelmillä pyrittiin erottamaan punahomeelle vastustuskykyisiä kauralajikkeita ja seuraamaan kasvien kasvua ja morfologiaa sekä punahometartunnan etenemistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kasvatettiin seitsemää taudinkestävyydeltään erilaista kauragenotyyppiä, joita kuvattiin niiden kasvun ja kehityksen aikana automaattisesti RGB-kameroin. Kasveista irrotettiin röyhyn kukintavaiheen aikana tähkylöitä erilaisille in vitro –kasvatusalustoille ja tähkylöitä tartutettiin F. graminearum –sienen kuromaitiöitä sisältävällä tartukkeella pistetartutuksena tähkylän sisään. Punahometartunnan etenemistä seurattiin fluoresenssikameroin tähkylöiden fotosynteesissä tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi eri genotyypeissä ja kasvatusalustoilla. Punahometartunnan etenemisen vaiheet nähtiin fluoresenssiaineistosta ja tartunnan seurauksena tähkylän fotosynteesin havaittiin heikkenevän nopeammin alttiissa kuin kestävissä genotyypeissä. RGB-aineistosta erotettiin eri kasvuvaiheissa morfologisilta ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavia genotyyppejä. Kokeissa onnistuttiin seuraamaan punahomeinfektion etenemistä ja vahvistamaan kauragenotyyppien ennalta tunnettua taudinkestävyyttä tartunnan etenemisnopeuden perusteella. Automaattisen fenotyyppauksen menetelmiä kasvinjalostuksen työkaluina kehitettiin ja menetelmien soveltuvuutta kauran punahomeresistenssin arviointiin voitiin onnistuneesti testata.Oats is a major crop in Finland, in one of the most remarkable exporter countries of oats. Oat based value-added products have increased their favor both as healthy domestic foodstuff and as valuable export products. Fusarium head blight infections and mycotoxins accumulated to the oat crops because of the head blight infection pose a serious challenge to the oat production. The head blight infections are predicted to become more common in the future due to the climate change, which increases the need for breeding of new resistant cultivars against the head blight infection. Plant breeding needs more effective and reliable methods to face the challenge. Automatic imaging based high-throughput phenotyping methods can be considered as one possibility to intensify plant breeding. Aim of this master`s thesis was to develop methods for phenotyping oats and head blight infected oat spikelets using RGB- and chlorophyll fluorescence imaging sensors of national plant phenotyping infrastructure in Viikki greenhouses of University of Helsinki. Thesis was carried out as a part of FusNaPPI-project of University of Helsinki and Natural Resources Institute Finland (Luke). Resistant oat genotypes against head blight infection were distinguished, growth and morphology of the oats and progression of the head blight infection were monitored by the developed methods. To reach the goals seven oat genotypes different in head blight resistance were grown and imaged using RGB-sensors during their growth and development. Spikelets were collected from the plants in their flowering phase and were put onto the different in vitro –assays. Spikelets were then inoculated putting the inoculum based on conidia of the F. graminearum inside the spikelets and imaged using chlorophyll fluorescence imaging sensors to detect changes in their photosynthesis in different genotypes and in vitro –assays. Different stages of the head blight infection were seen from the fluorescence data. Decreasing of photosynthetic activity of the spikelet tissues was faster in susceptible genotypes than in resistant ones. Oat genotypes that were different in their morphology in different developmental stages were distinguished in the RGB data. In the experiments, progression of the head blight infection was successfully monitored and the known differences in the disease resistance between oat genotypes were confirmed on the basis of the disease propagation speed. Methods of automatic high-throughput phenotyping as a tools for plant breeding were developed and suitability of these methods for plant`s disease resistance screening were successfully tested