Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja : Tutkimus korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuudesta Eurostudent VII aineistossa

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuutta Eurostudent VII -kyselytutkimuksen aineiston valossa. Tärkeimpänä tutkimustehtävänä on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä miesten ja naisen perinteisiä sukupuolirajoja ylittäviin koulutusvalintoihin. Analyysin sivujuonteena tarkastellaan sitä, miten alojen sukupuolittuneisuus ilmenee korkeakouluopiskelijoiden työtä ja tulevaisuutta koskevissa näkemyksissä sekä opiskelukokemuksissa. Tuloksemme osoittavat, että sukupuolirajoja ylittävät koulutusvalinnat ovat yhteydessä opiskelijoiden ikään ja elämäntilanteeseen, perhe- ja kulttuuritaustaan, aikaisempaan koulutuspolkuun, terveydentilaan sekä erilaisiin motivaatiotekijöihin. Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus heijastuu tietyiltä osin opiskelijoiden näkemyksiin työstä ja tulevaisuudesta sekä kokemuksiin opiskelusta. Artikkelissa keskustellaan tuloksista aikaisemman kirjallisuuden valossa sekä esitetään päätelmiä sukupuolittuneiden koulutus- ja urapolkujen kompleksisen ilmiön ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi. Sukupuolirajoja ylittävien valintojen tarkastelu viittaa siihen, että jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota epätyypillisillä aloilla opiskelevien opinnoista poistyöntäviin kokemuksiin.Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarj

Enter Culture, Exit Arts? The Transformation of Cultural Hierarchies in European Newspaper Culture Sections, 1960–2010

Peer reviewe

Todistusvalintahankkeen loppuraportti

Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinta on käynyt läpi merkittäviä muutoksia viime vuosina. Näistä muutoksista ehkä merkittävin oli vuonna 2020 toteutettu opiskelijavalintauudistus, joka lisäsi suoraan todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden osuuden yli 50 %:iin (ks. Karhunen ym., 2022). Uudistuksen seurauksena yliopistojen opiskelijavalinta perustuu yhä enenevissä määrin ylioppilaskokeiden arvosanoihin ja tällöin se, miten eri aineiden arvosanoja opiskelijavalinnassa painotetaan, vaikuttaa opiskelijoiden valikoitumiseen. Opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä yliopistot päättivät yhteisestä ylioppilaskokeiden arvosanojen pisteytyksestä. Pisteytysmalli perustuu kolmelle tekijälle: lukion opetussuunnitelman kurssien määrälle, kyseisen aineen painoarvolle opiskelijavalinnoissa ja mahdolliselle matemaattiselle painotukselle. Yhdessä opiskelijavalintauudistus ja ylioppilaskokeiden arvosanojen pisteytysmalli muuttivat toisen asteen ainevalintojen ja ylioppilaskokeiden arvosanojen merkitystä hakijoiden näkökulmasta radikaalisti. Pisteytysmalli onkin herättänyt varsin vilkasta keskustelua. Tässä hankkeessa olemme pyrkineet selvittämään uudistusten ja käytetyn pisteytysmallin tilastollista yhteyttä toisen asteen ainevalintoihin sekä yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimus perustuu käytettävissä oleviin rekisteriaineistoihin sekä vuosina 2015–2021 toteutuneisiin opiskelijavalintoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan tilastollisia yhteyksiä, koska hankkeen tutkimuskysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden tarkasteluun ollut löydettävissä syy-seuraussuhteiden tunnistamisen mahdollistavaa tutkimusasetelmaa.nonPeerReviewe

Muuttohalukkuus Helsingin kaupungin vuokra- ja asumisoikeustaloissa 2008

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tasolla asumisviihtyvyys ja muuttohalukkuus kaupungin vuokra-asunnoissa ovat, ja onko näissä havaittavissa alueelliseen eriytymiseen tai maahanmuuttajien alueelliseen keskittymiseen viittaavia ilmiöitä. Viitekehyksenä käytetään alueellista eriytymistä ja maahanmuuttajien alueellista keskittymistä käsittelevää kansainvälistä ja kotimaista tutkimusta. Lisäksi huomioidaan asumisuran käsite, eli eri ryhmien asumistarpeet ja -toiveet sekä resurssit niiden toteuttamiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto on Helsingin kaupungin tietokeskuksen Asumisviihtyvyys Helsingin kaupungin vuokra- ja asumisoikeustaloissa 2008 -tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto. Tilastoanalyysin tärkein menetelmä on logistinen regressioanalyysi. Alueellisen eriytymisen ja maahanmuuttajien alueellisen keskittymisen kannalta aineistolla on kaksi merkittävää vahvuutta, vaikka se rajoittuukin tiettyihin vuokra-asuntoihin: Ensinnäkin kaupungin vuokra-asunnot ovat keskittyneet tiettyihin kaupunginosiin, eivätkä sijaitse tasaisesti ympäri kaupunkia. Toisekseen rajatun asukasvalinnan kautta kaupungin vuokra-asunnot ovat tärkeä asumismuoto pienituloisille ja erityisryhmille, kuten tietyille maahanmuuttajaryhmille. Vuoden 2008 asumisviihtyvyystutkimuksessa kyselylomake myös käännettiin useammalle kielelle myös maahanmuuttajataustaisten asukkaiden mielipiteiden selvittämiseksi. Asumisviihtyvyyttä tarkasteltiin kahden muuttujan, tyytyväisyys asuntoon ja viihtyminen asuintalossa, avulla. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä asuntoihinsa, vieraskieliset hieman niin sanottua kantaväestöä harvemmin. Suuri osa eroista selittyi demografisilla tekijöillä, jotka linkittyvät asumistarpeisiin. Toisaalta osa eroista selittyy myös erilaisilla preferensseillä. Vieraskieliset myös viihtyivät asuintaloissaan hieman kantaväestöä heikommin. Asumispreferenssien lisäksi tässä on huomioitava se mahdollisuus, että vieraskieliset asuvat jollain tavalla epäviihtyisämmissä, mahdollisesti rauhattomammissa taloissa. Muuttohalukkuutta lähestyttiin sen kautta, onko vastaaja harkinnut muuttaa asunnostaan sekä haluaisiko hän muuttaa rauhallisempaan ympäristöön. Muuton harkitseminen oli hyvin yleistä, etenkin nuoremmilla vastaajilla ja lapsiperheillä. Yleisimmin muuton harkitsemisen syyksi mainittiin asuntoon liittyvät tekijät, eli suuri osa harkituista muutoista selittyy eri elämänvaiheiden erilaisilla asumistarpeilla. Suuri osa harkituista muutoista tapahtuisi toiseen kaupungin vuokra-asuntoon. Lähtökohtaisesti vieraskielisillä oli suhteellisesti kantaväestöä enemmän muuttoaikeita, mutta ero johtui pääsääntöisesti demografisista tekijöistä. Rauhallisempaan ympäristöön haluaisivat muuttaa pääasiassa nuoremmat vastaajat sekä vieraskieliset. Muuton harkitsemiseen verrattuna näyttää siis siltä, että vieraskieliset joko asuvat levottomammilla alueilla tai kärsivät rauhattomuudesta kantaväestöä enemmän, mutta eivät silti ole harkinneet muuttoa niin usein, kuin voisi olettaa. Todennäköisesti kyseessä on pula resursseista, joilla toteuttaa asumistoiveita. Alueellisista tekijöistä rauhallisempaan ympäristöön haluamista edesauttoivat alueen matala koulutustaso sekä vieraskielisten osuus alueen väestöstä — kaikilla kieliryhmillä. Alueellisesta eriytymisestä ei varsinaisia tuloksia saatu, mutta on mahdollista, että jonkinlaista eriytymistä tapahtuu myös kaupungin vuokra-asuntosektorin sisällä. Maahanmuuttajien alueellisesta keskittymisestä voi päätellä, että mikäli tietyillä maahanmuuttajaryhmillä olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa asumispreferenssejään, ei keskittymiä ainakaan kaupungin vuokra-asuntosektorilla muodostuisi

Enter Culture, Exit Arts?

Key debates of contemporary cultural sociology – the rise of the ‘cultural omnivore’, the fate of classical ‘highbrow’ culture, the popularization, commercialization and globalization of culture – deal with temporal changes. Yet, systematic research about these processes is scarce due to the lack of suitable longitudinal data. This book explores these questions through the lens of a crucial institution of cultural mediation – the culture sections in quality European newspapers – from 1960 to 2010. Starting from the framework of cultural stratification and employing systematic content analysis both quantitative and qualitative of more than 13,000 newspaper articles, Enter Culture, Exit Arts? presents a synthetic yet empirically rich and detailed account of cultural transformation in Europe over the last five decades. It shows how classifications and hierarchies of culture have changed in course of the process towards increased cultural heterogeneity. Furthermore, it conceptualizes the key trends of rising popular culture and declining highbrow arts as two simultaneous processes: the one of legitimization of popular culture and the other of popularization of traditional legitimate culture, both important for the loosening of the boundary between ‘highbrow’ and ‘popular’. Through careful comparative analysis and illustrative snapshots into the specific socio-historical contexts in which the newspapers and their representations of culture are embedded – in Finland, France, Spain, Sweden, Turkey and the UK – the book reveals the key patterns and diversity of European variations in the transformation of cultural hierarchies since the 1960s. The book is a collective endeavour of a large-scale international research project active between 2013 and 2018

Enter Culture, Exit Arts?

Key debates of contemporary cultural sociology – the rise of the ‘cultural omnivore’, the fate of classical ‘highbrow’ culture, the popularization, commercialization and globalization of culture – deal with temporal changes. Yet, systematic research about these processes is scarce due to the lack of suitable longitudinal data. This book explores these questions through the lens of a crucial institution of cultural mediation – the culture sections in quality European newspapers – from 1960 to 2010. Starting from the framework of cultural stratification and employing systematic content analysis both quantitative and qualitative of more than 13,000 newspaper articles, Enter Culture, Exit Arts? presents a synthetic yet empirically rich and detailed account of cultural transformation in Europe over the last five decades. It shows how classifications and hierarchies of culture have changed in course of the process towards increased cultural heterogeneity. Furthermore, it conceptualizes the key trends of rising popular culture and declining highbrow arts as two simultaneous processes: the one of legitimization of popular culture and the other of popularization of traditional legitimate culture, both important for the loosening of the boundary between ‘highbrow’ and ‘popular’. Through careful comparative analysis and illustrative snapshots into the specific socio-historical contexts in which the newspapers and their representations of culture are embedded – in Finland, France, Spain, Sweden, Turkey and the UK – the book reveals the key patterns and diversity of European variations in the transformation of cultural hierarchies since the 1960s. The book is a collective endeavour of a large-scale international research project active between 2013 and 2018