Perehdyttämisohjelman suunnittelu Kauppatorin Kahvilamakasiinit Oy:lle

Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, joka tehtiin toimeksiantona Oulussa toimivalle Kauppatorin Kahvilamakasiinit Oy:lle. Työn tarkoituksena oli parantaa yrityksen perehdyttämiskäytäntöä luomalla yritykselle perehdyttämisohjelma, joka tulee jatkossa toimimaan yrityksessä perehdyttämisen tukena. Opinnäytetyön alkuperäisenä tavoitteena oli luoda uusille työntekijöille suunnattu perehdyttämisopas sekä suunnitella ja toteuttaa perehdyttämispäivä kesän 2010 työntekijöille oppaan pohjalta. Perehdyttäminen tapahtuu kyseisessä yrityksessä pääosin ryhmäperehdyttämisenä, sillä uusia työntekijöitä palkataan yritykseen vain kiireisen kesäsesongin ajaksi, eikä tällöin yrityksen henkilöstöresurssit riitä perehdyttämään jokaista työntekijää yksitellen. Tämän vuoksi perehdyttämispäivää lähdettiin kehittämään ja sen tueksi suunniteltiin ohjelma, jonka avulla yrityksen perehdyttämiskäytäntöön saatiin systemaattisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Opinnäytetyön lopullisena tuotteena syntyi yrityksen toimintatapoja palveleva perehdyttämisohjelma, joka koostuu perehdyttämisoppaasta sekä perehdyttämispäivää varten suunnitellusta ohjelmarungosta. Perehdyttämispäivän ohjelmarunko toimii samalla esimiehen muistilistana sekä perehdyttämispäivän aikana että myös yksittäistä työntekijää perehdytettäessä. Perehdyttämispäivää varten tehtiin myös PowerPoint-esitys, jossa käsitellään perehdyttämisoppaan tärkeimpiä asioita. Teoriaviitekehyksessä käsitellään perehdyttämistä, sen hyötyjä ja tavoitteita, suunnittelua ja seurantaa sekä työn-opastuksen teoriaa. Perehdyttämisellä pyritään edistämään ja nopeuttamaan yksilön oppimista, minkä vuoksi teoriaosuudessa tarkastellaan myös oppimisen teoriaa yleisesti sekä erilaisia oppimistyylejä. Lähteinä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä Internetiä. Toiminnallisen osion tuotokset ovat syntyneet pitkälti omien havaintojen sekä kokemusten pohjalta, sillä yrityksellä ei ollut aiempaa perehdyttämiseen liittyvää materiaalia, jota työn tekemisessä olisi voitu hyödyntää.This thesis is a functional study and it was commissioned by Kauppatorin Kahvilamakasiinit Oy. The purpose of this work was to improve job orientation practices for the company in question by creating a job orientation programme. The programme is going to support the job orientation in the future. The original aim was to create a job orientation guide to new entrants and organize a job orientation day to summer employees of the year 2010. New entrants are familiarized usually in a group, because new employees are usually hired just for the summertime which is why the company does not have enough resources to guide every employee individually. That was the reason why the orientation day was developed. The orientation programme was made to support the orientation day and to improve company’s orientation prac-tices. The outcome of this functional thesis was a job orientation programme which consists of job orientation guide and framework for the orientation day. The framework can also be used as a checklist for the person carrying out the job orientation during the orientation day as well as during guiding an individual person. The PowerPoint presentation includes the most important things about the orientation guide and it was made for orientation days. The theory part of this thesis deals with job orientation, its benefits and aims, planning and follow-up and also occupational guidance. Job orientation is a process, the purpose of which is to improve and speed up individual learning and that is the reason why the theory of learning is included in the theory part. Sources for the theoretical part were collected from literature and the internet. Final products for the functional part were based on subjective experience because the company did not have previous material related to job orientation which could have been used

SUOMALAISYRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN INTIAAN : CASE BEAMEX OY AB

Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisyritysten kansainvälistyminen Intiaan. Tässä opinnäytetyössä case yrityksenä toimi pietarsaarelainen kalibrointialan yritys Beamex Oy Ab. Beamex kehittää laadukkaita laitteita, palveluita, ohjelmistoja ja kokonaisjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu instrumenttien kalibrointiprosessiin. Opinnäytetyön aihe valittiin yhdessä Beamexin Juha Salimäen kanssa. Opinnäytetyössä oli tavoitteena saada selville miten Beamex kansainvälistyi Intiaan vuonna 2009. Kansainvälistyminen on suuri asia liike-elämässä ja sillä tarkoitetaan yrityksen asettumista uusille markkina-alueille. Kansainvälistymisen jälkeen yritykset ovat vapaita ostamaan ja myymään tuotteitaan ihmisille muihin maihin, mikä on suuri hyöty yrityksille mutta myös kuluttajille. Toisena opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa millaista kansainvälistyminen Intiaan olisi ja kuinka suomalaisyritysten pitäisi siihen valmistautua. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin Intiaa ja sen talouselämää ja Beamexiä. Työn lopussa on koottu huomioita suomalaisyrityksille, jotka harkitsevat kansainvälistymistä Intiaan. Työhön toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus seitsemää eri ihmistä haastattelemalla. Kvalitatiiviseen tutkimukseen haastateltiin edustajia Beamexiltä ja toiselta suomalaisyritykseltä joka on kansainvälistynyt Intiaan, Mirkalta. Haastatteluja oli myös Finprolta, yritykseltä joka auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään. Haastattelut toteutettiin maaliskuusta huhtikuuhun vuonna 2015. Tutkimuksesta tuli selville, että isoimpana esteenä suomalaisyrityksille kansainvälistymisessä Intiaan on paikallinen byrokratia ja korruptio. Tutkimuksessa selvisi että noin 10 suomalaisyritystä kansainvälistyy Intiaan vuosittain. Finpron haastatteluilla selvitettiin suomalaisyritysten kansainvälistymistä Intiaan yleisellä tasolla, ja Beamexin ja Mirkan haastatteluissa yrityskohtaisesti. Haastattelut analysoitiin tähän työhön

Maatalousluonnon monimuotoisuus : luonnon monimuotoisuuskartoitus : Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatila

Opinnäytteen aihe on maatalousluonnon monimuotoisuus, siihen liittyvät keskeiset sopimukset ja tukipoliittiset linjaukset sekä erilaisten viljelytoimien ja tuotantomuotojen vaikutus. Tämän työn keskeinen osa oli luonnon monimuotoisuuskartoituksen tekeminen Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatilalle. Tutkimuksessa havaittiin, että viljelymenetelmät, tuotantosuunta, tuotannon tehokkuus ja maataloustuen linjaukset (tärkeimpänä ympäristötuki) ovat keskeisiä maaseutuluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Maastokartoituksessa ilmeni, ettei ko. opetusmaatilan alueella sijaitse valtakunnallisesti tai edes alueellisesti merkittäviä luonnon monimuotoisuuskohteita. Alueellisesti merkittävä luontoarvo on oppilaitoksen ja Päijänteen väliin jäävällä harjulla, joka on pohjavesialuetta. Tilalla ei ole luonnon laitumia, hakamaita, ahoja, katajalaitumia tai muita perinnebiotooppeja. Opetusmaatilan maat ovat hyvin hoidettuja, ja niiden kasvukunto ja viljavuus on erinomainen. Tilalta löytyy kohteita, jotka voidaan määritellä luonnon monimuotoisuuskohteiksi. Näissäkin kohteissa (kuten avoimissa valtaojanpientareissa) lajisto on melko yksipuolista ravinteikkalla mailla viihtyvistä kookkaista ja varjostavista lajeista johtuen. Maastokartoituksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että opetusmaatilan peltojen viljavuus sekä luontainen että lannoitteiden käytöstä johtuva ja torjunta-aineiden tehokas käyttö ovat vähentäneet monimuotoisuutta. Tilan kokonaisuutta ajatellen yksipuolistava tekijä on myös viljeltävien kasvilajien suhteellisen pieni vaihtelu ja maidontuotantoon keskittynyt kotieläintuotanto. Tilan monimuotoisuuskohteiden hoitoa tehostamalla voidaan lajirunsautta todennäköisesti lisätä (esim. niitto, harvennus, leveämmät suojakaistat), mutta ei ole tarkoituksen mukaista yrittää köyhdyttää hyviä maita. Keinotekoisia perinnebiotooppeja ei maille kannata yrittää perustaa. Viljelykasvien lajivalikoiman kasvattaminen olisi opetuksenkin kannalta parempi vaihtoehto tilan maiden parempaan hyödyntämiseen ja agrobiodiversiteetin rikastuttamiseen.The subject of this study is the biodiversity of agricultural nature including the lines of support politics and the impacts of different agricultural activities and production methods to biodiversity. During the study, it was discovered that the production methods, the production sector, the efficiency of production and the lines of agricultural support (mainly environment support) are the most significant factors impacting the biodiversity of agricultural nature. The field surveying showed that there are not nationally or even locally significant biodiversity objects in the teaching farm of Salpaus. Locally important nature value is on the hogback between the teaching farm and lake Päijänne. It is also a ground water area. There are no nature pastures, pasturages, open fields, juniper pastures, or any other tradition biotopes in the farm area. The lands of the teaching farm are farmed well and their fertility is very good. There are still some areas, which can be defined as agrobiodiversity objects. In these areas, like open verges of the main ditches, the species is, however quite barren because of the big and shady species like fireweed ans mugwort, which thrive on the fruitful soils. From the basis of the field surveys it seems that the fertility, both natural and manuring and also the use of pesticides have diminished the diversity. If we consider the farm as a whole, the relative small variety of plan species and the domestic animal production concentrated to milk production has reduced biodiversity. Diversity of the plant species might be possible to improve by making the management of the biodiversity objects more effective (mowing, cleaning). However, it is no aim to impoverish soil, which is in a good condition. It is not a functional solution to create traditional biotopes artificially. Increasing the selection of crops would, instead, be a better way to enrich the agricultural biodiversity and improve exploitation of the fields. It would also give a support to education

Sisäisen tarkastuksen rooli yrityksen kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa

Sisäinen tarkastus on vuosi vuodelta yhä tärkeämpi osa organisaatioiden riskienhallintaa. Organisaatioiden toimintojen monimutkaisuus, toiminnan kansainvälisyys sekä lisääntyneet riskitekijät ovat saaneet organisaatiot lisäämään sisäisen tarkastuksen osallisuutta yrityksen riskienhallinnassa. Sisäisen tarkastuksen roolissa on kuitenkin eroja yritysten välillä. Tutkielma tarkastelee sisäisen tarkastuksen roolia yrityksen kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa. Tutkielma tarkastelee erityisesti sitä, miten kuusi eri tekijää vaikuttaa siihen, minkälainen rooli sisäisellä tarkastuksella on yrityksen riskienhallinnassa. Nämä kuusi tekijää ovat yrityksen koko, toimiala, kansainvälisyys, listautuneisuus, tilintarkastaja ja toimintasektori. Roolia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: Rooli kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin käyttöönotossa, rooli varsinaisessa kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa, sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan välinen yhteistyö. Tutkielman teoriaosuus käsittää paitsi sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan perusperiaatteet, myös molemmista käsitteistä tutkimuksen kannalta oleellisia aikaisempia tutkimustuloksia. Sisäisen tarkastuksen kohdalla tarkastellaan myös heidän toimintaansa säänteleviä kansainvälisiä suosituksia, jotka sisäisten tarkastajien ”kattojärjestö” The Institute of Internal Auditors (IIA) on määritellyt. Empiirinen osuus perustuu Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa yhteistyössä tehtyyn kyselytutkimukseen. Tutkimuksen tuloksia testattiin Khiin neliö -testillä. Tulosten mukaan kolme tekijää eli toimiala, listautuneisuus sekä toimintasektori vaikuttavat siihen, minkälainen rooli sisäisellä tarkastuksella on yrityksen kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa. Yrityksen koolla, kansainvälisyydellä ja tilintarkastajalla ei tulosten mukaan ole vaikutusta sisäisen tarkastuksen rooliin yrityksen kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Effects of biochar and ligneous soil amendments on greenhouse gas exchange during extremely dry growing season in a Finnish cropland

Organic soil amendments such as manure, biochar and compost are among the most efficient and widely used methods to increase soil carbon sequestration in agricultural soils. Even though their benefits are well known, many wood-derived materials are not yet utilized in Nordic agriculture due to a lack of incentives and knowledge of their effects in the local climate. We studied greenhouse gas exchange, plant growth and soil properties of a clay soil cultivated with oat in southern Finland in an extremely dry year. Two years earlier, the field was treated with three ligneous soil amendments-lime-stabilized fiber from the pulp industry, willow biochar and spruce biochar-which we compared against fertilized and non-fertilized controls. We found that the soil amendments increased porosity and the mean soil water holding capacity, which was most noticeable in plots amended with spruce biochar. There was a trend indicating that the mean yield and overall biomass production were larger in plots with soil amendments; however, the difference to unamended control was seldom significant due to the high variance among replicates. Manual chamber measurements revealed that carbon dioxide and methane exchange rates were reduced most probably by the exceptionally hot and dry weather conditions, but no differences could be found between the amended and unamended treatments. The nitrous oxide emissions were significantly smaller from the vegetated soil amended with willow biochar compared with the unamended control. Emissions from non-vegetated soil, representing heterotrophic respiration, were similar but without significant differences between treatments. Overall, the studied soil amendments indicated positive climatic impact two years after their application, but further research is needed to conclusively characterize the specific effects of organic soil amendments on processes affecting greenhouse gas exchange and plant growth.Peer reviewe

Iäkkään potilaan lääkityksen arvio lääkärin työvälineenä

Vertaisarvioitu.• Epärationaalinen lääkitys voi heikentää ikääntyneen potilaan tilaa, aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta ja kustannuksia sekä lisätä kuolemanvaaraa. • Hoitava lääkäri yhdistää havainnot potilaan kliinisestä tutkimuksesta sairauskertomuksen ja laboratoriotulosten tietoihin. Hän on avainasemassa, kun lääkehoitoa arvioidaan osana kokonaisvaltaista geriatrista arviota. Arkityössä auttavat päätöksentukiohjelmat. • Lääkityksen moniammatilliset arviot vievät aikaa. Ne kannattaa kohdistaa potilaille, jotka hyötyvät niistä. Moniammatillisuudesta on hyötyä ajan- tasaisen lääkityslistan ylläpidossa.Peer reviewe

Miten arvioin iäkkään potilaan lääkityksen?

Lääkehoidon arvio on tärkeä osa iäkkään potilaan hoitoa. Hoitavan lääkärin pitää tunnistaa keskeinen roolinsa sen toteutumisessa.Asianmukainen arvio edellyttää potilaan kokonaisvaltaista arviointia ja ­riittävää perehtymistä hänen elämäntilanteeseensa.Epätarkoituksenmukaisen monilääkityksen purkaminen on keskeinen osa lääkehoidon arviota, mutta lääkelistalle tarvitaan kaikki potilasta hyödyttävät lääkkeet.Kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia tahoja on informoitava arviosta.</p

Miten arvioin iäkkään potilaan lääkityksen?

Vertaisarvioitu.• Lääkehoidon arvio on tärkeä osa iäkkään potilaan hoitoa. Hoitavan lääkärin pitää tunnistaa keskeinen roolinsa sen toteutumisessa. • Asianmukainen arvio edellyttää potilaan kokonaisvaltaista arviointia ja riittävää perehtymistä hänen elämäntilanteeseensa. • Epätarkoituksenmukaisen monilääkityksen purkaminen on keskeinen osa lääkehoidon arviota, mutta lääkelistalle tarvitaan kaikki potilasta hyödyttävät lääkkeet. • Kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia tahoja on informoitava arviosta

Iäkkään potilaan lääkityksen arvio lääkärin työvälineenä

Epärationaalinen lääkitys voi heikentää ikääntyneen potilaan tilaa, aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta ja kustannuksia sekä lisätä kuolemanvaaraa.Hoitava lääkäri yhdistää havainnot potilaan kliinisestä tutkimuksesta ­sairauskertomuksen ja laboratoriotulosten tietoihin. Hän on avainasemassa, kun lääkehoitoa arvioidaan osana kokonaisvaltaista geriatrista arviota. ­Arkityössä auttavat päätöksentukiohjelmat.Lääkityksen moniammatilliset arviot vievät aikaa. Ne kannattaa kohdistaa potilaille, jotka hyötyvät niistä. Moniammatillisuudesta on hyötyä ajan­tasaisen lääkityslistan ylläpidossa.</p

Talent Retention and the Development of Digital Skills : A study of the ecosystem-based Digitalisation Academy located in Vaasa, Finland

In 2018, Vaasa-based energy cluster companies and higher education institutions jointly established the Digitalisation Academy. The aim of the Digitalisation Academy, which was created as a joint effort, has been to respond to the talent shortage in the region’s business sector by strengthening the digital skills of Finnish and foreign students studying in Vaasa and supporting their employment in the region’s companies. This publication is the final report of a research and development project to develop the Digitalisation Academy, funded by the Ministry of Economic Affairs and Employment and carried out by the University of Vaasa’s Innolab. The international multidisciplinary group of researchers studied the experiences of the students and the representatives of companies and higher education institutions involved in the project. Based on these observations, the report includes proposals on how the Digitalisation Academy can be developed in the future. The report also describes the previous talent shortage and the ways to commit experts, as well as research on ecosystem cooperation and cooperation between companies and higher education institutions. In view of these, the researchers have issued recommendations on actions to the parties. The report can also be used as a handbook for setting up similar units in other Finnish clusters and as a basis for a discussion on how to support the commitment of highly educated experts to Finland