Safe use of ammonia as ICE fuel

With more strict emission limit targetsthan before set to combat the climate change, companies have begun looking for alternative fuels. Green ammonia has been thought to be a suitable alternative, since like hydrogen, ammonia does not form carbon dioxide when it burns. Unlike hydrogen, ammonia is relatively easy and cost effective to transport and handle. The purpose of the study was to determine whether ammonia could be safely used in internal combustion engines as fuel. The study was conducted as part of Wärtsilä's project R&D ammonia as an alternative fuel. The goals of the thesis were to identify what safety measures are needed when using ammonia and to identify what changes are needed for the fuel, engine and exhaust systems. Due to the corrosive properties of ammonia all commonly used materials are not compatible with ammonia. Commonly used in fuel systems, FKM/FPM type sealant material also known for the brand name Viton is incompatible with ammonia. However, in the already existing sealant materials, a suitable alternative can be found. The FFKM/FFPM type elastomer is compatible with ammonia, as well as other conventional fuels. Stainless steel 304 and 316 were found to be well suited for use with ammonia. Ammonia was accepted as safe fuel to use in engines. However, due to the toxicity of ammonia, various safety measures are required. Safety requirements recognized included; gas detection to detect potential leaks, control valves to minimize leakages, possibility to clean ammonia gas from ventilation air in scrubber, ammonia gas monitoring from the exhaust gases. Using ammonia as a fuel requires safety training for staff. It is important that the staff is aware of the properties of ammonia, have a good knowledge of the system, know how to operate in the event of accident.Ilmastonmuutoksen estämiseksi asetettujen yhä tiukempien päästöjen vähentämistavoitteiden vuoksi yritykset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoisia polttoaineita. Vihreä ammoniakki on arveltu sopivaksi vaihtoehdoksi, sillä vedyn tavoin ammoniakki ei muodosta hiilidioksidia palaessaan. Toisin kuin vety, ammoniakki on suhteellisen helppoa ja kustannustehokasta kuljettaa ja käsitellä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko ammoniakkia käyttää turvallisesti polttoaineena polttomoottoreissa. Tutkimus tehtiin osana Wärtsilän tutkimus- ja kehitysprojektia Ammoniakki vaihtoehtoisena polttoaineena. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä turvatoimia tarvitaan ammoniakkia käytettäessä, ja selvittää, mitä muutoksia tarvitaan polttoaine-, moottori ja pakokaasujärjestelmiin. Ammoniakin syövyttävien ominaisuuksien vuoksi kaikki yleisesti käytetyt materiaalit eivät ole yhteensopivia ammoniakin kanssa. Polttoainejärjestelmissä yleisesti käytetty FKM/FPM-tyyppinen tiivistemateriaali tunnetaan myös tuotemerkillä Viton, mutta se ei ole yhteensopiva ammoniakin kanssa. Jo olemassa olevista tiivistemateriaaleista löytyy kuitenkin sopiva vaihtoehto. FFKM/FFPM-tyyppinen elastomeeri on yhteensopiva ammoniakin ja muiden tavanomaisten polttoaineiden kanssa. Ruostumattomien terästen 304 ja 316 todettiin soveltuvan hyvin käytettäväksi ammoniakin kanssa. Ammoniakki hyväksyttiin turvalliseksi moottoripolttoaineeksi. Ammoniakin myrkyllisyyden vuoksi tarvitaan kuitenkin erilaisia turvatoimenpiteitä. Turvallisuusvaatimuksiksi tunnistettiin: kaasuhälyttimet mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi, säätöventtiilit vuotojen minimoimiseksi, mahdollisuus puhdistaa ammoniakki ilmanvaihtoilmasta ammoniakkipesurissa, ammoniakkikaasun seuranta pakokaasuista. Ammoniakin käyttäminen polttoaineena vaatii henkilökunnan turvallisuuskoulutusta. On tärkeää, että henkilökunta on tietoinen ammoniakin ominaisuuksista, tuntee järjestelmän hyvin, osaa toimia onnettomuuden sattuessa

Kuinka vasikat oppivat käyttämään juottoautomaattia?

Vasikoiden alkukasvatuksen vaikutuksesta juottoautomaatin käytön oppimiseen on vain vähän tietoa.Tiedetään, että emäänsä imeneet vasikat ovat oppineet paremmin imemään imettäjälehmää kuin tuttiämpäristäjuoneet. Ei ole tutkittua tietoa, kuinka varhainen imemiskokemus vaikuttaa vasikoidenjuottoautomaatin käytön oppimiseen. Emänsä kanssa olleet vasikat eivät ole tottuneet ihmisen käsittelyynniin kuin yksilökarsinaan juotetut vasikat. Tämä voi vaikeuttaa vasikoiden opettamista juottoautomaatinkäyttöön.Jokioisissa Minkiön tutkimusnavetassa tehtiin koe, jossa 41 vasikkaa blokitettiin syntymäjärjestyksessäja arvottiin satunnaisesti koeryhmiin. Neljän ensimmäisen poikimisen jälkeisen päivän ajan vasikatolivat joko emänsä kanssa poikimiskarsinassa (EMO) tai yksilökarsinoissa, joissa saivat ternimaidonjoko avoimesta ämpäristä (ÄMPÄRI) tai tuttiämpäristä (TUTTI). Ternimaitokauden jälkeisenäaamuna n. klo 7.30 (testipäivä 1) yksi vasikka jokaisesta koeryhmästä laitettiin juottoautomaattikarsinaan,jossa oli ennestään kuusi kokenutta vasikkaa (kaksi kustakin käsittelystä, ikä 21±2 pv). Josvasikat eivät olleet kertaakaan onnistuneesti juoneet itse juottoautomaatista, ne ohjattiin automaatilleklo 12.30. Seuraavan kerran vasikat ohjattiin automaatille tarvittaessa klo 17.30 ja seuraavana aamunaklo 7.30 jne.Juottoautomaatin antamista tiedoista laskettiin keskimääräisen juontikerran pituus ja juontimäärätneljän ensimmäisen päivän aikana. Juottoautomaattia videoitiin 48 ensimmäistä tuntia. Videoista rekisteröitiinvasikoiden viettämä aika juottoautomaatin ovensuulla, kun automaatti oli tyhjä tai siellä olitoinen vasikka/hoitaja (suhteessa ovella vietettyyn kokonaisaikaan). Lisäksi laskettiin opetuskertojenmäärät. Kolme vanhinta vasikkaa (yksi kustakin käsittelystä) siirrettiin pois karsinasta testipäivänä 4.Ryhmien väliset erot testattiin sekamallilla.Ensimmäisenä päivänä TUTTI -vasikat olivat juottoautomaatin ovensuussa enemmän kuin EMOtaiÄMPÄRI- vasikat silloin, kun hoitaja oli automaatissa opettamassa toisia vasikoita (16 ± 7 % ja 1 ±0.5 % tai 5 ± 3 %, p=0.009 ja p=0.05.). Toisena päivänä suurempi osuus EMO- vasikoista tarvitsiopetusta juottoautomaatin käyttöön kuin TUTTI- ja ÄMPÄRI – vasikoista (77 % ja 36 % tai 43 %,p=0.07). TUTTI -vasikat joivat kahtena ensimmäisenä päivänä nopeammin kuin muiden ryhmien vasikat.Maidonkulutuksessa ei havaittu eroja käsittelyjen välillä.Tuttiämpäristä juoneet vasikat käyttivät juottoautomaatin tuttia tehokkaammin kuin avoämpäristäjuoneet tai emosta imeneet vasikat. Maidon juominen imemällä oli yksilökarsinoiden vasikoille kentiespalkitsevampi kokemus kuin juominen avoämpäristä ja vasikat leimautuivat vahvemmin ihmiseen.Vieroitus emästä ja vähäinen ihmiskontakti lienee vaikeuttanut emon alla pidettyjen vasikoiden oppimista

GDNF Selectively Induces Microglial Activation and Neuronal Survival in CA1/CA3 Hippocampal Regions Exposed to NMDA Insult through Ret/ERK Signalling

The glial cell line-derived neurotrophic factor (GDNF) is a potent survival factor for several neuronal populations in different brain regions, including the hippocampus. However, no information is available on the: (1) hippocampal subregions involved in the GDNF-neuroprotective actions upon excitotoxicity, (2) identity of GDNF-responsive hippocampal cells, (3) transduction pathways involved in the GDNF-mediated neuroprotection in the hippocampus. We addressed these questions in organotypic hippocampal slices exposed to GDNF in presence of N-methyl-D-aspartate (NMDA) by immunoblotting, immunohistochemistry, and confocal analysis. In hippocampal slices GDNF acts through the activation of the tyrosine kinase receptor, Ret, without involving the NCAM-mediated pathway. Both Ret and ERK phosphorylation mainly occurred in the CA3 region where the two activated proteins co-localized. GDNF protected in a greater extent CA3 rather than CA1 following NMDA exposure. This neuroprotective effect targeted preferentially neurons, as assessed by NeuN staining. GDNF neuroprotection was associated with a significant increase of Ret phosphorylation in both CA3 and CA1. Interestingly, confocal images revealed that upon NMDA exposure, Ret activation occurred in microglial cells in the CA3 and CA1 following GDNF exposure. Collectively, this study shows that CA3 and CA1 hippocampal regions are highly responsive to GDNF-induced Ret activation and neuroprotection, and suggest that, upon excitotoxicity, such neuroprotection involves a GDNF modulation of microglial cell activity

Meriympäristöön ja meripelastukseen liittyvät keskeiset sopimukset ja lainsäädäntö - Vastuut Suomenlahden alusöljyvahingoissa

The aim of the thesis is to examine division of the liabilities in the accidents causing oil pollution on the Gulf of Finland. In addition the study will concentrate on both the national and international legislation and conventions of sea environment, pollution and maritime safety. Study purpose is to find out essential facts affecting the operation and prevention of the vessel source pollution of large ships. Research has close connections to the METKU project at Merikotka Research Centre. The project concentrates on the development of maritime safety. Research is based on the examination of international conventions, the national and EU legislation and instructions. The examination is made by the literature, Internet, database as Finlex, Edilex and EUR-lex and subject interviews to find out the practice. Based on research results it is proposed that the international development work and cooperation for maritime safety and environment should continue. Especially should be concentrated on the fast and productive cooperation with shipping companies and classification societies. There is also need to define the liabilities for the parties engaged to oil destruction operations on outer territorial waters, economic zone and at high seas. Vulnerable nature of the sea area needs active operations to prevent oil accidents continuously. Legislation and conventions are important instruments for the development of maritime safety and pollution prevention but often tardy when needed fast and up-to-date instructions and manoeuvre as on the Gulf of Finland.Työssä tarkastellaan vastuiden jakautumista Suomenlahdella tapahtuvissa alusöljyonnettomuustilanteissa. Lisäksi tarkastellaan niihin liittyvää meriympäristön, pilaamisen ja meriturvallisuuden keskeistä kansainvälistä merioikeutta ja Suomen lainsäädäntöä. Työn tavoitteena oli selvittää oleelliset seikat, jotka vaikuttavat suurille aluksille tapahtuvien alusöljyvahinkojen hoitamiseen ja ehkäisemiseen. Tutkimus liittyy läheisesti Merikotka -tutkimuskeskuksen METKU-hankkeeseen, jossa keskitytään meriturvallisuuden kehittämiseen. Tutkimus pohjautuu kansainvälisten sopimusten, Suomen ja EU-lainsäädännön sekä ohjeiden tarkasteluun. Tarkastelu on tehty alan kirjallisuuden, internetin ja tietokantojen, kuten Finlexin, Edilexin ja EUR-Lexin avulla. Lisäksi työssä on tehty teemahaastatteluita käytännön selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella työssä esitetään, että meriympäristöön ja turvallisuuteen liittyvää kansainvälistä kehitys- ja yhteistyötä jatketaan. Erityistä huomiota olisi hyvä kiinnittää nopeaan ja tulokselliseen yhteistyöhön varustamoiden ja luokituslaitosten kanssa. Todennäköisesti tarvitaan tarkennuksia myös öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen vastuiden jakautumiseen aluemerellä, talousvyöhykkeellä ja aavalla merellä. Suomenlahden herkkä meriympäristö tarvitsee jatkuvasti aktiivisia toimenpiteitä öljyonnettomuuksien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen. Kansallinen ja EU-lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset ovat turvallisuuden ja ympäristöriskien laajuuden ja ajankohtaisuuden kannalta usein liian hitaita, vaikkakin jatkokehityksen kannalta välttämättömiä instrumentteja

Safe working environment in laboratories dealing with ammonia

<p>This report is describing safe working environment laboratories working with ammonia.</p><p>Due to the high toxicity level of ammonia, safety is one of the main concerns to address. Since ammonia use as fuel in ICE's is currently in testing phase early learning from the ammonia engine laboratories can provide essential knowledge on usage of ammonia as fuel and how to operate it safely. Ammonia engine laboratory testing teams contributed to this report providing knowledge on how they have operated the ammonia engine and the fuel system during testing.</p><p>The report also provides background knowledge on properties of ammonia and on the health hazard of ammonia.</p><p> </p><p>Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or CINEA. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.</p&gt

Revised Finnish classification of indoor climate 2018

The Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate (FiSIAQ) introduced a Classification of Indoor Climate, Construction Cleanliness, and Finishing Materials in 1995. The Classification of Indoor Climate has been revised to meet the new Decree on indoor air quality and ventilation, European standards and experience from users of the classification. The most significant change is that target values for concentration and the in/out ratio of fine particles have been added. Other adjustments have been made to ensure good indoor environment and energy efficiency, but with reasonable investments. The criteria for emissions from building material and furniture were also updated. The Building Information Foundation RTS sr has run the M1-labelling of building products since 1996. The voluntary approach has been proven to improve the IAQ in new buildings and to reduce emissions from building materials. The Classification of Indoor Environment 2018 is integrated part of the new RTS Environmental Classification system

A2B5+/GFAP+ Cells of Rat Spinal Cord Share a Similar Lipid Profile with Progenitor Cells : A Comparative Lipidomic Study

The central nervous system (CNS) harbors multiple glial fibrillary acidic protein (GFAP) expressing cell types. In addition to the most abundant cell type of the CNS, the astrocytes, various stem cells and progenitor cells also contain GFAP+ populations. Here, in order to distinguish between two types of GFAP expressing cells with or without the expression of the A2B5 antigens, we performed lipidomic analyses on A2B5+/GFAP+ and A2B5-/GFAP+ cells from rat spinal cord. First, A2B5+/GFAP- progenitors were exposed to the leukemia inhibitory factor (LIF) or bone morphogenetic protein (BMP) to induce their differentiation to A2B5+/GFAP+ cells or A2B5-/GFAP+ astrocytes, respectively. The cells were then analyzed for changes in their phospholipid, sphingolipid or acyl chain profiles by mass spectrometry and gas chromatography. Compared to A2B5+/GFAP- progenitors, A2B5-/GFAP+ astrocytes contained higher amounts of ether phospholipids (especially the species containing arachidonic acid) and sphingomyelin, which may indicate characteristics of cellular differentiation and inability for multipotency. In comparison, principal component analyses revealed that the lipid composition of A2B5+/GFAP+ cells retained many of the characteristics of A2B5+/GFAP- progenitors, but their lipid profile was different from that of A2B5-/GFAP+ astrocytes. Thus, our study demonstrated that two GFAP+ cell populations have distinct lipid profiles with the A2B5+/GFAP+ cells sharing a phospholipid profile with progenitors rather than astrocytes. The progenitor cells may require regulated low levels of lipids known to mediate signaling functions in differentiated cells, and the precursor lipid profiles may serve as one measure of the differentiation capacity of a cell population.Peer reviewe