Arterial stiffness and vascular complications in patients with type 1 diabetes: The finnish diabetic nephropathy (FinnDiane) study

While patients with type 1 diabetes (T1D) are known to suffer from early cardiovascular disease (CVD), we examined associations between arterial stiffness and diabetic complications in a large patient group with T1D.This study included 807 subjects (622 T1D and 185 healthy volunteers (age 40.6 ± 0.7 versus 41.6 ± 1.2 years; P = NS)). Arterial stiffness was measured by pulse wave analysis from each participant. Furthermore, information on diabetic retinopathy, nephropathy, and CVD was collected. The renal status was verified from at least two out of three urine collections.Patients with T1D without signs of diabetic nephropathy had stiffer arteries measured as the augmentation index (AIx) than age-matched control subjects (17.3% ± 0.6% versus 10.0% ± 1.2%; P0.001). Moreover, AIx (OR 1.08; 95% CI 1.03-1.13; P = 0.002) was associated with diabetic laser-treated retinopathy in patients with normoalbuminuria in a multivariate logistic regression analysis. The same was true for AIx and diabetic nephropathy (1.04 (1.01-1.08); P = 0.004) as well as AIx and CVD (1.06 (1.00-1.12); P = 0.01) in patients with T1D.Arterial stiffness was associated with microvascular and macrovascular complications in patients with T1D

Laulunopettajista puheopettajiksi

Opinnäytetyömme on kehityskertomus kahden laulupedagogiopiskelijan pyrkimyksistä laajentaa ammattitaitoaan täyteen kapasiteettiinsa. Keskitymme työssämme laulunopettajan mahdollisuuksiin toimia myös puheäänen kehittämisen ja huollon ohjaajina. Tutkimme näitä mahdollisuuksia käytännön toiminnassa, ja keskeinen osa opinnäytetyötämme olikin terveen puheäänenkäytön kurssin järjestäminen. Kohderyhmänä ovat selkeää ja kestävää puheääntä työssään tarvitsevat aikuiset, joilla ei ole puheterapiaa tai foniatrin apua vaativia vakavia ääniongelmia. Olemme pyrkineet työssämme käsittelemään äänenkäyttöä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti psykofyysisenä ilmiönä. Aloitimme suunnittelemalla ja toteuttamalla äänenkäytön kurssin opettajille keväällä 2007. Opinnäytetyömme sisältää taustaa äänenkäytön perusteista ja yleisimmistä ongelmista, kuvauksen kurssin suunnittelemisesta ja läpiviennistä sekä kurssia varten tekemämme opetusmateriaalin. Opetusmateriaalin harjoitukset ovat laulunopettajien yleisesti käyttämiä lihastasapaino-, hengitys- ja ääniharjoituksia, joissa ei kuitenkaan vaadita laulamista tai laulutaitoa. Työmme tavoitteena on tuoda laulajille itsestään selvä äänenhuolto osaksi jokaisen työ- ja arkielämää. Tämän vuoksi käyttämämme harjoitukset voi tehdä missä tahansa, eikä niihin vaadita apuvälineitä tai kohtuuttomasti aikaa. Opinnäytetyön myötä olemme saaneet uusia työtilaisuuksia, joten tavoitteemme ammattitaitomme kehittämisestä on toteutunut. Toisaalta se myös osoittaa, että äänenkäytön opetukselle on kysyntää

Täsmälaulusta kohti soinnillista vuolautta : laulunopettaja kuorosoinnin kehittäjänä ja uudistajana

Suomessa on monia harrastajakuoroja, jotka ovat maailman huipulla sävelpuhtaudessa ja rytmisessä tarkkuudessa. Soinnin yhtenäisyys ja monipuolisuus olisi hyvä saada kehitettyä yhtä korkealle tasolle. Kuoronjohtajilla on koko ajan enemmän kiinnostusta kuorojen soinnilliseen kehittämiseen, ja tässä voidaan tarvita laulunopettajan ammattitaitoa. Opinnäytetyössäni tarkastelen laulunopettajan roolia kuorosoinnin kehittäjänä. Vertailen ja yhdistän vallitsevia käytäntöjä akustiseen ja äänifysiologiseen tutkimukseen. Tarvittavilta osin pyrin myös kyseenalaistamaan toimintamalleja ja niiden taustalla vaikuttavia ihanteita. Samalla selkiytän kuorolaulunopettajan ammatillista roolia ja identiteettiä. Esittelen esimerkkejä käyttämistäni harjoituksista, ja myöhemmin tarkoitukseni on koostaa harjoituksista laajempi, julkaistava kokoelma. Kirjoittamiseni taustalla on työskentelyni sekakuoro Dominanten kanssa. Olen pitänyt päiväkirjaa kuoron viikoittaisista äänenavauksista tammikuusta 2013 huhtikuuhun 2014. Syyskuussa 2013 toteutettuun kyselyyni äänenavauksen merkityksestä laulajille ja kuorolle vastasi seitsemän Dominanten laulajaa. Kuorolaisten olisi hyvä ymmärtää äänenhuollon ja sointityöskentelyn merkitys. Tämän takia on tärkeää, että laulunopettaja ja kuoronjohtaja työskentelevät yhdessä niin, että syntyy yhteys ääniharjoitusten ja ohjelmiston välillä. Kehittämässäni äänenavausmallissa yhdistyvät lämmittely ja yleinen soinnin kehittäminen sekä täsmäharjoitukset kulloinkin harjoiteltavaan ohjelmistoon. Perinteisesti maassamme on lähestytty kuorosointia sävelpuhtaus edellä. Tämä voi johtaa varovaiseen ja sävyttömään lauluun. Omassa opetustyössäni sävelpuhtaus on lopputulos, ei lähtökohta. Kun kuorolaisten laulutekniikka on vakaalla pohjalla, balanssi on kohdallaan ja tekstin tuottaminen ja fraseeraus yhtenäisiä, kuoron virittämisen pitäisi olla helppoa. Tällöin laulajat myös pystyvät terveellä äänenkäytöllä tuottamaan eri tyylien vaatimia sävyjä.In Finland, there are many amateur choruses that are world class in intonation and rhythmic accuracy. The next challenge is to bring the choral sound and blend to the same level. Choral conductors have a growing interest in developing a more vibrant and modifiable sound for their choruses, and often they need vocal coaches to help them achieve this. In my thesis, I examine the vocal coach’s role in developing choral sound and blend. I compare and bring together the practical level and the physiological and acoustic research and, when necessary, I question the practices and the ideals behind them. I also clarify the role and identity of a choral vocal coach and present examples of the exercises that I use in my own work. Later on I am planning to publish a more extensive collection of vocal exercises for choral use. The material for my thesis is based on my work with the Dominante mixed chorus. I made notes of their weekly warm-up sessions from January 2013 to April 2014. In September 2013, I conducted a survey on choral warm-ups, and seven members of Dominante an-swered and thus provided insights into singers’ motivation and needs. It is necessary that choral singers understand the importance of vocal care. This requires co-operation between the voice teacher and the conductor, so that there is a direct link between vocal exercises and the repertoire that is being rehearsed. This is the main goal of my ”warm-up and blending” reform. Traditionally, the Finnish approach to choral sound has been based on pitch perfection. This may lead to meticulous and colourless singing. In my teaching, pitch perfection is the natural outcome, not the starting point. When the singers have a solid technical base, the balance is good and text and phrasing are uniform, it should be easy to fine-tune the chorus. This also gives singers tools to create different sounds and colours in different music styles, without straining their voices