Neuvolaikäisen lapsen vanhemmille annettava rokotusohjaus

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hyvinkää Sosiaali,- terveys,- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma Lahti Laura ja Räikkönen Elisa Neuvolaikäisen lapsen vanhemmille annettava rokotusohjaus Vuosi 2011 Sivumäärä 62 Tässä työssä käsitellään kansallista rokotusohjelmaa ja siihen liittyvää neuvolaikäisten lasten vanhempien ohjausta. Kansallinen rokotusohjelma on uudistunut viime vuosien aikana ja siihen on lisätty uusia rokotteita. Esimerkiksi vuonna 2010 on rokotusohjelmaan lisätty kaikille lapsille annettava pneumokokkirokote. Rokotusohjelman muutosten vuoksi, siihen liittyvä ohjauksen tarve on lisääntynyt. Vanhemmat kaipaavat yhä tarkempaa tietoa rokotuksista ja niiden tarpeellisuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vanhempia varten kirjallisuuskatsaukseen perustuva esite lasten rokotteilla ehkäistävistä infektiotaudeista ja rokotusohjelman mukaisista rokotuksista. Lisäksi esite toimii terveydenhoitajan työvälineenä, kun hän ohjaa perheitä. Opinnäytetyö oli osa Lapsen ja nuoren hyvä arki 2008–2011 –hanketta. Työ toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien kanssa. Työn menetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rokottajan käsikirjan Internet -versioon 2010. Internet -version käyttö on mahdollistanut rokotteista saatavilla olevan, uusimman tiedon hankkimisen. Lisäksi tässä työssä on käytetty Ovid-, ja Laurus-tietokantoja tiedon hankkimiseen. Esitteen teksti perustuu kirjallisuuskatsauksen avulla saatuihin tietoihin. Sen sisältö koottiin teoriaosuuden pohjalta ja siihen poimittiin oleellisimmat asiat rokotteilla ehkäistävistä infektiotaudeista, rokotteista ja rokottamisesta. Lisäksi tarkoituksena on antaa lasten vanhemmille hyödyllistä tietoa, jota he tarvitsevat tehdessään lasta koskevia rokotuspäätöksiä ja hoitaessaan rokotteen saanutta lastaan. Esite toimii terveydenhoitajien apuvälineenä neuvoloissa ja myös muiden terveysalan ammattilaisten antaman ohjauksen tukena. Se mahdollistaa keskustelun syntymistä ja toivomme sen herättävän vanhemmissa kysymyksiä terveydenhoitajalle. Se voidaan antaa jo lasta odottavalle perheelle, jotta perhe voi keskustella rokotuksiin liittyvistä asioista jo raskausaikana. Tilaaja on arvioinut esitteen tekstiä ja antanut siitä tekijöille palautetta. Tällä tavoin tilaaja on arvioinut myös sen käyttökelpoisuutta käytännön työssä. Lisäksi esitettä ovat lukeneet ja arvioineet useat vanhemmat, joilla on neuvolaikäisiä lapsia. Vanhemmat ovat todenneet esitteen selkeäksi ja hyödylliseksi itselleen, lisäksi he ovat antaneet kehitysehdotuksia. Esite on luovutettu Hyvinkään kaupungille InDesign –ohjelmalla taitettuna versiona ja tässä työssä se on liitteenä Word-tiedostona. Asiasanat: rokottaminen, neuvolaikäinen lapsi, kansallinen rokotusohjelma, tartuntataudit, ohjausLaurea University of Applied Sciences Abstract Hyvinkää Health Care, Social Services and Sport Degree Programme in Nursing Laura Lahti ja Elisa Räikkönen Guidance of vaccination to parents who have under 7-year-old children Year 2011 Pages 62 In this thesis the national vaccination program and parents guidance considering childrens´ vaccinations are discussed. National vaccination program has been renewed during past years and new vaccinations have been added in it. For example, the pneumococcus vaccine which is given to all children, was added into the program in 2010. Because the vaccination program has changed parents need more specific information about vaccines and why they are necessary. The purpose of this thesis was to compile a brochure for childrens´ parents. In this brochure there is information about infectious diseases that can be prevented by vaccines given to children and information about vaccines included in the national vaccination program. The brochure is a good aid for public health nurses when they advise parents. The thesis was part of the project Lapsen ja nuoren hyvä arki 2008-2011. The study was conducted in co-operation with Hyvinkää´s public health nurses working in child health clinics. The method used was literature review. This literature review was primaly based on the Internet version of the Vaccinator´s handbook compiled by Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Using this Internet version made it possible to get the latest information about vaccines. Laurus and Ovid databases were also used as sources of information. The brochure was compiled from the information in literature review. Essential facts related to vaccines, infectious diseases and vaccination were included in it. The purpose of the brochure is to give to the parents useful information that they need, for example, when they make decisions considering their childrens´ vaccinations. The brochure works as a tool for public health nurses in child health clinics and as an aid for other health care professionals when they guide people. The brochure makes it possible for parents to discuss vaccination and ask questions from public health nurse if needed. It can be given to families who are expecting a baby because it is important that the parents have discussed vaccination before the child is born. The partner in cooperation has evaluated the usability of the brochure for practical purposes and has given feedback of it. The brochure has also been read by numerous parents who have children under seven. Parents have also evaluated the content and usefulness of it and they have discovered the brochure to be clear and useful. The brochure has been given to the city of Hyvinkää as a version in InDesign program and it is an attachment at the end of this thesis as a word file. Keywords: vaccination, a child aged 0-6 years, national vaccination program, infectious diseases, guidanc

FGF signaling in neurogenesis and patterning of the developing midbrain and anterior hindbrain

Embryonic midbrain and hindbrain are structures which will give rise to brain stem and cerebellum in the adult vertebrates. Brain stem contains several nuclei which are essential for the regulation of movements and behavior. They include serotonin-producing neurons, which develop in the hindbrain, and dopamine-producing neurons in the ventral midbrain. Degeneration and malfunction of these neurons leads to various neurological disorders, including schizophrenia, depression, Alzheimer s, and Parkinson s disease. Thus, understanding their development is of high interest. During embryogenesis, a local signaling center called isthmic organizer regulates the development of midbrain and anterior hindbrain. It secretes peptides belonging to fibroblast growth factor (FGF) and Wingless/Int (Wnt) families. These factors bind to their receptors in the surrounding tissues, and activate various downstream signaling pathways which lead to alterations in gene expression. This in turn affects the various developmental processes in this region, such as proliferation, survival, patterning, and neuronal differentiation. In this study we have analyzed the role of FGFs in the development of midbrain and anterior hindbrain, by using mouse as a model organism. We show that FGF receptors cooperate to receive isthmic signals, and cell-autonomously promote cell survival, proliferation, and maintenance of neuronal progenitors. FGF signaling is required for the maintenance of Sox3 and Hes1 expression in progenitors, and Hes1 in turn suppresses the activity of proneural genes. Loss of Hes1 is correlated with increased cell cycle exit and premature neuronal differentiation. We further demonstrate that FGF8 protein forms an antero-posterior gradient in the basal lamina, and might enter the neuronal progenitors via their basal processes. We also analyze the impact of FGF signaling on the various neuronal nuclei in midbrain and hindbrain. Rostral serotonergic neurons appear to require high levels of FGF signaling in order to develop. In the absence of FGF signaling, these neurons are absent. We also show that embryonic meso-diencephalic dopaminergic domain consists of two populations in the anterior-posterior direction, and that these populations display different molecular profiles. The anterior diencephalic domain appears less dependent on isthmic FGFs, and lack several genes typical of midbrain dopaminergic neurons, such as Pitx3 and DAT. In Fgfr compound mutants, midbrain dopaminergic neurons begin to develop but soon adopt characteristics which highly resemble those of diencephalic dopaminergic precursors. Our results indicate that FGF signaling regulates patterning of these two domains cell-autonomously.Väitöskirjatyössäni olen tutkinut fibroblastikasvutekijöiden (FGF) merkitystä keskiaivojen sekä taka-aivojen etuosan kehitykselle käyttämällä hiiren alkiota tutkimusmallina. Aikuisen selkärankaisen aivojen aivorunko ja pikkuaivot muodostuvat alkionkehityksen aikana keski- ja taka-aivoiksi kutsutulta alueelta. Aikuisella aivorunko sisältää useita hermosolutumakkeita joita tarvitaan liikkeiden ja käytöksen säätelyyn. Näihin kuuluvat esimerkiksi serotoniinia tuottavat hermosolut, jotka kehittyvät taka-aivojen alueella, sekä dopamiinia tuottavat hermosolut, jotka puolestaan muodostuvat keskiaivojen alueella. Näiden solujen heikentynyt toiminta tai kuolema johtaa erilaisiin neurologisiin sairauksiin, kuten masennukseen, skitsofreniaan, tai Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin. Sekä diagnostiikan että hoitomuotojen kehittäminen vaativat ymmärtämystä niistä mekanismeista, jotka vaikuttavat näiden hermosolujen kehitykseen. Alkionkehityksen aikana paikallinen viestikeskus, nimeltään istminen säätelijä, säätelee keskiaivojen ja taka-aivojen etuosan kehitystä. Tämä viestikeskus koostuu joukosta soluja, jotka erittävät ympäristöönsä FGF sekä Wingless/Int-perheisiin kuuluvia viestimolekyylejä. Nämä molekyylit kulkeutuvat naapurisoluihin, joissa ne sitoutuvat solun pinnalla sijaitseviin kohdereseptoreihinsa. Sitoutuminen käynnistää solunsisäisen viestinvälitysverkoston, joka johtaa muutoksiin geenien ilmenemisessä ja proteiinien toiminnassa. Tämä puolestaan vaikuttaa solujen jakautumiseen, elinkykyyn, kaavoittumiseen ja hermostolliseen erilaistumiseen. Väitöskirjatyössäni poistin FGF-viestejä vastaanottavia reseptoreita hiiren alkion keski- ja taka-aivojen soluista, ja tutkin mitä vaikutuksia tällä on aivojen varhaiskehitykselle. Tulokset osoittavat, että kolme eri FGF reseptoria vastaanottaa istmisen säätelijän alueelta tulevia viestimolekyylejä, ja näiden reseptorien yhteistoimintaa tarvitaan solujen elinkyvyn, jakautumisen, sekä hermostollisten esiastesolujen säilymiselle. FGF viestinnän vähentyminen johti hermokantasolujen määrän vähenemiseen keskiaivojen alueella, kun ne alkoivat erilaistua hermosoluiksi liian varhain. Lisäksi laajamittainen solukuolema surkastutti sekä pikkuaivot että keskiaivojen kuulo- ja näköhavaintoja välittävät alueet. Puutteellinen FGF-viestintä johti myös kehityshäiriöihin serotoniinia tuottavissa sekä dopamiinia tuottavissa hermosolupopulaatioissa. Tutkimuksen tulokset paljastivat yllättäen myös, että alkion keski- ja väliaivojen alueella sijaitsevat dopamiinia tuottavien hermosolujen esiasteet koostuvat itse asiassa kahdesta eri populaatiosta, jotka reagoivat eri lailla FGF-viestinnän vähenemiseen

Kielen oppimista tutkimassa

Paula Kalaja, Riikka Alanen & Hannele Dufva (toim.): Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. Helsinki: Finn Lectura 2011. 220 s. ISBN 978-951-792-494-8

"Ich fand die Verbkonjugation gar nicht so schlimm!" : Die mündliche Sprachkompetenz finnischer Deutschlernender unter dem Aspekt der grammatischen Korrektheit

This study investigates grammatical accuracy as a part of Finnish upper secondary school students oral proficiency in German. It examines how the students, assessed on different proficiency levels, master the German word order and verbal inflection in their L2 speech. In addition, the study surveys the opinions of German language teachers about the concepts which occur in the proficiency level descriptions (e.g., comprehensibility, basic grammar error) and about the significance of grammatical accuracy for comprehensibility. The corpus consists of 1) videotaped test performances of 59 students, 2) CEFR-based proficiency level assessments of 12 Finnish German teachers, and 3) written answers and the recordings of assessment discussions of six German GFL teachers. The study was carried out mainly as a qualitative case study (methods including performance analysis and content analysis), but some quantitative methods were used, too (such as Multi-Facet Rasch Measurement analysis and descriptive statistics). The results illuminate how the mastery of word order and verbal inflection develop from one proficiency level to another. From the level A1.2 on, the word order of simple declarative clauses and questions, the infinitive forms and the present tense conjugation of haben and sein are mastered, followed by the present tense of regular verbs on the level A1.3 and the so-called verbal bracket structure and the present tense of irregular verbs on the level A2.1. On the level A2.2, the inversion in simple clauses and the present tense conjugation of modal verbs are acquired. From the level B1.1 on, the inversion is mastered also in complex phrases beginning with a subordinate clause. Moreover, the students master the word order of subordinate clauses and the perfect tense. The teacher comments reveal that the concepts used in the assessment scale are interpreted in various ways. Pronunciation, lack of fluency, and vocabulary problems are mentioned more often than deficiencies in grammar as factors that impair comprehensibility. However, the accumulation of errors is seen as distracting. Regarding distracting grammatical errors, errors in verbal inflection and syntax are mentioned the most often. These phenomena are highlighted in the definitions of a basic grammar error, too. Key words: oral proficiency, German language, grammatical accuracy, word order, verbal inflection, language assessment, comprehensibilityVieraan kielen oppimiseen, kielitaidon arviointiin sekä puhutun kielen tutkimukseen liittyvässä väitöstutkimuksessani tarkastellaan oikeakielisyyttä osana lukiolaisten saksan suullista kielitaitoa. Keskeisenä tavoitteena on tukea opettajia suullisen kielitaidon arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa antamalla konkreettista tietoa oppijankielen piirteistä kielitaidon tasolta toiselle siirryttäessä sekä oikeakielisyyden vaikutuksesta ymmärrettävyyteen. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka eri taitotasoille arvioidut opiskelijat hallitsevat saksan sanajärjestyksen ja verbin taivutuksen puheessaan. Lisäksi kartoitetaan saksanopettajien näkemyksiä arviointiasteikossa esiintyvistä käsitteistä (mm. ymmärrettävyys, peruskielioppivirhe) ja oikeakielisyyden merkityksestä oppijanpuheen ymmärrettävyyden kannalta. Aineisto koostuu kolmesta osasta: 1) suomalaisten lukiolaisten videoidut testisuoritukset, 2) suomalaisten saksanopettajien numeeriset taitotasoarvioinnit opiskelijoiden suorituksista ja 3) saksalaisten saksanopettajien kirjalliset avovastaukset sekä arviointikeskustelujen tallenteet. Pääasiallinen tutkimusote on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa hyödynnetään myös kvantitatiivisia menetelmiä. Tulokset osoittavat odotetusti, että sekä sanajärjestyksen että verbin taivutuksen hallinta kehittyy taitotasolta toiselle siirryttäessä. Tulosten avulla oikeakielisyyden taitotasokuvauksia pystytään tarkentamaan saksan osalta konkreettisilla esimerkeillä, jotka voivat helpottaa asteikoiden käyttöä arviointityössä. Lisäksi opetuksessa voidaan oikeassa vaiheessa korostaa tiettyjä rakenteita ja keskittyä niihin, jotka ovat keskeisiä ymmärrettävyyden ja kommunikaation onnistumisen kannalta. Opettajien vastauksista selviää, että asteikossa esiintyvät käsitteet tulkitaan eri tavoin, mikä saattaa vaikuttaa arvioinnin luotettavuuteen. Ymmärrettävyyttä haittaaviksi asioiksi opiskelijoiden puheessa koetaan useammin ääntäminen, sujuvuuden puute ja sanasto-ongelmat kuin puutteet kieliopissa. Kuitenkin virheiden kasaantuminen koetaan häiritseväksi. Häiritsevimpinä kielioppivirheinä pidetään useimmin puutteita verbin taivutuksessa ja syntaksissa. Nämä ilmiöt korostuvat myös opettajien peruskielioppivirheen määritelmissä. Saksan suullisen kielitaidon opetuksessa ja arvioinnissa kannattaisikin keskittyä oikeakielisyyden osalta näihin rakenteisiin. Avainsanat: suullinen kielitaito, saksan kieli, oikeakielisyys, sanajärjestys, verbin taivutus, kielitaidon arviointi, ymmärrettävyy

Die mündliche Sprachkompetenz finnischer Deutschlernender aus Sicht der grammatikalischen Korrektheit : Eine Fehleranalyse im Rahmen des HY-TALK-Projekts

Tutkielman päätavoitteena on analysoida suomalaisten, saksaa opiskelevien lukiolaisten suullisen testin suorituksia kielen oikeellisuuden näkökulmasta virheanalyysin avulla. Aineistona on osa Helsingin yliopiston HY-TALK-hankkeen saksan kielen tutkimusaineistosta: videoinnit suullisen kielitaidon testeistä sekä asiantuntijaraadin arvioinnit suorituksista. Koska aineisto on suullinen, tutkielmassa tarkastellaan aluksi suullisen kielen piirteitä. Virheanalyysin pohjana ovat muun muassa Corderin, Nickelin, Kleppinin ja Jamesin esittämät teoriat. Tutkielmassa analysoidaan kolmentoista, selkeästi joko A1.3- tai A2.2-taitotasolle arvioidun opiskelijan suoritukset. Virheanalyysin tavoitteena on saada selville kielioppivirheiden määrät, kullekin taitotasolle tyypilliset kielioppivirheet sekä selvittää tasojen välisiä eroja. Virheanalyysissä ei huomioida leksikaalisia eikä ääntämisvirheitä, vaan keskitytään morfologisiin ja syntaktisiin virheisiin. Virheet jaotellaan eri virheluokkiin (nominaalilausekkeiden deklinaatio, pronomini, taipumattomat sanaluokat, kysymyssanat, kieltoilmaukset, verbit ja lauserakenne) ja ne tilastoidaan taulukoihin. Lisäksi pohditaan virheiden syitä sekä virheiden vaikutusta kielen ymmärrettävyyteen. Jälkimmäistä selvitetään saksaa äidinkielenään puhuvan, kolmihenkisen raadin avulla. Raadin sekä numeeriset että verbaaliset arvioinnit ovat myös osa tutkielman aineistoa. Toinen tutkielman päätavoite on opetussuunnitelman taitotasoasteikon validointi. Tarkoituksena on selvittää oikeellisuuden taitotasokuvausten toimivuutta arvioinnissa A1.3- ja A2.2-tasojen osalta. Tätä tavoitetta varten selvitetään myös kielitaidon arvioinnin taustalla olevia teorioita. HY-TALK-asiantuntijaraadin arviointeja verrataan virheanalyysin tuloksiin korrelaatiokertoimen ja regressiosuoran avulla. Virheanalyysin perusteella voidaan todeta, että molemmilla tasoilla olevat opiskelijat tekevät eniten virheitä nominaalilausekkeiden deklinaatiossa (A2.2-tasolla 60,0 prosenttia kaikista virheistä ja A1.3-tasolla 42,2 prosenttia). A1.3-tasolle arvioidut opiskelijat tekevät paljon virheitä myös verbeissä ja lauserakenteissa, kun taas A2.2-tason opiskelijat hallitsevat nämä rakenteet paremmin. A1.3-tasolle arvioidut opiskelijat tekevät enemmän virheitä (22,10 virhettä sataa sanaa kohden) kuin A2.2-tasolle arvioidut (9,80 virhettä sataa sanaa kohden). Virheiden syitä ovat muun muassa testitilanne, puhekumppanin vaikutus ja interferenssi. Kielen ymmärrettävyyteen vaikuttavat saksalaisen raadin mukaan kielioppivirheiden lisäksi muun muassa puheen sujuvuus ja leksikaaliset ongelmat. Vakavimpina virheinä pidetään virheitä lauserakenteessa, sillä ne haittaavat usein ymmärrettävyyttä. Deklinaatiovirheitä puolestaan ei yleensä pidetä vakavina virheinä. Taitotasokuvaukset toimivat A1.3- ja A2.2-tasojen osalta hyvin, sillä virheanalyysin virhemäärät ja HY-TALK-raadin arvioinnit korreloivat keskenään, kun otetaan huomioon molemmat tasot A1.3 ja A2.2. Kielioppivirheiden määrä siis vaikuttaa kielen oikeellisuuden arviointiin. Taitotasokuvauksia olisi kuitenkin joiltain osin syytä tarkentaa ja yhtenäistää esimerkiksi konkreettisten esimerkkien avulla (esim. mikä on peruskielioppivirhe?) ja kuvaamalla myös kielen ymmärrettävyyttä joka tasolla

Teacher Ratings of Executive Function Difficulties in Finnish Children with Combined and Predominantly Inattentive Symptoms of ADHD

School-age children with difficulties in executive functions (EFs) are at risk for substantial academic impairment and poorer developmental outcome. Although Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) is generally associated with weaknesses in EFs, a relatively minimal amount is known about school-related EF difficulties and differences between ADHD subtypes. The present study examined teacher ratings of EF behaviors in 7- to 15-year-old Finnish children with combined symptoms of ADHD (ADHD-C; n =189), predominantly inattentive symptoms (ADHD-I; n = 25), and no ADHD (n = 691). The teacher ratings showed that both ADHD groups had more EF difficulties than controls. Ratings also indicated specific EF profiles for the ADHD subtypes, students with ADHD-I having more wide-ranging EF difficulties in attention as well as initiation, planning, and execution of actions than children with ADHD-C. According to the present findings, the school-related EF difficulties of children with ADHD-I need to be specifically acknowledged. Teacher ratings seem to be sensitive indicators of EF difficulties and distinguish between different kinds of EF profiles. In clinical practice, rating scales with reliable psychometric properties and normative data relevant to the specific cultural environment should be employed.Peer reviewe

Integrating probe-level expression changes across generations of Affymetrix arrays

There is an urgent need for bioinformatic methods that allow integrative analysis of multiple microarray data sets. While previous studies have mainly concentrated on reproducibility of gene expression levels within or between different platforms, we propose a novel meta-analytic method that takes into account the vast amount of available probe-level information to combine the expression changes across different studies. We first show that the comparability of relative expression changes and the consistency of differentially expressed genes between different Affymetrix array generations can be considerably improved by determining the expression changes at the probe-level and by considering the latest information on probe-level sequence matching instead of the probe annotations provided by the manufacturer. With the improved probe-level expression change estimates, data from different generations of Affymetrix arrays can be combined more effectively. This will allow for the full exploitation of existing results when designing and analyzing new experiments

Early prenatal alcohol exposure alters imprinted gene expression in placenta and embryo in a mouse model

Prenatal alcohol exposure (PAE) can harm the embryonic development and cause life-long consequences in offspring's health. To clarify the molecular mechanisms of PAE we have used a mouse model of early alcohol exposure, which is based on maternal ad libitum ingestion of 10% (v/v) ethanol for the first eight days of gestation (GD 0.5-8.5). Owing to the detected postnatal growth-restricted phenotype in the offspring of this mouse model and both prenatal and postnatal growth restriction in alcohol-exposed humans, we focused on imprinted genes Insulin-like growth factor 2 (Igf2), H19, Small Nuclear Ribonucleoprotein Polypeptide N (Snrpn) and Paternally expressed gene 3 (Peg3), which all are known to be involved in embryonic and placental growth and development. We studied the effects of alcohol on DNA methylation level at the Igf2/H19 imprinting control region (ICR), Igf2 differentially methylated region 1, Snrpn ICR and Peg3 ICR in 9.5 embryonic days old (E9.5) embryos and placentas by using MassARRAY EpiTYPER. To determine alcohol-induced alterations globally, we also examined methylation in long interspersed nuclear elements (Line-1) in E9.5 placentas. We did not observe any significant alcohol-induced changes in DNA methylation levels. We explored effects of PAE on gene expression of E9.5 embryos as well as E9.5 and E16.5 placentas by using quantitative PCR. The expression of growth promoter gene Igf2 was decreased in the alcohol-exposed E9.5 and E16.5 placentas. The expression of negative growth controller H19 was significantly increased in the alcohol exposed E9.5 embryos compared to controls, and conversely, a trend of decreased expression in alcohol-exposed E9.5 and E16.5 placentas were observed. Furthermore, increased Snrpn expression in alcohol-exposed E9.5 embryos was also detected. Our study indicates that albeit no alterations in the DNA methylation levels of studied sequences were detected by EpiTYPER, early PAE can affect the expression of imprinted genes in both developing embryo and placenta.Peer reviewe

Molecular Fingerprint and Developmental Regulation of the Tegmental GABAergic and Glutamatergic Neurons Derived from the Anterior Hindbrain

Tegmental nuclei in the ventral midbrain and anterior hindbrain control motivated behavior, mood, memory, and movement. These nuclei contain inhibitory GABAergic and excitatory glutamatergic neurons, whose molecular diversity and development remain largely unraveled. Many tegmental neurons originate in the embryonic ventral rhombomere 1 (r1), where GABAergic fate is regulated by the transcription factor (TF) Tal1. We used single-cell mRNA sequencing of the mouse ventral r1 to characterize the Tal1-dependent and independent neuronal precursors. We describe gene expression dynamics during bifurcation of the GABAergic and glutamatergic lineages and show how active Notch signaling promotes GABAergic fate selection in postmitotic precursors. We identify GABAergic precursor subtypes that give rise to distinct tegmental nuclei and demonstrate that Sox14 and Zfpm2, two TFs downstream of Tal1, are necessary for the differentiation of specific tegmental GABAergic neurons. Our results provide a framework for understanding the development of cellular diversity in the tegmental nuclei.Peer reviewe