Enroth, Linda

Lahti, Laura

Lampio, Terhi

Valkama, Outi

Gerontologia

Finnish

Journal.fi

konferenssikuulumisiaGerontologia 4/2023 383Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa ‒ Kuulumisia  Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden (KaVa ry) syysseminaaristaYhteiskunnan digitalisoitumisella tarkoitetaan muutosta, jossa yhteiskunnan eri sektoreilla digitaaliset ratkaisut ja toimintatavat lisäänty-vät. Kansalaisen näkökulmasta yhteiskunnan digitalisoituminen tarkoittaa, että hän kohtaa arjessaan digitaalisia palveluita,  toimintatapoja ja laitteita yhä useammin. Niitä kohdataan esi-merkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luissa ja niihin hakeutumisessa, mutta yhtä lailla myös pankki- tai virastoasioita hoidet-taessa ja tietoa etsittäessä. Yhteiskunnan nopea digitalisoituminen herättää huolta siitä, pysy-vätkö kaikki ikääntyneet mukana muutoksessa. Haluavatko kaikki ikääntyneet siirtyä digitaali-siin toimintatapoihin? Onko niihin siirtyminen välttämätöntä ja ovatko digitaidot nykypäivänä jopa kansalaisvelvollisuus? Digitalisaatio hah-motetaan myös yhtenä keinona vastata ikään-tyvän väestön kasvaviin hoivatarpeisiin. Miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää hoivan jär-jestämisessä?Ikääntyneiden ihmisten arkea ja asemaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa käsiteltiin Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n (KaVa) järjestämässä Koneiden katveessa? Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa  -seminaarissa Helsingissä 18.10.23. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja kansallisen ja EU-tason ikäpolitiikan, yhdenvertaisuuden, ikään-tyvien medialukutaitojen sekä ihmisen ja tek-nologian välisen vuorovaikutuksen näkökul-mista. Seminaari järjestettiin hybridinä, ja osal-listujia oli yhteensä noin 70. Seminaarin aa-mupäivän avasi KaVa:n puheenjohtaja Linda Enroth ja iltapäivän juonsi erikoistoimittaja Tiina Merikanto. Nykyinen hallitusohjelma sisältää  useita mainintoja digitalisaatiosta. Minna Saario (STM) toi puheenvuorossaan esiin, että digi-taaliset palvelut, etäpalvelut ja liikkuvat palve-lut kuvataan hallitusohjelmassa esimerkiksi vä-lineinä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä-miseen, niiden saatavuuden ja saavutettavuu-den parantamiseen sekä uusien toimintamalli-en luomiseen. Hallitusohjelma sisältää kirjauk-sen palveluiden saatavuuden varmistamisesta myös digitaalisia palveluita käyttämättömille, mikä herätti seminaarissa paljon keskustelua siitä, millä keinoin tämä varmistetaan.Digitalisaatio mahdollistaa kotihoidon järjestämiseen uusia tapoja. Tuula Mikkolan (Metropolia AMK) tutkimusten mukaan koti-hoidon toteuttaminen etäkotihoitona voi lisä-tä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja vähentää kuormittumisen kokemuksia. Parhaimmillaan etäkotihoito voi olla osa kotihoidon kokonai-suutta, mutta se ei sovi kaikille asiakkaille tai työntekijöille. Asiakkaalta etäkotihoito edellyt-tää halukkuutta ja toimintakykyä käyttää tek-nologiaa ja ennen kaikkea melko kevyitä palve-lutarpeita. Ammattilaiselta se edellyttää vahvaa ammattitaitoa havainnoida asiakasta etäyhte-yksien päästä.Digitalisaatio etenee Euroopassa. Koska yhteiskunnat edellyttävät monella alueella digi-taalisten välineiden käyttöä, niiden suunnitte-lutyön tulisi lähteä vahvemmin liikkeelle eri-laisten käyttäjäryhmien tarpeista, rajoitteista ja vahvuuksista, muistutti Sirpa Pietikäinen (EU-parlamentti). Monimuotoisuuden ymmärtä-mistä voitaisiin kehittää muun muassa siten, että suunnittelutyöhön osallistuisi enemmän Gerontologia 4/2023384naisia, ikääntyneitä ja vähemmistöjen edustajia. Digitalisaatio tuo mukanaan myös uudenlaisia uhkia. Useisiin palveluihin kirjaudutaan pank-kitunnuksilla, ja erilaisissa järjestelmissä jae-taan muun muassa sensitiivisiä terveystietoja. Omien tietojen jakaminen saattaakin herättää pelkoa siitä, että tiedot voivat joutua vääriin kä-siin. Digilaitteiden tietoturvallisuus edellyttää niin kansallisen kuin kansainvälisenkin sään-telyn kehittämistä. EU-tason sääntelystä hyviä esimerkkejä ovat EU:n tekoälysäädös sekä eu-rooppalainen terveysdata-avaruus (Euroopan parlamentti 2023; Euroopan komissio 2022).Ikääntyneiden medialukutaitoa  lähestytään tutkimuksissa usein puutepuheen  kautta. Lisäksi tutkimusten yläikärajat saattavat sul-kea osan ikääntyneistä pois. Päivi Rasi-Heik-kisen (Lapin yliopisto) tutkimushankkees sa MediaRoboLit65+ ikääntyneiden medialu-kutaitoa lähestytään eri ikäisten ikääntynei-den vahvuuksista käsin, toki myös tuen tarpei-ta tunnistaen. Uutisten ymmärtäminen ja ter - veystiedon soveltaminen omassa elämässä edellyttävät tiedon kriittistä arviointia ja siten hyvää medialukutaitoa.Hoivarobotiikka ei ole vielä vastaus hoiva- alan haasteisiin. Jaana Parviainen (Tampereen yliopisto) toi puheenvuorossaan esiin, että tä-män päivän robotit ovat vielä hyvin karkeita tai ovat vasta prototyyppitasolla. Tällä hetkellä potentiaalisia hoiva-alan robotteja ovat palve-lurobotit, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkehoidossa ja logistiikassa. Robotiikan käyt-töön tulevaisuuden hoivatyössä liittyy myös eettisiä kysymyksiä siitä, mitä osia inhimilli-seksi toiminnaksi mielletystä hoivasta voidaan siirtää robottien toteuttamaksi. Toistaiseksi tutkimustieto robotiikan hyödyistä ja haitoista ikääntyneille on vielä puutteellista. Yhdenvertaisuuden turvaaminen palvelui-den saatavuudessa ja  saavutettavuudessa ko-rostuu ikääntyneillä. Marjut Vuorela (Van hus-asiavaltuutetun toimisto) kertoi puheenvuoros-saan, että Vanhusasiavaltuutetun toimisto on saanut lukuisia yhteydenottoja ikääntyneiltä, jotka ovat kohdanneet ongelmia arjessaan di-gitalisaation vuoksi. Yhteydenotot ovat liitty-neet ongelmiin osallistumisessa ja vaikuttami-sessa, omien asioiden hoitamisessa sekä laittei-den käytössä. Vanhuusasiavaltuutettu on esit-tänyt toimenpiteiksi digituen koordinoinnin asettamista kuntien velvollisuudeksi, kansalli-sen asiointikanavan luomista sähköisiä palve-luita käyttämättömille sekä tuettua ja toisten puolesta asiointia paremmin huomioon otta-vaa lainsäädäntöä.Ikääntyneiden aseman turvaaminen digita-lisoituneessa yhteiskunnassa vaatii  valppautta. Seminaarin päätteeksi Jaana Parviainen (Tam-pereen yliopisto), Pirjo-Liisa Kangasniemi (Helsingin vanhusneuvosto), Päivi Tiittula (Valli ry) ja Tuula Mikkola (Metropolia AMK) keskustelivat erikoistoimittaja Tiina Merikannon juontamassa paneelikeskustelus-sa muun muassa innovatiivisten ratkaisujen etsimisestä palveluiden takaamiseksi kaikille ikääntyneille. Keskustelijat näkivät digipalve-lut osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-valikoimaa ja painottivat räätälöityjen palvelui-den ja aidon asiakaslähtöisyyden tärkeyttä. He nostivat esiin myös pitkän aikavälin arvioinnin merkityksen siitä näkökulmasta, millaista tule-vaisuuden yhteiskuntaa digitalisaation kautta ollaan rakentamassa.Seminaarin puheenvuorojen yhteenvetona voidaan todeta, että yhteiskunnan digitalisaa-tio ulottuu ikääntyneiden ja heidän läheisten-sä elämässä monelle osa-alueelle. Vaikka mo-net ikääntyneet käyttävät digitaalisia laitteita ja palveluita sujuvasti, osalla ikääntyneistä on ollut vaikeuksia pysyä mukana digitalisoitu-neessa yhteiskunnassa ja sen palveluissa. Osa ikääntyneistä ei halua käyttää digitaalisia pal-veluita, ja osa ei niitä heikentyneen toiminta-kykynsä vuoksi pysty käyttämään, vaikka ha-luaisi. Palveluiden saatavuuden takaaminen myös digipalveluita käyttämättömille ikään-tyneille onkin tunnistettu yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Ikääntyneiden oman elä-män hallinnan ja toimijuuden varmistaminen edellyttää sitä, että palveluiden järjestämises-sä huomioidaan ikääntyneiden ihmisten tek-Gerontologia 4/2023 385nologian käytön rajoitteita. Heikentyneen toi-mintakyvyn vaikutus teknologian käyttöön ei koske vain nykypäivän ikääntyneitä, vaan yhtä lailla myös meitä tulevaisuuden ikääntyneitä. Terhi Lampio, TtM, tutkijaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet)  ja Gerontologian tutkimuskeskusterhi.lampio@tuni.fiOuti Valkama, TtM, YTM, väitöskirjatutkijaKasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n jäsensihteeriTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet)  ja Gerontologian tutkimuskeskusLaura Lahti, TtM, väitöskirjatutkijaKasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n sihteeriTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet)  ja Gerontologian tutkimuskeskusLinda Enroth, TtT, yliopistotutkijaKasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n  puheenjohtajaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet)  ja Gerontologian tutkimuskeskusKirjallisuusEuroopan parlamentti. EU:n tekoälysäädös on en-simmäinen laatuaan. Euroopan unioni, 2023. Internet: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20230601STO93804/eu-n-tekoalysaados-on-ensimmainen-laatuaan (viitattu 6.11.2023).Euroopan komissio. Eurooppalainen terveysdata- avaruus. Euroopan unioni, 2022. Internet: https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi (viitattu 6.11.2012).

Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa - Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden (KaVa ry) syysseminaarista

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa: Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden (KaVa ry) syysseminaarista

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/199763

Ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa - Kuulumisia Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden (KaVa ry) syysseminaarista

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi

Trepo - Institutional Repository of Tampere University