27 research outputs found
Retki maailmojen rajoille. Avoimen lähdekoodin virtuaalimaailmoja vertailemassa
Get PDFOvatko virtuaalimaailmat muinaisjäännöksiä 90-luvulta vai onko niiden aika vasta
alkamassa? Vuonna 2003 julkaistu Second Life on kolmiulotteisista virtuaalimaailmoista edelleen tunnetuin, mutta ei suinkaan ainoa lajissaan. Viime vuosina on käynnistynyt useita avoimen lähdekoodin projekteja, jotka voivat tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia kolmiulotteisten oppimisympäristöjen toteuttamiseen. Avoimen lähdekoodin virtuaalimaailma-alustat eivät ole kuitenkaan toistaiseksi kovin tunnettuja, minkä vuoksi Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin (AVO2) -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympäristöt (3DM) -osahankkeessa haluttiin lähteä kartoittamaan eri
vaihtoehtoja.
Retki maailmojen rajoille on raportti vuoden 2013 aikana toteutetusta vertailusta, jossa oli mukana Second Lifen lisäksi viisi avoimen lähdekoodin virtuaalimaailma-alustaa: OpenSim, realXtend, Open Wonderland, Open Cobalt sekä OpenQwaq. Raportissa tarjotaan myös runsaasti linkkejä erilaisiin resursseihin, joten julkaisu toimii samalla eräänlaisena matkaoppaana virtuaalimaailmojen saloihin. Tämän julkaisun avulla jokainen voi lähteä päiväretkelle – tai miksei hieman pidemmällekin matkalle – erilaisiin virtuaaliympäristöihin. Kannattaa käydä ainakin kurkkaamassa, sillä virtuaalitodellisuus voi todellakin olla tarua
ihmeellisempää!
Julkaisu on tuotettu Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympäristöt (3DM) -osahankkeessa, joka on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin (AVO2) -hanketta
Suunvuoro
Get PDFKäsillä oleva numero sisältää jälleen monipuolisen paketin tuoretta kielentutkimusta niin mennyttä kuin nykyisyyttä valottaen. Kirsi-Maria Nummila ja Minna Seppänen avaavat yhden historiallisen sanakirjan, Geitlinin Suomalais-latinaisen sanakirjan (1883), taustaa. Olli Kuparinen sukeltaa artikkelissaan infinitiivimuotojen muutosprosesseihin kolmen eriaikaisen aineiston valossa, ja Riikka Nissin tutkimuksen kohteena on erikoissanaston rooli organisaatiomuutoksessa. Hilkka Paldaniuksen artikkelissa ja Henri Satokankaan havaintokirjoituksessa tarkasteltavana ovat koulumaailman tekstit. Henri Satokankaan havaintokirjoitus on viime vuonna järjestetyn kirjoituskilpailun voittaja. Kilpailu järjestettiin ensi kerran vuonna 2016, ja siihen osallistui pitkälti toistakymmentä opiskelijaa tai vastavalmistunutta. Viimevuotisessa kilpailussa osallistujia oli huomattavasti vähemmän, mutta kaikki siihen lähetetyt kirjoitukset olivat korkeatasoisia. Yksi kirjoituskilpailujen tavoitteista on ollut kasvattaa Virittäjän lukijakuntaa, mutta se ei ole suinkaan niistä ainoa. Kielestä, sen käytöstä, kielentutkimuksesta ja tutkimuksen etiikasta on hyvä käydä julkista keskustelua muussakin kuin tutkimusartikkeleiden muodossa. Oiva foorumi tällaiseen keskusteluun on Virittäjän Havaintoja ja keskustelua -osasto, jossa kilpailujen satoakin on julkaistu ja nyt julkaistaan. Osasto on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten aikana supistunut. Yksi syy lienee se, että havainto- ja keskustelukirjoituksia ei arvosteta tarpeeksi. Tilanne on ristiriitainen, sillä samaan aikaan kun paineet julkaista tutkimusartikkeleita korkeatasoisissa julkaisuissa ovat kasvaneet, olisi tärkeää julkaista myös lyhyitä kirjoituksia kielen ilmiöistä ja kielentutkimuksen tuloksista ja osallistua näin tieteelliseen keskusteluun. Kirjoituskilpailut ovat yksi keino, jolla Virittäjä pyrkii ylläpitämään tutkimukseen perustuvien tekstien lajikirjoa ja moniäänistä keskustelua. Kirjoituskilpailu on myös foorumi, jolla nuoret aloittelevat tutkijat ja opettajat voivat harjoitella tutkimukseen pohjaavaa kirjoittamista ja saada teksteistään asiantuntijapalautetta. Kirjoituskilpailujen kirjoitukset arvioineiden asiantuntijaryhmien puheenjohtajana on toiminut Yrjö Lauranto, ja viimevuotiseen arviointiryhmään kuuluivat Minna Jaakola ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta, Tommi Kurki Turun yliopistosta ja Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Heidän tarkoista ja osuvista huomioistaan on tehty tiivistelmä, ja kaikki osallistujat ovat saaneet kootun palautteen kirjoituksestaan. Virittäjä kiittää lämpimästi arviointiryhmän jäseniä sekä Koneen Säätiötä, jonka apuraha on mahdollistanut Laurannon kaksivuotisen panoksen lehden hanketoimittajana. Virittäjä haluaa pitää yllä perinteitä mutta myös uudistua ja laajentaa vaikutusalaansa. Siksi olemme käynnistämässä omaa blogia. Blogin tavoitteena on kertoa kielentutkimuksesta ja tutkimustuloksista populaaristi ja samalla houkutella lukemaan Virittäjässä julkaistuja artikkeleita ja muita kirjoituksia. Blogin kohderyhmänä ovat muut kuin suomen ja sen sukukielten tutkijat: kirjoitusten on tarkoitus puhutella monenlaisia kielestä ja kielentutkimuksesta kiinnostuneita lukijoita, kuten lukiolaisia ja aloittelevia suomen kielen opiskelijoita, äidinkielen- ja suomi toisena kielenä -opettajia, kääntäjiä ja myös toisten tieteen- tai ammattialojen edustajia. Blogin teknisen toteutuksen suunnittelu on jo loppusuoralla, ja tiedotamme Virittäjän lukijoille sähköpostitse sekä Facebook-sivun ja verkkosivun kautta, kun blogi on avattu ja ensimmäiset blogikirjoitukset ovat luettavissa. Tässä numerossa kerromme myös viime vuoden lopussa toteutetun lukijakyselyn tuloksista. Kysely osoittaa, että Virittäjää luetaan ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Verkkolehti on vakiinnuttanut asemansa, ja esimerkiksi tiedonhaussa sitä pidetään painettua lehteä selvästi kätevämpänä. Moni kuitenkin edelleen arvostaa paperista lehteä, sillä ruutuajan jatkuvasti lisääntyessä on ilo välillä tarttua konkreettiseen esineeseen ja lukea tekstiä paperilta. Lukijakyselymme osoitti muun muassa sen, että Virittäjän kaikkein luetuinta sisältöä ovat artikkelit. Niiden taakse kätkeytyy pitkiä prosesseja. Keskeinen osa käsikirjoitusten hioutumisessa julkaisuvalmiiksi artikkeleiksi on arvioijilla, joista olennaisen ydinjoukon muodostaa Virittäjän toimitusneuvosto. Nyt onkin aika kiittää kuusivuotiskautensa päättäneitä jäseniä: Arto Anttilaa, Outi Duvallonia, Minna Jaakolaa, Matti Miestamoa, Taru Nordlundia, Renate Pajusalua, Marko Pantermölleriä, Marja-Leena Sorjosta, Minna Sunia ja Ulla Tiililää. Samalla on ilo toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenet: Vesa Jarva, Scott Jarvis, Leelo Keevallik, Niina Lilja, Liina Lindström, Krista Ojutkangas, Toini Rahtu, Mirja Tarnanen, Stefan Werner ja Jussi Ylikoski. Myös Virittäjän toimituksessa on tapahtunut muutoksia. Hanketoimittajan määräaikainen tehtävä on tullut päätökseen, ja lisäksi maisteri Heidi Vepsäläinen on luovuttanut taloudenhoitajan tehtävät maisteri Irina Herneaholle. Nykyinen toimitus kiittää lähtijöitä heidän merkittävästä työpanoksestaan.Non peer reviewe
Migrating 120,000 Legacy Publications from Several Systems into a Current Research Information System Using Advanced Data Wrangling Techniques
Get PDFThis article describes a complex CRIS (current research information system) implementation project involving the migration of around 120,000 legacy publication records from three different systems. The project, undertaken by Tampere University, encountered several challenges in data diversity, data quality, and resource allocation. To handle the extensive and heterogenous dataset, innovative approaches such as machine learning techniques and various data wrangling tools were used to process data, correct errors, and merge information from different sources. Despite significant delays and unforeseen obstacles, the project was ultimately successful in achieving its goals. The project served as a valuable learning experience, highlighting the importance of data quality and standardized practices, and the need for dedicated resources in handling complex data migration projects in research organizations. This study stands out for its comprehensive documentation of the data wrangling and migration process, which has been less explored in the context of CRIS literature.Peer reviewe
The effect of geometry and abduction angle on the stresses in cemented UHMWPE acetabular cups : finite element simulations and experimental tests
Get PDFAbstract
Background
Contact pressure of UHMWPE acetabular cup has been shown to correlate with wear in total hip replacement (THR). The aim of the present study was to test the hypotheses that the cup geometry, abduction angle, thickness and clearance can modify the stresses in cemented polyethylene cups.
Methods
Acetabular cups with different geometries (Link®: IP and Lubinus eccentric) were tested cyclically in a simulator at 45° and 60° abduction angles. Finite element (FE) meshes were generated and two additional designs were reconstructed to test the effects of the cup clearance and thickness. Contact pressures at cup-head and cup-cement interfaces were calculated as a function of loading force at 45°, 60° and 80° abduction angles.
Results
At the cup-head interface, IP experienced lower contact pressures than the Lubinus eccentric at low loading forces. However, at higher loading forces, much higher contact pressures were produced on the surface of IP cup. An increase in the abduction angle increased contact pressure in the IP model, but this did not occur to any major extent with the Lubinus eccentric model. At the cup-cement interface, IP experienced lower contact pressures. Increased clearance between cup and head increased contact pressure both at cup-head and cup-cement interfaces, whereas a decreased thickness of polyethylene layer increased contact pressure only at the cup-cement interface. FE results were consistent with experimental tests and acetabular cup deformations.
Conclusion
FE analyses showed that geometrical design, thickness and abduction angle of the acetabular cup, as well as the clearance between the cup and head do change significantly the mechanical stresses experienced by a cemented UHMWPE acetabular cup. These factors should be taken into account in future development of THR prostheses. FE technique is a useful tool with which to address these issues
Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen
Get PDFSeri-tukikeskuksissa hoidetaan seksuaaliväkivaltaa kohdanneita riippumatta siitä, onko hän ilmoittanut asiasta poliisille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista.
Hankkeen väliraportissa raportoitiin jo aiemmin, että kyselyssä tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä tukikeskuksen palveluihin, mutta mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä ja pidempää tuen kestoa toivottiin. Asiakkaat jättivät rikosilmoituksen usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas.
Tässä loppuraportissa täydennetään tukikeskuksen asiakkaiden rikosprosesseista saatua tietoa. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74 % teki rikosilmoituksen. Mediaaniaika ilmoituksesta esitutkinnan päätökseen oli noin 5 kk, käräjäoikeuden tuomioon 1 v 9 kk ja hovioikeuden tuomioon 2 v 8 kk. Käräjäoikeuden tuomioita aineistossa oli 119 ja hovioikeuden tuomioita 37.
Psykososiaalisen tuen palvelut tulee saada tarjolle tasa-arvoisesti koko maahan sekä Seri-tukikeskuksiin että muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, joissa hoidetaan seksuaaliväkivallan uhreja. Palveluiden tulee olla saatavilla riittävän pitkään huomioiden oikeusprosessien pitkä kesto.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen : Väliraportti
Get PDFSeksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista.
Seri-tukikeskuksen asiakkaista 70% oli alle 30-vuotiaita ja 96% naisia. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74% teki rikosilmoituksen. Tapauksista 36% eteni syyteharkintaan ja 22% tapauksista nostettiin syyte. Aikaa rikosilmoituksesta syyteharkinnan päätökseen kului yli vuosi.
Kyselytutkimuksessa 235 (29%) asiakasta vastasi kyselyyn. Aiemmat väkivaltakokemukset ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Poliisille ilmoittamisen motiiveina oli mm. toive estää saman tapahtumista muille tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus jätettiin usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas.
Seri-tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Psykologin, sosiaalityöntekijän tai sairaalapastorin tukipalveluita käytti 75% vastaajista ja heistä 86% koki saamansa tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Yleisin syy palveluiden käyttämättömyyteen oli toive asian unohtamisesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Conceptual design of a measurement network of the global change
Get PDFThe global environment is changing rapidly due to anthropogenic emissions and actions. Such activities modify aerosol and greenhouse gas concentrations in the atmosphere, leading to regional and global climate change and affecting, e.g., food and fresh-water security, sustainable use of natural resources and even demography. Here we present a conceptual design of a global, hierarchical observation network that can provide tools and increased understanding to tackle the inter-connected environmental and societal challenges that we will face in the coming decades. The philosophy behind the conceptual design relies on physical conservation laws of mass, energy and momentum, as well as on concentration gradients that act as driving forces for the atmosphere-biosphere exchange. The network is composed of standard, flux and/or advanced and flagship stations, each of which having specific and identified tasks. Each ecosystem type on the globe has its own characteristic features that have to be taken into consideration. The hierarchical network as a whole is able to tackle problems related to large spatial scales, heterogeneity of ecosystems and their complexity. The most comprehensive observations are envisioned to occur in flagship stations, with which the process-level understanding can be expanded to continental and global scales together with advanced data analysis, Earth system modelling and satellite remote sensing. The denser network of the flux and standard stations allows application and up-scaling of the results obtained from flagship stations to the global level.Peer reviewe
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
