Den tunga trafikens parkeringsområden och rastplatser inom Nylands ELY:s område : Räkning av användare 2010

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien lakisääteisiin taukoihin ja yöpymiseen soveltuvien pysäköintipaikkojen kysyntä pääkaupunkiseudulla on kasvanut ja toisaalta paikkojen tarjonta on vähentynyt, kun käytöstä on poistunut tai poistumassa rakennustoiminnan tai uusien liikennejärjestelyjen takia useita kuljettajien käyttämiä pysäköintialueita. Uudenmaan ELY-keskus selvitti syksyllä 2010 tehdyssä käyttäjälaskennoissa yhteensä 33 palvelualueen sekä pysäköinti- ja levähdysalueen käyttöä raskaiden ajoneuvojen pysäköintiin yöaikaan. Kartoitus kattoi 50 – 70 km säteellä Kehä III:lta sijaitsevat tärkeimmät raskaalle liikenteelle soveltuvat tauko- ja yöpymispaikat päätieverkon varrella. Laskennassa todettiin, että näillä alueilla oli pysäköitynä öisin noin 200 - 250 rekkaa ja alueiden pysäköintipaikoista on käytössä 70 – 90%. Noin joka kolmannelle alueelle oli pysäköitynä enemmän rekkoja kuin alueelle oli suunniteltu pysäköintipaikkoja. Suosituimpia yöpymispaikkoja ovat öisin auki olevat palvelualueet ja liikenneasemat, joilla on yleisesti pysäköitynä yöaikaan 15 – 30 rekkaa. Myös eräät levähdysalueet, joilla ei ole palveluja, ovat suosittuja yöpymispaikkoja. Esimerkiksi valtatien 7 Tammion levähdysalueella laskettiin 20 pysäköityä rekkaa, vaikka alue on mitoitettu vain 10 – 12 autolle. Rekkoja joudutaan pysäköimään yöllä myös henkilöautoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille ja levähdysalueen ramppien varrelle. Selvityksen tuloksena todettiin, että valtatien 3 varrelta lähivuosina poistuvaa Keimolanportin palvelualuetta korvaava uusi Luhtaanmäen alue tulisi mitoittaa vähintään 30 – 50 rekka-auton yöaikaista pysäköintiä varten. Kysytyimmillä levähdysalueilla tulisi muuttaa liikenteenohjausta vastaamaan alueiden todellista käyttötarvetta siten, että ainakin yöaikaan sallitaan raskaiden ajoneuvojen pysäköinti myös henkilöautopaikoilla.Efterfrågan på sådana parkeringsplatser som lämpar sig för de lagstadgade pauser och övernattningar som förare av tunga vägfordon behöver, har ökat i huvudstadsregionen. Å andra sidan har utbudet av sådana parkeringsplatser minskat, eftersom flera parkeringsområden tagits eller skall tas ur bruk på grund av byggverksamhet och nya trafikarrangemang. Nylands ELY-central utredde under hösten 2010 användningen av totalt 33 serviceområden samt parkeringsområden och rastplatser. Antalet tunga vägfordon (användare) räknades nattetid. Kartläggningen omfattar den tunga trafikens viktigaste rast- och övernattningsplatser vid huvudvägarna inom en 50 – 70 km radie från Ring III. Räkningarna visar att cirka 200–250 långtradare är parkerade på dessa områden nattetid. 70–90 % av parkeringsplatserna är upptagna nattetid. På ungefär var tredje område var fler fordon parkerade än vad området planerats för. Mest populära som övernattningsställen är nattöppna serviceområden och trafikstationer. Överlag brukar 15–30 långtradare vara parkerade på sådana områden nattetid. Även en del rastplatser utan service är populära för övernattning. Till exempel vid Tammio rastplats vid riksväg 7 räknades till 20 parkerade långtradare, då området är planerat för endast 10–12 långtradare. Långtradare parkeras nattetid också på platser som är till för personbilar och utefter rastplatsernas ramper. På basis av utredningen kan konstateras att när Luhtabacka-området inom några år skall ersätta Käinbyporten (Keimolanportti)-serviceområdet vid riksväg 3, bör det nya området dimensioneras för minst 30–50 nattetid parkerade långtradare. På de mest populära rastplatserna borde trafikstyrningen ändras så att den motsvarar det verkliga behovet. Då borde det vara tillåtet för tunga vägfordon att åtminstone nattetid parkera på personbilsplatser

Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa : Esiselvitys

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millaisia toteutusvaihtoehtoja lentoverolle olisi Suomessa, millainen vaikutus päästöjen määrään vaihtoehdoilla olisi, sekä millaisia taloudellisia vaikutuksia näillä olisi. Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valittiin kolme vaihtoehtoa: lippuvero (lentolipun hintaan lisättävä matkan pituuden mukaan porrastuva vero), nousuvero (kiinteä lentokohtainen vero) ja polttoainevero. Toteutusvaihtoehtojen arvioidaan vähentävän lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 1,8–2,3 %. Toteutusvaihtoehtojen negatiivinen vaikutus kansantuotteeseen on 0,02–0,05 %. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen siitä, palautetaanko vero kotitalouksille neutraaleina tulonsiirtoina. Toimialoista vaikutus on suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueelliset vaikutukset keskittyvät Uudellemaalle, jossa myös matkailutulon menetys on suurin. Lentoveron avulla saavutettavan päästövähennyksen kansantaloudellinen kustannus on 470–710 €/CO2t, jos vero palautetaan kotitalouksille, ja 870–1 000 €/CO2t, jos veroa ei palauteta. Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero on kustannustehokkain molemmissa tapauksissa. Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksessa käytetty kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Små utvecklingsåtgärder för parkerings- och rastplatser på ELYs område i Nyland

Uudenmaan ELYn alueelta on aiemmin tehty selvityksiä raskaalle liikenteelle soveltuvista pysäköinti- ja levähdysalueista Tiehallinnon (2009) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (2010) toimesta entisen Uudenmaan alueella. Tässä selvityksessä on aiempia tarkasteluja laajennettu kattamaan kaikki Uudenmaan ELYn laajentuneella toiminta-alueella sijaitsevat tierekisteriin merkityt valta-, kanta- ja seututieverkon pysäköinti- ja levähdysalueet. Pysäköinti- ja levähdysalueita käyttävät raskaan liikenteen kuljettajien ja henkilöautoilijoiden lisäksi myös viranomaiset raskaan liikenteen valvontaan. Paikoin raskas liikenne käyttää alueita myös siirtokuormaukseen tai esimerkiksi perävaunun tilapäiseen pysäköintiin. Selvityksen yhteydessä on kartoitettu erikseen viranomaisvalvonnan tarpeita sekä valvontaan sopivia alueita. Selvityksessä on tarkasteltu valta-, kanta- ja seututeiden varsilla sijaitsevien pysäköinti- ja levähdysalueiden verkoston tiheyttä eri tieosuuksilla sekä alueiden varustelua ja kuntoa. Moottoriväylien varsilla sijaitsevat palvelualueet sekä yksityiset liikenneasemat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, mutta nämä on huomioitu alueverkoston tiheyttä ja kattavuutta arvioitaessa. Selvityksessä esitetyt pienet toimenpide-ehdotukset koskevat pysäköinti- ja levähdysalueiden alueluokan muutoksia, opastusta, näkemäesteitä, jätteiden käsittelyä, alueiden varustelua ja kuntoa sekä mm. puutavaran kuormaus- ja varastointikieltoja. Eräillä tieosuuksilla on esitetty myös harkittavaksi alueverkoston harventamista esimerkiksi tapauksissa, joissa uudet palvelut ovat vähentäneet alueiden käyttöä ja käyttötarpeita. Ehdotetut toimenpiteet on jaoteltu hoidon urakka-aluejaon perusteella. Selvityksessä on lisäksi ehdotettu jatkotoimenpiteitä, kuten levähdysaluekapasiteetin parantamista sekä valvonta- ja kuormauskäyttöön soveltuvien alueiden rakentamista.På ELY:s område i Nyland har tidigare gjorts utredningar om parkerings- och rastplatser som lämpar sig för tung trafik. Dessa har gjorts av Vägförvaltningen (2009) och Nylands närings-, trafik- och miljöcentral (2010) på det före detta Nylands område. I denna utredning har tidigare granskningar utvidgats att täcka alla parkerings- och rastplatser i riks-, stam- och regionnätet som är märkta i vägregistret och som befinner sig på ELYs utvidgade funktionsområde. Parkerings- och rastplatserna används förutom av tung trafik förare och bilister även av myndigheterna i övervakning av tung trafik. På vissa ställen använder den tunga trafiken områdena även för omlastning eller för tillfällig parkering av trailern. I utredningen har kartlagts skilt myndigheternas övervakningsbehov och områden som lämpar sig för övervakning. I utredningen har granskats parkerings- och rastplatsområdenas täthet på olika vägdelar samt områdenas utrustning och skick på riks-, stam och regionvägarna. Serviceområdena vid motorlederna samt privata servicestationer har utlämnas från granskningen, men dessa har beaktats i värderingen av områdes nätverks täthet och omfattning. Förslagen till de små åtgärdena som är presenterade i utredningen, berör ändring av parkerings- och rastplatsers distriktklass, vägledning, frisiktshinder, hantering av avfall, områdenas utrustning och skick samt bl.a. förbud för lastning och förvaring av virke. På vissa vägdelar har rekommenderas att överväga att glesa ut områdesnätet t.ex. i fall där ny service har minskat användningen och behovet av områdena. De förslagna åtgärderna är uppdelade enligt underhållets entreprenad-områdesdelning. I utredningen har därtill gjorts förslag till fortsatta åtgärder, som förbättring av rastplatskapasiteten samt byggande av områden som lämpar sig för övervakning och lastning