Commentary: Both/And: A Response to De(fence)/Defense

In this paper we introduce non-dualism and begin by answering the questions posed by the editors of this journal. We address the theme of de(fence) and propose a paradigmatic shift. For many years, art teachers have advocated tirelessly in defense of the field, fighting for funding and legitimacy in an educational landscape that prioritizes other subjects. While the reaction to fight is appropriate, art reveals another way. It aids us in our task of living in the liminal, and it gives us the chance to suspend our judgments and forego meaning in favor of experience. Art can help us transition from the dual mind to a non-dualistic awareness. When we experience art as it is, we stop seeing differences and start to see connections

"Se ei ole niin yksoikonen juttu..." : kuntoutuksellinen näkökulma katkaisuhoitoprosessiin Lapin alueella

Tutkimuksessa tarkasteltiin katkaisuhoidon läpikäyneiden henkilöiden ja työntekijöiden kokemuksia Lapin pienissä kunnissa toteutettavista katkaisuhoidosta ja sen jälkeisistä palvelujärjestelmän tarjoamista tuen muodoista. Vertailukohtana käytettiin päihdehuollon erityispalveluyksikössä toteutettavaa katkaisuhoitoa ja kuntoutusta. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia merkityksiä katkaisuhoito ja tukitoimenpiteet saavat osana ongelmallisesta päihteidenkäytöstä irrottautumisen prosessia. Jatkohoitoon ohjaamisessa katkaisuhoidon jälkeen on todettu olevan ongelmia, joten tutkimuksessa kysytään, näyttäytyykö katkaisuhoito irrallisena päihteidenkäyttökierteen tilapäisesti katkaisevana toimenpiteenä vai johtaako se pidemmälle tähtäävään päihdekuntoutusprosessiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseen haastateltiin kuutta katkaisuhoidon läpikäynyttä ja sen jälkeen palvelujärjestelmän tarjoaman tuen piiriin ohjattua henkilöä, kolmea päihdehuollon erityispalveluyksikön työntekijää ja yhdeksää terveyskeskusten työntekijää. Aineisto analysoitiin Erving Goffmanin kehysanalyysia soveltaen, ja analyysissa käytettiin apuna Atlas.ti-ohjelmaa. Terveyskeskuksissa katkaisuhoito näyttäytyy ennen kaikkea lääketieteellisenä toimenpiteenä, erityispalveluyksikössä korostuu lisäksi psykososiaalinen puoli. Asiakkaiden huonon fyysisen ja psyykkisen kunnon vuoksi katkaisuhoito on usein hengen pelastavaa toimintaa. Lyhyellä tähtäimellä katkaisuhoidolla tavoitellaan hetkellistä olotilan helpottumista, ja pahimmillaan se auttaa asiakasta toipumaan takaisin juomiskuntoon. Parhaimmillaan katkaisuhoito on pysähdys, joka antaa mahdollisuuden elämänmuutoksen käynnistämiseen. Varsinainen työ elämänmuutoksen toteuttamiseksi alkaa vasta katkaisuhoidon jälkeen, ja useimmat päihteidenkäyttäjät tarvitsevat tässä vaiheessa palvelujärjestelmän tukea. Tuki on tärkeä osa kuntoutumista, mutta sitä ratkaisevampaa on yksilön oma tahto muuttaa elämäänsä

Modelling exploration and exploitation in organizational learning

Abstract. Simulations have been utilized in organizational learning research since the early 1960s. Despite organizational and management sciences being early adopters of the simulation-based research and theory construction and while other disciplines have begun to adopt simulations as part of their research the simulation-based research never reached its expected popularity in organizational- and management sciences despite its promising beginnings. The purpose of this bachelor’s thesis is to create a holistic view of simulation modelling in organizational and management sciences which will function as a basis for one of the most fundamental models in organizational knowledge research. In this work we will explore how the March (1991) simulation model and the article has evolved over the last three decades. By exploring the model this work will also create a comprehensive view about the development of organizational learning and the related concepts in the field as well as showcase the significance of simulation modelling as part of organizational learning development. At the center of this thesis however is the argument represented by the March (1991) simulation model about the fundamental competition for scarce resources between organizational exploration and exploitation and their impact in organization’s knowledge and performance rates. In this thesis we will create a comprehensive view of the supposed dilemma between exploration exploitation in organizational learning and offer suitable solutions for this problem based on simulation modelling and empirical research. As a part of this thesis I will construct a conceptual model that will function as a basis for a future reconstruction of the original March (1991) simulation model. The purpose of the reconstruction is to validate the original model as well as make the model more communicable, visualizable and updateable. The work will serve as an excellent basis for future extensions in to the model and offers a strong basis for future research into modelling in organizational- and management sciences.Tiivistelmä. Simulaatioita on hyödynnetty organisaatio oppimiseen liittyvässä tutkimuksessa 1960-luvulta saakka. Vaikka organisaatio- ja johtamistieteet olivat hyvin aikaisia simulaatiopohjaisen tutkimuksen ja teorian rakentamisen edelläkävijöitä ja samalla kun myös monet muut tieteenalat ovat alkaneet omaksumaan simulaatioiden hyödyntämisen tutkimuksessa eivät simulaatiot koskaan saavuttaneet oletettua suosiota organisaatio- ja johtamistieteissä lupaavasta alusta huolimatta. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen kuva simulaatio- ja mallintamiskäytännöistä organisaatio- ja johtamistieteissä, joka toimii pohjana työssä tarkasteltavalle organisaatio oppimisen keskeisimmän mallin tarkastelulle ja sen kehitykselle viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Mallin tarkastelun avulla luodaan myös kattava kuva organisaatioiden oppimiseen liittyvien ajatusten ja käsitteiden kehittymisestä sekä mikä rooli mallinnuksella on ollut osana organisaatio oppimisen kehitystä. Työn keskiössä on March (1991) esille nostama argumentti organisaatioiden resurssien kohdistamisesta olemassa olevan osaamisen ja teknologian hyödyntämisen (exploitation) ja uuteen teknologiaan ja osaamiseen liittyvän tutkimuksen (exploration) välillä. Työssä tarkastellaan organisaatioiden kykyä ja tarvetta tasapainotella edellä mainitun kahden resurssin välillä sekä niiden vaikutusta organisaatioiden osaamistasoon ja suorituskykyyn niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Työssä luodaan laaja kokonaiskuva lyhyen- ja pitkän aikavälin hyödyn tavoittelun välisistä oletetuista ristiriidoista sekä tarjotaan mahdollisia ratkaisuja mallinnuksen ja empiirisen tutkimuksen pohjalta. Osana työtä rakennan konseptuaalisen mallin tarkastellun March (1991) mallin ja työssä tarkasteltujen töiden pohjalta, jonka tarkoituksena on toimia pohjana toteutettavalle mallin rekonstruktiolle. Mallin rekonstruktion tehtävänä on toimia validointina alkuperäiselle mallille sekä tehdä mallista helpommin kommunikoitava, visualisoitava ja uudelleenpäivitettävä. Työ tarjoaa erinomaisen pohjan mallin jatkokehitykselle ja mallinnukseen liittyvälle jatkotutkimukselle organisaatio- ja johtamistieteissä

Views and Practices on Inter-organizational Learning in Innovation Networks

In this paper, the aim is to study interorganizational learning in innovation networks. We will particularly concentrate on different currently important or increasingly important approaches and views on organizational learning which are particularly relevant from the standpoint of networked innovation. The approaches can also be considered to be rather fundamental and general perspectives that lie behind many other learning perspectives. We aim to analyze the different learning approaches and evaluate their suitability in various situations and conditions of innovation networks in particular. We also suggest some practices in the case of each learning approach

"OHJAUSTA YLIPÄÄTÄÄN OLISI" : Raskaana olevien vanhempien ehkäisyohjaus

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää äitiysneuvolan terveydenhoitajan antamaa ehkäisyohjausta lasta odottaville vanhemmille. Tavoitteena oli tuottaa vanhemmilta saatua tietoa raskauden aikaisesta ehkäisyohjauksesta, mitä terveydenhoitajat voisivat hyödyntää suunniteltaessa, toteuttaessa ja arvioidessa äitiysneuvolassa annettavaa ehkäisyohjausta. Seksuaaliohjaukseen kuuluu osana ehkäisyohjaus. Ehkäisyohjauksella pyritään parantamaan vanhempien seksuaaliterveyttä ja siten vähentämään raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2013 raskauden keskeyttäneistä noin joka kymmenes (11 %) oli synnyttänyt samana tai seuraavana vuonna. Yleisimmin raskaus keskeytetään 6-8 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Nämä perheet ovat tiiviissä kontaktissa terveydenhuoltoon. Raskauden ehkäisy on parisuhteessa yhteinen asia, joten opinnäytetyössä huomioitiin molemmat vanhemmat. Opinnäytetyössämme käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön viitekehys muodostui lähdekirjallisuudesta ja tutkimuksista. Teoreettisen viitekehyksen runkona käytimme ohjausprosessia. Opinnäytetyön aineistona käytimme kyselytutkimusta, joka toteutettiin Lapin keskussairaalan naistenklinikalla, Rovaniemen keskustan ja Saarenkylän neuvoloissa helmi-maalikuun 2016 aikana. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 70, joista 16 palautui. Yksi lomakkeista hylättiin. Vastausprosentiksi muodostui 21 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin sanoin ja havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin. Tutkimukseen vastanneista vanhemmista 73 % koki, että heillä on riittävät tiedon ehkäisymenetelmistä lapsen syntymän jälkeen. Yhden (7 %) vanhemman kanssa oli keskusteltu raskauden ehkäisystä raskauden loppuvaiheessa ja 33 % vastasi saaneen ohjausta jossain raskauden vaiheessa. Vastanneista 60 % koki, että on tarpeellista keskustella ehkäisystä jo odotusaikana ja 53 % hyötyisi ehkäisyohjauksesta raskauden loppuvaiheessa. Reilun puolen (53 %) mielestä, ohjaus oli ollut ymmärrettävää ja kunnioittavaa ja lähes puolet (47 %) koki ohjauksen asiakaslähtöisenä ja ajantasaisena

The Effects of Developmentally Oriented Cognitive Therapy on Safety Behaviours of Adolescents with Social Anxiety Disorder: A Developmentally Oriented Cognitive Therapy - DOCT-SAD

Introduction. Social anxiety disorder (SAD) is defined in the DSM-5 as an intensive and persistent fear of one or multiple social situations, that causes suffering and functional impairment for the individual. Adolescence is a particularly sensitive time for the onset of SAD, due to the increasing need for peer acceptance and support. In addition, the young person’s further evolving cognition and independence from their parents increases the risk of SAD. Left untreated, SAD can have multiple negative life-long impacts on one’s academic success, social relationships, and family life. According to the Cognitive Model of SAD by Clark and Wells (1995), primary maintaining factors of SAD are in-situation safety behaviours, increased attentional focus on oneself and bias negative cognitions related to self and others. A cognitive therapy treatment program focusing on these factors specified by the cognitive model of SAD has been found effective among adults in several studies. For adolescents, there is preliminary evidence on efficacy. An emerging need for more developmentally sensitive treatments for adolescents. A Developmentally Oriented Cognitive Therapy for Social Anxiety Disorder DOCT-SAD (in Finnish: Tosi Minä- treeni) was developed. The aim of this case series was to examine the effects of the DOCT-SAD -treatment on the symptoms of SAD and safety behaviours in the participants, and to further examine the different subscales of safety behaviours in the participants. Methods. Ten (n = 10) adolescents from upper secondary schools in Tampere participated in the treatment (13-15 years old, mean age = 13.8, SD = 0.92, one male, nine females). DOCT-SAD consists of 10 sessions: four individual sessions and six group sessions. In the first two individual sessions diagnostic assessments were made, interviewing the parent(s) and the adolescents face-to-face. In addition to the diagnostic assessment, the researchers evaluated the severity of SAD with CSRs. The participants were also given a set of self-report measures, including the SPIN and the SAFE measures. Pre- and post-treatment scores were collected from the participants, and the diagnostic remission and remission according to SPIN were calculated. Results. The mean difference between pre- and post-treatment scores were significantly different in SPIN (d = 1.614), SAFE (d = 1.614) and CSRs (d = 1.497). Six out of ten (60%) participants were in diagnostic remission and in remission according to SPIN. Conclusion. This study provides emerging evidence that the participants benefited from a short 10-session cognitive therapy. Further studies are needed, with larger sample sizes and control groups

Messaging microservice for lovelace learning environment

Abstract. Microservices have emerged as a key component in addressing the challenges of the modern era. Companies are constantly seeking better ways to improve the scalability, extensibility, and flexibility of their applications. Microservices provide an excellent solution to these problems, as they consist of multiple small services within a larger system, each serving a specific purpose. Dividing the application into smaller microservices allows individual services to be updated and expanded without the need to rebuild the entire application. This is much more efficient than having a single monolithic system in place. In this bachelor’s thesis, our goal was to create a messaging microservice for the Lovelace learning environment, which is used at the University of Oulu for example in programming-related courses. The current issue with Lovelace is the lack of an internal messaging system, with communication taking place via email, which causes various problems. In the thesis, we described how we intended to implement this particular microservice. We discussed about the tools we used and how we designed the microservices to function. At the end we drew conclusions on how well the microservices suited this project and assessed our performance.Viestintä mikropalvelu Lovelace-oppimisympäristölle. Tiivistelmä. Mikropalvelut ovat nousseet keskeiseen asemaan nykyajan haasteiden edellytyksenä. Yritykset etsivät jatkuvasti parempia tapoja parantaa sovellustensa skaalautuvuutta, laajentuvuutta ja joustavuutta. Mikropalvelut ovat erinomainen ratkaisu näihin ongelmiin, sillä ne koostuvat useasta pienestä palvelusta suuremmassa systeemissä palvelemassa tiettyä tarkoitusta. Sovelluksen jakaminen useaan pienempään mikropalveluun mahdollistaa sen, että yksittäisiä palveluita voi päivittää ja laajentaa huolehtimatta siitä, että joutuisi rakentamaan koko sovellusta uudelleen. Tämä on paljon tehokkaampaa kuin se, että meillä olisi vain yksi yhtenäinen järjestelmä käytössä. Tässä kandidaatintutkielmassa tavoitteemme oli luoda viestinvälitys mikropalvelu Lovelace-oppimisympäristöä varten, jota käytetään Oulun yliopistossa esimerkiksi ohjelmointiin liittyvillä kursseilla. Tämänhetkinen ongelma Lovelacessa on se, ettei siellä ole sisäistä viestintäjärjestelmää, vaan viestiminen tapahtuu sähköpostien kautta, joka aiheuttaa monia eri ongelmia. Tutkielmassa selitimme miten aioimme toteuttaa kyseisen mikropalvelun. Kävimme läpi, millaisia työkaluja käytimme ja miten suunnittelimme mikropalvelun toimivan. Lopuksi teimme johdopäätöksiä siitä, miten hyvin mikropalvelu soveltui tähän projektiin ja kuinka hyvin suoriuduimme

Projektoreiden näyttöteknologiat

Tämä työ on kirjallisuusselvitys projektoreissa käytettävistä eri teknologioista. Työssä keskitytään erityisesti projektorin valon moduloinnista vastaavaan osaan, jonka perusteella projektorit voidaan jakaa kolmeen selvästi luokiteltavaan ryhmään: LCD- (liquid crystal display), LCoS- (liquid crystal on silicon) ja DLP-projektoreihin (digital light processing). Tämän lisäksi tutustutaan toiseen hyvin tärkeään projektorin osaan, valonlähteeseen. Valonlähteistä käymme läpi kolme tärkeintä teknologiaa: perinteiset suurpainekaasupurkauslamput sekä uudempaa teknologiaa edustavat LED- (light-emitting diode) ja laser-valonlähteet. Lopuksi työssä vertaillaan eri teknologioita keskenään ja yritetään jäsennellä niiden hyviä ja huonoja puolia. Pienikokoisissa kannettavissa projektoreissa RGB-LED-valonlähteellä ja DLP-paneelilla toteutettu systeemi vaikuttaa pääsääntöisesti kaikkein parhaimmalta vaihtoehdolta. Isommissa ja enemmän yleiskäyttöön tarkoitetuissa projektoriluokissa on vaikeaa antaa yleispätevää päätelmää minkään teknologian paremmuudesta