3D-tulostaminen

Tässä tutkielmassa perehdyttiin 3D-tulostamisen kehitykseen ja sen tarjoamiin mah-dollisuuksiin tulevaisuudessa. Tutkielmassa käsiteltiin myös 3D-tulostamisen mahdol-lisista vaikutuksista tuotantoketjuun ja tuotantoon. Tärkeimpänä tutkimuskohteena oli 3D-massiivitulostus ja sen varteenotettavat vaihtoehdot. Tutkimusongelmat ovat: mitä on 3D-tulostus, miten 3D-tulostus vaikuttaa toimitusketjuihin ja tuotantoon, sekä kuinka 3D-tulostamista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää laajoissa rakennusprojek-teissa. Tutkielmassa käytettiin aineistona sähköisiä ja kirjallisia lähteitä. Johtuen tieteenalan uutuudesta ja valmistuneiden tutkimusten vähyydestä tutkimusten todenperäisyys varmistettiin lähdekritiikillä, sekä tutkimusten vertailulla. Lähteiden pohjalta löydet-tiin vastauksia tutkimusongelmiin ja kartoitettiin mahdollista tarvetta jatkotutkimuk-selle tulevaisuudessa. Tutkielma jakautuu selviin osioihin. Ensin kuvattiin tulostimien kehitys pisteeseen jolloin ensimmäinen 3D-tulostin luotiin. Tämän jälkeen selitettiin 3D-tulostimen ja sen vaatimien ohjelmistojen toimintaa. Tekniikan selventämisen jälkeen paneuduttiin tuotantoketjun muuttumisen tarkasteluun. Tuotantoketjuista siirryttiin koko tuotannon tarkasteluun ja muutoksen aiheuttamien seurausten selvittämiseen. Tämän jälkeen, kun 3D-tulostamisen yleiset periaatteet oli selvitetty, keskityttiin tarkastelemaan 3D-tulostuksen käyttömahdollisuuksia laajoissa rakennusurakoissa. Lopuksi koottiin teh-dyt johtopäätökset.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Maailmankatsomuksen elementit alakoulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusmateriaaleissa

Suomalaisessa alakoulussa tyypillisesti käydään edelleen koulua aina samassa opetusryhmässä ja samassa luokkatilassa, joskin koulujen välillä on eroja oppimisympäristöjen pysyvyyden ja avoimuuden suhteen. Opetusryhmä kuitenkin hajaantuu erilleen katsomusaineiden opetuksen ajaksi, joka kuuluu opetussuunnitelman pakollisiin oppiaineisiin. Tähän ryhmäjakoon oppilas ei voi itse vaikuttaa, sillä sen ovat tehneet oppilaiden vanhemmat liittäessään tai olemalla liittämättä lastaan johonkin uskontokuntaan. Koska opetussuunnitelmassa eettisiä ja moraalisia kysymyksiä käsitellään etupäässä katsomusaineiden tunneilla, ja koska ne ovat tärkeä osa ihmisen maailmankatsomusta, on luontevaa kysyä, saavatko oppilaat erilaiset lähtökohdat maailmankuvansa rakentumiselle sen perusteella, minkä katsomusaineen opetukseen he osallistuvat. Toimiva lähestymistapa tähän on tutkia oppiaineiden oppimateriaaleja, sillä tuntiopetus todennäköisesti suurilta osin perustuu niihin. Tutkimuksessani kartoitan alakoulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppimateriaalien perusteella rakentuvaa maailmankuvaa ja -katsomusta. Tutkimuksen aineisto koostuu Sanoma Pro:n evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon kirjasarjoista Aatos- ja Aarre peruskoulun luokille 1–6. Tutkimukseni on laadullinen sisällönanalyysi. Aineiston analyysiä varten teemoittelin maailmankatsomuksen elementit, joiden esiintymistä kartoitin aineistosta Jodi Aronsonin (1995) teemoittelumallia mukaillen. Tulkitsin näin rakentunutta kuvaa oppimateriaalien roolista maailmankatsomuksen rakentumiseen aineistolähtöisesti. Tutkimukseni tuloksena syntyi kokonaiskuva alakoulun evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon oppimateriaalien sisältämistä maailmankatsomuksen elementeistä, ja miten ne jakaantuivat oppitunneille vuosiryhmien mukaan. Tätä kuvaa tarkastelemalla esille nousee toisaalta elämänkatsomustiedon korostettu uskonnottomuus, mikä näkyy uskonnollisen maailmankuvan elementtien lähes täydellisenä puuttumisena. Toisaalta esille nousi uskonnon opetuksen toteuttama piilo-opetussuunnitelma siinä, että sen oppimateriaalit toistuvasti tuovat esille uskonnollisen maailmankuvan elementtejä, vaikka oppimateriaalit päällisin puolin vaikuttavat hyvin sekulaareilta. Toinen tuloksista nostettava seikka on etiikan ja moraalin pohdinnan erot ja yhtäläisyydet oppimateriaaleissa. Elämänkatsomustiedon materiaalit korostavat eettisten kysymysten pohdintaa yhdessä ja pohjaavat etiikan lasten arkikokemuksista nouseviin esimerkkeihin. Uskonnon opetus nojaa Raamatun tarinoihin etiikan kysymysten lähteenä. Molemmissa oppiaineissa etiikan kysymyksiä käsitellään sekulaaristi, mutta uskonnon oppimateriaalit nostavat aina Raamatun ja kristillisen perinteen moraalisten ja eettisten kysymysten lähteeksi. Päättelen katsomusaineen vaikuttavan mahdollisesti vahvasti siihen maailmankuvaan, joka oppilaalle muodostuu alakoulussa. Tähän vaikuttaa kuitenkin yhtä vahvasti oppiaineen opettaja, sillä hänellä on lopullinen valta valita, miten hän oppimateriaaleja tuo esille opetuksessaan

Videopelin teoria ja sen soveltaminen

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia videopelien rakennetta teoreettiselta kannalta ja soveltaa teoriaa käytännössä. Erityishuomiota kiinnitin videopelien ja muiden pelien tapaan ja mahdollisuuksiin kertoa tarinoita. Suoritin tutkimuksen tutustumalla alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Opinnäytteen osaksi tein videopelin, jonka suunnittelussa käytin hyväksi tutkimuksia ja omakohtaisia kokemuksia olemassa olevista peleistä. Videopelitutkimukseen tutustuminen oli mielenkiintoinen kokemus, ja tutkimukseen perehdyttyäni pohdin, mitä ratkaisuja olisin voinut tehdä pelissäni paremmin erityisesti tarinankerronnan osalta. Videopelit ovat nuori media, joten niiden tutkimus on luonnollisesti vielä hieman hajanaista. Ala on kuitenkin huomionarvoinen, sillä peliteollisuus on maailmanlaajuinen bisnes, aivan kuten elokuvateollisuuskin. Elokuvat ovat hyötyneet niiden teoreettisesta puolesta tehdystä tutkimuksesta, joten on luonnollista olettaa saman pätevän videopeleihinkin. Tutkimuksen myötä kaikki saavat parempia pelejä pelattavakseen, oli pelaamisen syy sitten mikä hyvänsä.The objective in this thesis was to study the structure of video games from a theoretical perspective and apply this knowledge. Special attention was given to the narrative possibilities of games. The study was conducted by studying research literature and various studies on the subject. As part of the study I used the research and my own experiences of games to create a video game of my own. Familiarising myself with video game studies was an interesting experience and after doing so I discuss how my game might have been improved by what I learned, especially regarding its narration. Video games are a young form of media, so naturally the research is still slightly erratic. Nevertheless the field is notable, as the games industry is a valuable worldwide business. Movies as an art form have benefited from theoretical study of film, so it is natural to assume the same will hold true for games as well. Whatever the reason for playing games, furthering video game studies will assure that everyone gets better games to play.Työhön kuuluu DVD-levy, joka sisältää pelin. Liite käytettävissä Metropolian Arabianrannan kampuskirjastossa

Ympäristönsuojelunäkökohdat ISDS-menettelyssä

Kansainvälinen investointioikeus on viimeisen kymmenen vuoden aikana saanut yhä enemmän huomiota paitsi oikeus-kirjallisuudessa myös julkisessa keskustelussa. Oikeudenalan merkitys on kasvanut sitä mukaa kun valtioiden välillä solmittujen investoin-tisuojasopimusten sekä sijoittajien ja valtioiden välisten investointiriitojen määrä on kasvanut. Investointien kohtelua koskevien periaatteiden ja muiden määräysten lisäksi investointisopimukset sisältävät myös sijoittajan ja kohdevaltion välistä riidanratkaisua koskevia määräyksiä. Useimmat investointisopimukset takaavat sijoitta-jalle oikeuden viedä investointisopimuksesta johtuvat riitaisuudet suoraan kansainväliseen välimiesmenettelyyn, jota kutsutaan vakiintuneesti ISDS-menettelyksi (eng. investor-state dispute settlement). Investointioikeuden ja ympäristöoikeuden keskinäinen vuorovaikutus oli pitkään vähäistä, mutta sääntelyn määrän kas-vu molemmilla oikeudenaloilla on johtanut siihen, että nämä kansainvälisen oikeuden osa-alueet kohtaavat yhä useam-min. Vaikka oikeudenalojen tavoitteet eivät ole automaattisesti ristiriidassa keskenään, on ympäristöliitännäisten inves-tointiriitojen määrä kuitenkin kasvanut viime vuosina. Tämä osoittaa omalta osaltaan, ettei kilpailevien velvoitteiden yhteensovittaminen ole aina yksinkertaista. Tutkielman lähtöasetelmana on tilanne, jossa sijoittaja katsoo kohdevaltion toteuttaman lakimuutoksen tai muun ympä-ristön suojelemiseksi toteutetun toimenpiteen rikkovan investointisopimuksen määräyksiä ja vie asian ISDS-menettelyyn. Koska sijoittajalla on tällaisessa tilanteessa harvoin syytä kiinnittää huomiota toimenpiteen ympäristönsuo-jelutarkoitukseen, on ympäristönsuojelunäkökohtien tultava osaksi ISDS-menettelyä muuta kautta. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, mitä väyliä pitkin ympäristönsuojelunäkökohdat voivat tulla osaksi ISDS-menettelyä. Aihetta lähestytään kohdevaltion, kolmansien osapuolten ja välimiesoikeuden itsensä näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia ongelmakohtia, jotka mahdollisesti estävät tai rajoittavat ympäristönsuojelunäkökohtien integroimista osaksi ISDS-menettelyä. Tutkielman pääpaino on prosessuaalisissa kysymyksissä, mutta työssä perehdytään myös investointi-sopimusten aineelliseen puoleen sekä välimiesoikeuden toimivaltaa, sovellettavaa lakia ja valtiosopimusten tulkintaa koskeviin kysymyksiin. Työssä käy ilmi, että mahdollisuudet sisällyttää ympäristönsuojelunäkökohtia osaksi ISDS-menettelyä ovat tällä hetkellä rajoitetut. Syyn tähän esitetään löytyvän investointisopimuksista itsestään, jotka harvoin sisältävät viittauksia ympäris-tönsuojeluun tai kohdevaltion muihin ei-investointiliitännäisiin velvoitteisiin. Investointisopimusjärjestelmä kuitenkin muuttuu tällä hetkellä nopealla vauhdilla ja niin kutsutut toisen sukupolven investointisuojasopimukset sisältävät yhä useammin viittauksia esimerkiksi ympäristönsuojeluun. Myös ISDS-menettely vaikuttaa eriytyvän yhä selvemmin kaupal-lisen välimiesmenettelyn lähtökohdista esimerkiksi menettelyn luottamuksellisuuden ja kolmansien osapuolten osallis-tumisoikeuden osalta